Muistatteko Jouppilan neloset ?

Olivatko hekin nelosia?

Anonyymi kirjoitti:

Olivatko hekin nelosia?

"Anonyymi"

Eivät.
He ovat miehiä.
Eivät itku-pillejä.

H.

huruksz kirjoitti:

"Anonyymi"

Eivät.
He ovat miehiä.
Eivät itku-pillejä.

H.

Jouppilan nelosista 3 oli poikia. Tarkoittaako H. että he olivat myös itkupillejä?

Olisiko se ohjelma tämä; "Kiiltokuvan kääntöpuoli".

https://areena.yle.fi/1-50538938

Tellukka kirjoitti:

Olisiko se ohjelma tämä; "Kiiltokuvan kääntöpuoli".

https://areena.yle.fi/1-50538938

Lue lisää

saiko tämä äiti apua aikoinaan, kova homma hoitaa nelosia, jos muutakin työtä, oisko siks ollu vihainen ja purki lapsiin..

Älähä sie yritä kuorruttaa elämää kiiltopaperilla srvstr

Koska lienee tämä äiti kuollut?
Helena Jouppila on kertonut jo vuosia sitten karuista lapsuudenmuistoistaan. Olihan se tiedossa jo kauan, että nuorin lapsi, tytär, erotettiin nelosista kokonaan, ja äiti asui tyttären kanssa omissa oloissaan yläkerrassa.
Äidille oli varmaan kauhea järkytys joutua huolehtimaan 4 pikkuvauvasta. Mahtoiko saada mistään apua? Tänä päivänä yhteiskunta avustaisi, kuten Helena ohjelmassa sanoi, mutta hänen ja veljien aikana ei apua yhteiskunnalta tullut.

Väkivaltaisia lapsuudenmuistoja lienee tuhansilla sota-ajan lapsilla, kun traumatisoituneet isät palasivat rintamalta, eikä mitään terapiaa ollut saatavilla. Vain viina ja sotakaverit auttoivat menneiden purkamisessa. Lapsiin viha kohdistui hyvin helposti. Lapset ovat aina olleet heittopusseina aikuisten elämässä.

Anonyymi kirjoitti:

Koska lienee tämä äiti kuollut?
Helena Jouppila on kertonut jo vuosia sitten karuista lapsuudenmuistoistaan. Olihan se tiedossa jo kauan, että nuorin lapsi, tytär, erotettiin nelosista kokonaan, ja äiti asui tyttären kanssa omissa oloissaan yläkerrassa.
Äidille oli varmaan kauhea järkytys joutua huolehtimaan 4 pikkuvauvasta. Mahtoiko saada mistään apua? Tänä päivänä yhteiskunta avustaisi, kuten Helena ohjelmassa sanoi, mutta hänen ja veljien aikana ei apua yhteiskunnalta tullut.

Väkivaltaisia lapsuudenmuistoja lienee tuhansilla sota-ajan lapsilla, kun traumatisoituneet isät palasivat rintamalta, eikä mitään terapiaa ollut saatavilla. Vain viina ja sotakaverit auttoivat menneiden purkamisessa. Lapsiin viha kohdistui hyvin helposti. Lapset ovat aina olleet heittopusseina aikuisten elämässä.

Lue lisää

Naisten pitää lisääntyä ja pyytää yhteiskuntaa hoitamaan ja elättämään itsensä ja lapset varmaan on kauheaa elää lasten kanssa ja hoitaa
mutta äiteys on niin ihanaa

Anonyymi kirjoitti:

Koska lienee tämä äiti kuollut?
Helena Jouppila on kertonut jo vuosia sitten karuista lapsuudenmuistoistaan. Olihan se tiedossa jo kauan, että nuorin lapsi, tytär, erotettiin nelosista kokonaan, ja äiti asui tyttären kanssa omissa oloissaan yläkerrassa.
Äidille oli varmaan kauhea järkytys joutua huolehtimaan 4 pikkuvauvasta. Mahtoiko saada mistään apua? Tänä päivänä yhteiskunta avustaisi, kuten Helena ohjelmassa sanoi, mutta hänen ja veljien aikana ei apua yhteiskunnalta tullut.

Väkivaltaisia lapsuudenmuistoja lienee tuhansilla sota-ajan lapsilla, kun traumatisoituneet isät palasivat rintamalta, eikä mitään terapiaa ollut saatavilla. Vain viina ja sotakaverit auttoivat menneiden purkamisessa. Lapsiin viha kohdistui hyvin helposti. Lapset ovat aina olleet heittopusseina aikuisten elämässä.

