Kirjoitin tälle palstalle joitain vuosia sitten luonnollisesta tunteiden hiipumisesta vastakkaiseen sukupuoleen lohdutuksena ja toiveikkaana rohkaisuna kumppanin kaipuun parissa painiville.
Ylpeänä voin vahvistaa kertomukseni tuolta ajalta. Tunteeni ovat hiipuneet kokonaan vastaiseen sukupuoleen (ja kaikille irvileuoille, olen aivan perusheteroseksuaali).
Koska tämä on ollut yhdenlainen empiirinen, toisaalta tahaton, koetus, josta ei ole akateemista, saatikka tieteellistä tutkimusta, tämän ihmis-tieteellisen, teoreettis-käytännöllisen havainnon vahvistamiseksi
arvon palstalaiset voisivat kertoa omista kokemuksistaan jotka vahvistaisivat havainnon ja siten todistaisivat lainalaisuuden myös tilastollisesti ja tieteellisesti pätevästi. Luomme siis tiedettä internetissä!
Nyt on aivan sama vaikka viereeni istahtaisi Pamela Andersson, Jennifer Lopez tai edes Whitney Houston (Peace To Whitney), mikään ei liikahda.
Samanlaisia kokemuksia "tunteiden hiipumisesta"?
Ylpeänä voin vahvistaa kertomukseni tuolta ajalta. Tunteeni ovat hiipuneet kokonaan vastaiseen sukupuoleen (ja kaikille irvileuoille, olen aivan perusheteroseksuaali).
Koska tämä on ollut yhdenlainen empiirinen, toisaalta tahaton, koetus, josta ei ole akateemista, saatikka tieteellistä tutkimusta, tämän ihmis-tieteellisen, teoreettis-käytännöllisen havainnon vahvistamiseksi
arvon palstalaiset voisivat kertoa omista kokemuksistaan jotka vahvistaisivat havainnon ja siten todistaisivat lainalaisuuden myös tilastollisesti ja tieteellisesti pätevästi. Luomme siis tiedettä internetissä!
Nyt on aivan sama vaikka viereeni istahtaisi Pamela Andersson, Jennifer Lopez tai edes Whitney Houston (Peace To Whitney), mikään ei liikahda.
Samanlaisia kokemuksia "tunteiden hiipumisesta"?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kun ikää tulee riittävästi ja testotasot laskevat, niin käyhän siinä lopulta noin...
Noin voi käydä ja käy varmasti jokaiselle jossain vaiheessa elämää jos ei satu ennen sitä kuolemaan. Ikä tekee tehtävänsä ja jokaisessa iässä meille on suotu oma aikansa tehdä jotain joten aikansa kutakin. Nautitaan elämästä aikakauden mukaisesti, silloin pitää panna kun panettaa.
https://www.youtube.com/watch?v=XTMJ73H0Kt8
AsianVierestä
Ei tarvita kuin yksi uusi onnellinen rakastuminen niin vieterissä on taas vetoa. Ei sillä että siinä olisi välttämättä oltava vetoa, mutta käsittääkseni tuo on enemmän tunnepuolen "ongelma" kuin fyysinen. Sinun näkökulmastasi ehkä ongelman poistuminen enemmän kuin ongelma.
Tosi on. Ei nuo Pamelat paljoa hetkauta. Voi se ehkä johtua siitäkin, että olen nainen..niin, siis mikä olikaan kysymys?
Oletko aivan varma, ettei ole tutkittu?
Väitän, että tutkimustietoa löytyy. Kuuluu laadullisen tutkimuksen piiriin, mm. evoluutioteoria, psykologia, sosiologia, käyttäytymis- ja ihmistieteet.
Tuollasta on ollut suurimman aikaa mun elämä. Harvoin kukaan vaikuttaa mitenkään seksuaalisesti innostaen. Ei nuorena sen enempää.
Enemmän kaipaan muutenkin henkisesti innostavaa seuraa, kun seksielämää. Näin se on ollut ja niin se varmaan on elämäni tappiin asti.
Siitä syystä miehesi ei viihdy seurassasi.
Heh, hänen seksuaalisuutensa on samaa tasoa. Ei sen innokkaampaa eikä lennokkaampaa. :)
Kyse on pikemminkin luonteesta, joka ei ole alunperinkään parisuhdeihmisen luonne. Hän olisi varmasti sinkkuna elementissään. Ei tunnu ihmissuhteet häntä kiinnostavan millään tasolla.
