Sakut joutuivat perääntymään tässä vaikka brittialuksia upposi tonneissa mitaten enemmän. Kauppasaarto johti lopulta sakujen tappioon. Miksi sakut eivät kokeilleet enemmän merisodankäyntiä (pl. sukellusvenesota)? Jos kerran uhrasivat satoja tuhansia miehiä typeriin offensiiveihin, samaan aikaan kun laivasto pönöttää tumput pystyssä?
Juutinrauman taistelu ja 1. maailmansota?
Anonyymi
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Brittilaivastolla oli valtava ylivoima, ja kun eivät menneet ensimmäiseen harhautukseen, vaan reagoivat nopeasti, oli yllätysetu menetetty. Saksalla oli tarkoituksena ylläkössä tuhota mahdollisimman paljon brittien aluksia, jotta merisaartoa saataisiin heikennettyä ja Saksan aluksia Pohjois-Atlantille, mutta taistelun kehityttyä tasapäiseksi turpaanlyöntikisaksi saksalaiset heikompina viisaasti luovuttivat.
Britanniassa arvosteltiin voimakkaasti oman laivaston toimia Saksan pienen ja kokemattoman laivaston toimiessa ainakin näennäisesti paljon tehokkaammin, päästen lopulta vetäytymään vähin vaurioin ja vakavia tappioita tuottaen.
Ranskan laivastoa ei oltu vielä edes koeteltu, ja Yhdysvaltojen pian liityttyä sotaan homma olikin taputeltu. Ei sotalaivaston kannata satamistaan itsemurhahyökkäykseen mennä. Vielä huonommat mahikset kuin jalkaväkisotilaalla rynnäkössä rinta kaarella.
" Ei sotalaivaston kannata satamistaan itsemurhahyökkäykseen mennä."
Asia on juuri näin. Siksi on mielenkiintoista, että lokakuussa 1918 Saksan laivasto määräsi hyökkäykseen osaston, joka kieltäytyi tehtävästä ja tästä alkoi myöhemmin laajempi kapina. Kun joukot eivät olleet enää johdon hallinnassa, keisari luopui kruunusta ja päädyttiin rauhaan.
Käsky oli sen verran järjetön, että voisi käydä mielessä se annetun tarkoituksella, että saadaan dramaattinen kapina, jolla voidaan "puhdistaa" sodanjohdon mainetta: "Olisihan me voitettu, mutta miehistö kapinoi!"
Tästähän seurasikin myöhemmin ns. tikarinpistolegenda.
Jos kapinoista puhutaan, niin olihan noita niitä myös Ranskan armeijassa - sotilaat kieltäytyivät nousemasta juoksuhaudoista. Tämän seurauksena esim. Vichyn hallituksen pomo Petain nousi Ranskan armeijan ylimpään johtoon.
Saksan puolella Ludendorff ja Hindenburg ehkä innovoivat uutta tapaa rikkoa rajalinjat mutta taas homma hyytyi Pariisin porteilla. Olivat kai katkeria ja syyttivät demareita.
Saksassa Skagerrakin taistelua juhlittiin voittona, koska kolme brittien taisteluristeilijää, kolme risteilijää sekä kahdeksan hävittäjää upposivat saksalaisten menettäessä vain yhden vanhentuneen taistelulaivan, yhden taisteluristeilijän, neljä kevyttä risteilijää ja viisi hävittäjää.
Taistelua juhlittiin voittona myös Britanniassa, jossa järjestettiin suuret valtakunnalliset juhlallisuudet. Jo 2. kesäkuuta Britannian laivasto ilmoitti olevansa taas toimintavalmis Skagerrakin taistelusta huolimatta. Alustappioistaan huolimatta Britannian laivasto oli yhä iskukykyinen ja se pystyi varmistamaan Saksan avomerilaivaston pysymisen eristyksissä kotisatamissaan. Brittien toimintaa taistelun aikana tosin pidettiin huonona, vaikka Jellicoe olikin vähällä aiheuttaa Scheerille suuria tappioita.
Henkilötappiot:
Britit. 6.000
Saksa. 2.500
Saksalaiset vetäytyivät,siksi katsotiin hävinneiksi.
He eivät uskaltaneet haastaa brittejä uudelleen.
Miksi olisi pitänyt?
Brittien laivasto kun oli paljon suurempi!