Lue lisää

Katso YLE areena https://areena.yle.fi/1-50538938
Saat vastauksia pohdintoihisi
Flinkkilä & Kellomäki
Kiiltokuvan kääntöpuoli
48 minla 19.9.2020 toistaiseksi 30696 katselua
Kiiltokuvan kääntöpuoli. Helena oli lapsena superjulkkis, yksi Jouppilan nelosista. Mutta kotona äiti löi,solvasi, uhkasi tappaa. Helena Jouppila kertoo tarinansa Anne Flinkkilälle ja psykoterapeutti Kirsi Hiilamolle.

Ps miksi otit sodasta palanneet miehet tikun nokkaan kun äidistä oli puhe?

Anonyymi kirjoitti:

Katso YLE areena https://areena.yle.fi/1-50538938
Saat vastauksia pohdintoihisi
Flinkkilä & Kellomäki
Kiiltokuvan kääntöpuoli
48 minla 19.9.2020 toistaiseksi 30696 katselua
Kiiltokuvan kääntöpuoli. Helena oli lapsena superjulkkis, yksi Jouppilan nelosista. Mutta kotona äiti löi,solvasi, uhkasi tappaa. Helena Jouppila kertoo tarinansa Anne Flinkkilälle ja psykoterapeutti Kirsi Hiilamolle.

Ps miksi otit sodasta palanneet miehet tikun nokkaan kun äidistä oli puhe?

Lue lisää

> Tuosta dokumentista saat selville että jouppilan tyttärellä oli hyvä suhde isäänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Koska lienee tämä äiti kuollut?
Helena Jouppila on kertonut jo vuosia sitten karuista lapsuudenmuistoistaan. Olihan se tiedossa jo kauan, että nuorin lapsi, tytär, erotettiin nelosista kokonaan, ja äiti asui tyttären kanssa omissa oloissaan yläkerrassa.
Äidille oli varmaan kauhea järkytys joutua huolehtimaan 4 pikkuvauvasta. Mahtoiko saada mistään apua? Tänä päivänä yhteiskunta avustaisi, kuten Helena ohjelmassa sanoi, mutta hänen ja veljien aikana ei apua yhteiskunnalta tullut.

Väkivaltaisia lapsuudenmuistoja lienee tuhansilla sota-ajan lapsilla, kun traumatisoituneet isät palasivat rintamalta, eikä mitään terapiaa ollut saatavilla. Vain viina ja sotakaverit auttoivat menneiden purkamisessa. Lapsiin viha kohdistui hyvin helposti. Lapset ovat aina olleet heittopusseina aikuisten elämässä.

Lue lisää

Älä yleistä. Minun isäni oli sodassa pahoissa paikoissa, mutta mitä lempein ja huolehtivin isä ja aviomies. Rauhan aika ja oma perhe olivat parasta terapiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Koska lienee tämä äiti kuollut?
Helena Jouppila on kertonut jo vuosia sitten karuista lapsuudenmuistoistaan. Olihan se tiedossa jo kauan, että nuorin lapsi, tytär, erotettiin nelosista kokonaan, ja äiti asui tyttären kanssa omissa oloissaan yläkerrassa.
Äidille oli varmaan kauhea järkytys joutua huolehtimaan 4 pikkuvauvasta. Mahtoiko saada mistään apua? Tänä päivänä yhteiskunta avustaisi, kuten Helena ohjelmassa sanoi, mutta hänen ja veljien aikana ei apua yhteiskunnalta tullut.

Väkivaltaisia lapsuudenmuistoja lienee tuhansilla sota-ajan lapsilla, kun traumatisoituneet isät palasivat rintamalta, eikä mitään terapiaa ollut saatavilla. Vain viina ja sotakaverit auttoivat menneiden purkamisessa. Lapsiin viha kohdistui hyvin helposti. Lapset ovat aina olleet heittopusseina aikuisten elämässä.

Lue lisää

Suomeen tulee ja haetaan koko ajan sotaa käyvistä maista näitä traumatisoituneita miehiä ja perustaa isoja perheitä. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Anonyymi kirjoitti:

Suomeen tulee ja haetaan koko ajan sotaa käyvistä maista näitä traumatisoituneita miehiä ja perustaa isoja perheitä. Mitä tästä pitäisi ajatella?

tyhmyyttä pitää ajatella köyhiä sairaita taviksia elätettäviksi
muu on rasismia, muuten ei rahat pala

Anonyymi kirjoitti:

Suomeen tulee ja haetaan koko ajan sotaa käyvistä maista näitä traumatisoituneita miehiä ja perustaa isoja perheitä. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Kerro isästäsi, äidistäsi.