Ei kyse ole tunteista, vaan seksuaalisen halun hiipumisesta, mikä on luonnollista ikääntyville miehille.
Hyvä aloitus.
Itse en sinänsä ole kokenut tunteiden hiipumista naisiin, tai niin ainakin ensimmäinen ajatukseni oli.
Sitten mietin, että avioeron jälkeen tuntui, ettei naisilla ole oikeastaan mitään tarjottavaa enää. Naiset , joiden kanssa tuli matchejä webbideiteissä eivät loppujen lopuksi minua oikein kiinnostaneetkaan.
Sitten yhtäkkiä tajusin, että myös itseäni huomattavasti nuoremmat naiset ovat kiinnostuneita ja jopas nousi omakin kiinnostus aivan rakettimaisesti ylöspäin.
Itse ajattelen, että jos uusikin parisuhde sattuisi loppumaan, niin tuskin enää yrittäisin parisuhdettä, mutta lieneekö se kiinnostuksen hiipumista vai ns. rikki olemista.
Yleisesti kuitenkin ajattelen paljon kriittisemmin naisista, oli ne nuoria tai vanhoja, kauniita tai rumia ja kai se vähentää kiinnostusta.
Onko se nyt välttis mitään rikki olemista, jos on jo ns. kiintiö täynnä ja vastakkainen sukupuoli siinä määrin tuttu juttu ettei enää nostata pulssia? :D
tai kaipaa kaikkea mitä parisuhteen mukana helposti tulee. Minusta se on elämänkokemusta, eikä rikki olemista. Eihän kaikki ole loputtomasti uutta ja jännää, kiinnostavaa. Tulee uusia juttuja mitkä kiinnostaa enemmän.
Kriittisyys voi tietty olla pettymysten tuomaa varovaisuuttakin? Itellä taas on vähän parisuhteita, mutta sitäkin tiiviimpiä takana ja yhtään ei enää nykyään kiinnosta yksikään miespuolinen ihminen kumppanina. Nykyinen nyt on asemansa ottanut ja paikkansa pitää, mutta ei hänkään välttämättä ikuisesti.
Tippaakaan ei kiinnosta minkäänlainen suhdehässäkän luominen yhdenkään miehen kanssa. Ei sitten tippaakaan. Ei edes seksisuhde tms. Kaverisuhde olis jees, mutta ei mitään muuta.
Jaahas, nyt siihen selällesi lavetille ja aloitetaanko purkaminen lapsuudesta saakka vai varhaisnuoruudesta:)
Ei tosi, kyllä kiintiöt voi saada täyteen jos on ollut tapahtumia enemmän mitä voisi käsitellä.
Mitä sitä toisesta ihmisestä hakee? Nuorempana seksiä kotista lapsineen, nyt vain seksiä ja kotista. Kiintiöt täyttyvät joten kohta jäljellä on varmaan leikkiä kotista ilman seksiä tai saada seksiä ilman kotileikkiä. No jos vielä kerran muuttaisi yhteen naisen kanssa, se olkoon se viimeinen kerta kävi miten kävi.
AsianVierestä
Ei muuten itseänikään kiinnosta suhteet enää, mihinkään sukupuoleen, ei tosin ole koskaan erityisesti kiinnostanutkaan. Toiset haaveilee perheestä ja poikaystävistä jo pienenä, itse haaveilin ihan muista asioista. Edelleen kun mietin millaista olisi unelmaelämä, millainen kämppä, mitä harrastaisin jne., tajuan aina jälkeenpäin että näin itseni mielikuvissani sinkkuna, en edes kuvitellut mitään kumppaneita ja perheitä siihen unelmaan. Olen vaan tämmöinen itseriittoinen?
Heh.+Mä+luulen,+että+en+ole+osannut+elää+koskaan+täysin+itselleni.+Ennen+seurustelusuhteita+olin+hyvin+pitkälti+vanhempien+mieleen+ja+heidän+vaikutusvallan+alla+ja+mukaan.+Eikä+se+edes+häirinnyt,+en+osannut+kaivata+muutakaan.
Tasaista+arkea,+vähän+tasapaksua+ja+toisinaan+tylsääkin,+mutta+turvallista+ja+mutkatonta.+
Tietysti+myös+krooninen+sairastelu+vaikutti+valtavasti+siihen+miten+elän+ja+olen.+Eipä+mitään+huimaisevaa+olisi+kyennyt+edes,+vaikka+olisi+halunnutkin.+
Ja+kuitenkin+jo+nuorena+muutin+omilleni,+lähes+heti+18+täytettyäni.+Palasin+lyhyiksi+ajoiksi+takaskin+kotiin,+opiskelijana.+Lähinnä+tulojen+puutteen+ja+pienuuden+vuoksi.