Anonyymi kirjoitti:

Koska lienee tämä äiti kuollut?
Helena Jouppila on kertonut jo vuosia sitten karuista lapsuudenmuistoistaan. Olihan se tiedossa jo kauan, että nuorin lapsi, tytär, erotettiin nelosista kokonaan, ja äiti asui tyttären kanssa omissa oloissaan yläkerrassa.
Äidille oli varmaan kauhea järkytys joutua huolehtimaan 4 pikkuvauvasta. Mahtoiko saada mistään apua? Tänä päivänä yhteiskunta avustaisi, kuten Helena ohjelmassa sanoi, mutta hänen ja veljien aikana ei apua yhteiskunnalta tullut.

Väkivaltaisia lapsuudenmuistoja lienee tuhansilla sota-ajan lapsilla, kun traumatisoituneet isät palasivat rintamalta, eikä mitään terapiaa ollut saatavilla. Vain viina ja sotakaverit auttoivat menneiden purkamisessa. Lapsiin viha kohdistui hyvin helposti. Lapset ovat aina olleet heittopusseina aikuisten elämässä.

Lue lisää

"""Äidille oli varmaan kauhea järkytys joutua huolehtimaan 4 pikkuvauvasta. Mahtoiko saada mistään apua?"""

Se perhe sai yhteiskunnalta apua paljon enemmän kuin moni muu paljon köyhempi suurperhe, joissa niihin aikoihin tuli lapsi ja vuosi niin kauan kuin äiti oli hedelmällisessä iässä.
Ja vastahan ne lapset tuotiin synnytyssairaalasta kotiin 9 kk ikäisinä. Senkin jälkeen heillä oli lastenhoitaja auttamassa, näkyy yhdessä kuvassakin.
Samassa talossa asui nelosten isoäiti ja naapuristossa muita sukulaisia, joitten luona Helenakin oli lurvinut päivät pitkät. Ei ihme, että äidillä otti hermoille, kun ei koskaan tiennyt milloin se ilmestyy kotiin ja ilmestyykö.
Tuo Helenan kerronta on niin yksipuolista, aivan kuin hän olisi aina ollut viaton enkeli, mutta äiti se paha. Onko hän itse eläessään tehnyt yhtään mitään väärin. Kummallinen/epänormaali lapsi hän on ollut siinä tapauksessa.

Niin, ihmeellisiä on naisten tiet, taas on dannylla 20v morsian kun entinen lähti.

Aloitko alentamaan Jouppilan tytärtä?

Lähdit sitten niinkuin sosiaalipornolinjalta tyttären elämäntarinaa mitätöimään? Kuinka on kulkenut omien tyttäriesi prinsessapolku kulkenut?

Anonyymi kirjoitti:

Aloitko alentamaan Jouppilan tytärtä?

Vähän vaikea ottaa kantaa näihin paljastuskirjoihin, joita tehdään asianosaisten kuoltua tai vielä eläessä.
Onhan näitä tehty paljonkin, eikä kai siinä välttämättä ole kyse huomionhakuisuudesta, ainakaan yksinomaan. Paljastuskirjojen tekijät selittävät usein motiivikseen sen, että katsovat, että paljastukset voisivat auttaa muitakin puhumaan omista traumoistaan ja/tai tarjota samaistumiskohteen ja sitä kautta vertaistukea.

Katselin ohjelman ja luin Seuralehden haastattelun. Ja kuten toinen kirjoittaja totesikin, tuon aikainen kasvatusilmapiiri oli sellainen, ettei tuo nyt mitään tavatonta ollut silloin.
Äidin kuorma nelosten kohdalla, kuitenkin aika vaatimattomissa oloissa, oli omiaan nostamaan pintaan äidin oman ahdingon, kyllähän tytär häntä jossain määrin luonnevikaiseksi katsoikin ja olihan hän hoidossakin, mihin ei nyt tuohon aikaan kovin vähäisin oirein osoitettu.
Onkohan taas niin, että viime kädessä lukija arvioi, minkä merkityksen kirjalle antaa, eikä yleistä eetteistä mittaria ole näille paljastuskirjoille ?

demeter1 kirjoitti:

Vähän vaikea ottaa kantaa näihin paljastuskirjoihin, joita tehdään asianosaisten kuoltua tai vielä eläessä.
Onhan näitä tehty paljonkin, eikä kai siinä välttämättä ole kyse huomionhakuisuudesta, ainakaan yksinomaan. Paljastuskirjojen tekijät selittävät usein motiivikseen sen, että katsovat, että paljastukset voisivat auttaa muitakin puhumaan omista traumoistaan ja/tai tarjota samaistumiskohteen ja sitä kautta vertaistukea.