Mutta+21+vuotiaana+sitten+otin+jo+asuntolainan+ja+ok-talon+100+%+kontolleni.+Ja+sen+jälkeen+en+ole+paljon+muuhun+satsannutkaan,+kun+työhön,+parisuhteisiin,+kotiin+ja+perheeseen.
Varsinaista+villiä+ja+vapaata+nuoruutta+en+elänyt,+että+olisin+tutkinut+ympäristöä,+maailmaa,+mitään+joviaalia.+:)
Ja+parisuhteissa+olen+ollut+aina+tosissani+ja+intensiivisesti,+joten+nyt+mua+ei+jaksa+enää+kiinnostaa+nuo+asiat+vaan+menisin+mielelläni+ominpäin+just+mihinkä+nokka+näyttää.+Jos+olisin+sinkku.+
Miehistä+tykkään+ihmisenä+ja+sukupuolena+siinä+missä+naisistakin,+joistakin+yksilöistä+enemmän+joistakin+vähemmän.+Ja+aina+se+mielitiettykin+löytyy,+jos+sellaista+vailla+olen.
Mun+on+helppoa+löytää+tykättävä+ja+rakastettava+ihminen,+mutta+en+enää+rehellisesti+ole+varma+kaipaanko+ketään+sellaista.+Jotenkin+tuntuu+etten.+Joku+naisolento+ehkä+voisi+jopa+ihmisenä+ja+seksuaalisena+olentona+kiinnostaa,+ehkä...+
Tai+sitten+ei,+jos+jotain+kivempaa+keksii.+Reppureissuun+vaikka.+:)
Joo, minä just haaveilin perinteisesti parisuhteesta, kodista ja muutamasta lapsesta. Ehdin kyllä haaveilemaan muustakin, kun lapsettomaksi mun povattiin jäävän. Ne lapset sitten tulikin vaan vanhemmalla iällä vasta.
Hyvä niin. Olen varmasti monella tapaa varmempi ja viisaampi mitä olisin ollut nuorena.
Mutta on mullakin monta versiota mielessä miten voisin elää jos... Ja kokeilisinkin jos. :)
Tietysti mun muksut on aikuisia vasta 11-13 vuoden päästä ja sittenkin voisin olettaa, että mua vielä jossain määrin tarvitaan tukena.
Mutta onhan mullakin sitten ikää jo yli viidenkympin. 55-58 kun nuorempikin on aikuinen iän puolesta. :)
Mutta ei ikäloppu silti vielä sittenkään! Edes eläkeläinen. ;)
Minulla hieman sama juttu. Parisuhde tuntuu vähemmän tärkeältä asialta, koska itseriittoisena sinkkuelämässä on puolensa. Ehkä friends with benefits-tyyppistä voisi kokeilla.
Tietty ne kaikki ihastumiset ja rakastumiset on ihanaa aikaa, mutta ne on tunteita.
Mutta itse haluaisin enemmän sen ihmisen, kuin niitä tunteita... ne tunteet kyllä tulee sen ihmisen myötä.
Että sinäänsä varmaan flekmaattisempi olen nykyään.
K-vika iski jälleen!
No voi nenä...
Alzheimer eli dementiahan alkaa yleensä iskemään heti kun ihminen täyttää 25-vuotta.
Ei ole dementiaa jos nuorena ei ole aikaa muistella aikaisempia seikkailujaan, vaan hölmöilee aina uudestaan.
Seitsemän vuotta tässä on jo yksin elelty, eikä ole enää mitään tarvetta tai halua parisuhteeseen tai edes seksisuhteeseen. Eron jälkeen olin kovasti rakkauden kipeä, mutta kun ei sitä vastinkappaletta löytynyt, niin jäin yksin ja lopulta totuin tilanteeseen. Nyt olen jo siinä pisteessä, että nautin yksinolosta valtavasti ja minun on vaikea keksiä parisuhteesta mitään niin hyvää asiaa, että siihen vaihtaisin. Edes seksi ei kiinnosta enää millään tavalla. Elämä on nyt helppoa ja tasaista.
- Nainen 47 v.