Katselin ohjelman ja luin Seuralehden haastattelun. Ja kuten toinen kirjoittaja totesikin, tuon aikainen kasvatusilmapiiri oli sellainen, ettei tuo nyt mitään tavatonta ollut silloin.
Äidin kuorma nelosten kohdalla, kuitenkin aika vaatimattomissa oloissa, oli omiaan nostamaan pintaan äidin oman ahdingon, kyllähän tytär häntä jossain määrin luonnevikaiseksi katsoikin ja olihan hän hoidossakin, mihin ei nyt tuohon aikaan kovin vähäisin oirein osoitettu.
Onkohan taas niin, että viime kädessä lukija arvioi, minkä merkityksen kirjalle antaa, eikä yleistä eetteistä mittaria ole näille paljastuskirjoille ?

Lue lisää

Paljastuskirja... huomionhakuisuus, entäpä jos kerron sinulle, miehenä, että itse olen lapsena joutunut isänäidin verbaalisen insestin ( =sanallinen seksuaaliväkivalta) kohteeksi, enkä ole siitä enää vaiennut.

Anonyymi kirjoitti:

Paljastuskirja... huomionhakuisuus, entäpä jos kerron sinulle, miehenä, että itse olen lapsena joutunut isänäidin verbaalisen insestin ( =sanallinen seksuaaliväkivalta) kohteeksi, enkä ole siitä enää vaiennut.

Lue lisää

Tämä on eka kerta kun tulin tänne perheväkivaltapalstalle kommentoimaan, sytykkeenä oli tuo YLE areenan keskusteluohjelma, josta sain monta ahaa-elämystä.

Anonyymi kirjoitti:

Paljastuskirja... huomionhakuisuus, entäpä jos kerron sinulle, miehenä, että itse olen lapsena joutunut isänäidin verbaalisen insestin ( =sanallinen seksuaaliväkivalta) kohteeksi, enkä ole siitä enää vaiennut.

Lue lisää

Niin, Ano 13.15. Nykysuuntaus kai katsoo, että noista asioista pitää puhua ja se auttaa, ainakin sitä, joka oli uhri.
Tekijää ei taida oikein auttaa mikään.
Mutta onnittelut selviytymisestä kuitenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Aloitko alentamaan Jouppilan tytärtä?

Pekkarinen äänesti tyhjää Navalnyn myrkytysasiassa. Samaan aikaan kepun sisarpuolueen satraappi Zhirinovski ilmoitti Suomen ja Puolan itsenäisyyden olevan fiktiivistä.

Putinin ja Zhirinovskin politiikkaa saavat edelleen kannattaa nk. hyödylliset idiootit.

Anonyymi kirjoitti:

Lähdit sitten niinkuin sosiaalipornolinjalta tyttären elämäntarinaa mitätöimään? Kuinka on kulkenut omien tyttäriesi prinsessapolku kulkenut?

miten niin älykääpiömummeli lukee väärin rivien välistä

Anonyymi kirjoitti:

Pekkarinen äänesti tyhjää Navalnyn myrkytysasiassa. Samaan aikaan kepun sisarpuolueen satraappi Zhirinovski ilmoitti Suomen ja Puolan itsenäisyyden olevan fiktiivistä.

Putinin ja Zhirinovskin politiikkaa saavat edelleen kannattaa nk. hyödylliset idiootit.

Lue lisää

Menit sitten alentamaan Pekkarista meidän silmien edessä
vaikka on jo nollassa ilman alentamistakin

demeter1 kirjoitti:

Niin, Ano 13.15. Nykysuuntaus kai katsoo, että noista asioista pitää puhua ja se auttaa, ainakin sitä, joka oli uhri.
Tekijää ei taida oikein auttaa mikään.
Mutta onnittelut selviytymisestä kuitenkin.

Lue lisää

Mitä sinä tiedät selviytymisestäni mitään vai mikä meedio sinä olet?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sinä tiedät selviytymisestäni mitään vai mikä meedio sinä olet?

Olet oikeassa, Ano 14.03. En tiedä selviytymisestäsi mitään. Siitä vain päättelin, että olet kuitenkin ottanut asian puheeksi, vai etkö ? Sitä pidetään ensi askeleena selviytymisessä.

Selviytymisen hinta ei yleensä ole muiden tiedossa, mutta lopulta: onko kukaan meistä selviytynyt ja mitä selviytymisellä yleensä tarkoitetaan ? En tiedä, kun en ole meedio, eikä minulla ole edes sitä kristallipalloa..))

demeter1 kirjoitti:

Olet oikeassa, Ano 14.03. En tiedä selviytymisestäsi mitään. Siitä vain päättelin, että olet kuitenkin ottanut asian puheeksi, vai etkö ? Sitä pidetään ensi askeleena selviytymisessä.

Selviytymisen hinta ei yleensä ole muiden tiedossa, mutta lopulta: onko kukaan meistä selviytynyt ja mitä selviytymisellä yleensä tarkoitetaan ? En tiedä, kun en ole meedio, eikä minulla ole edes sitä kristallipalloa..))

Lue lisää

Olen ottanut puheeksi ja blogiksi asti, nyt oottelen kaupungin virkanaisilta vastausta jota en tule koskaan saamaan
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16568318/muistatteko-jouppilan-neloset-

https://survister.com/

Anonyymi kirjoitti:

miten niin älykääpiömummeli lukee väärin rivien välistä

, älykääpiömummeli , kiitos uudesta tittelistä👨 🤪

Anonyymi kirjoitti:

Olen ottanut puheeksi ja blogiksi asti, nyt oottelen kaupungin virkanaisilta vastausta jota en tule koskaan saamaan
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16568318/muistatteko-jouppilan-neloset-

https://survister.com/

Lue lisää

Ei taida olla häävi tilanne jos viranomainen on ainoa omainen, Ano 15.36 .
Ehkä on tyhjää parempi kuitenkin.

demeter1 kirjoitti:

Ei taida olla häävi tilanne jos viranomainen on ainoa omainen, Ano 15.36 .
Ehkä on tyhjää parempi kuitenkin.

Eihän nyt noin, ne virkanaiset yritti minua ohjailla ja komennella ja sitten kerroin heille mummostani..

Anonyymi kirjoitti:

Eihän nyt noin, ne virkanaiset yritti minua ohjailla ja komennella ja sitten kerroin heille mummostani..

Jaha, Ano 19.38. Taisivat virkanaiset mennä hiljaisiksi..))

demeter1 kirjoitti:

Jaha, Ano 19.38. Taisivat virkanaiset mennä hiljaisiksi..))

Juu, mä lähetin niille sähköpostia että mitä fiiliksiä flinkkilän Jouppila keskustelu minussa herätti, mutt ei ne kaupungin virkanaisetvastaa mitään minulle vaikken mä heiltä mitään muuta vaadi kun edes ilmoittaisivat ett viesti vastaanotettu, niin tietäis ettei emailini mene suoraan roskapostiin .. eilen luin yhdestä sanomalehdestä yhden naisen 70v syntymäpäivähaastattelun ja .. ja no sinnekö asti piti lapsuudentraumaa yksin kantaa.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, mä lähetin niille sähköpostia että mitä fiiliksiä flinkkilän Jouppila keskustelu minussa herätti, mutt ei ne kaupungin virkanaisetvastaa mitään minulle vaikken mä heiltä mitään muuta vaadi kun edes ilmoittaisivat ett viesti vastaanotettu, niin tietäis ettei emailini mene suoraan roskapostiin .. eilen luin yhdestä sanomalehdestä yhden naisen 70v syntymäpäivähaastattelun ja .. ja no sinnekö asti piti lapsuudentraumaa yksin kantaa.

Lue lisää

> Yks kaupungin sosiaalipuolen virkanainen tokaisi mullekerrottuani hänelle mummostani : ”Se on valitettavaa mutta mitäs miehet tekevät? . Silloin lähti kaupungille reklamaatiota että tällainen naisasenne saa kotipalvelussa loppua tykkänään. Sitt kulttuuripuolella yks virkanainen vänkäs vastaan ja mä aloin puhua mummostani niin hän sanoi: ”uhkailetko sinä? Mene ammattiauttajan luo!”, ja heitti ulos työhuoneestaan ja sitten nainen kaupungin ylimmästä johdosta tuli kauppakeskuksen käytävälle mulle urputtamaan: ”Sinulle minä vielä sanon stalkkaus saa loppua!”. Tuttavat kyseli multa mitä se stalkkaus on.

Anonyymi kirjoitti:

> Yks kaupungin sosiaalipuolen virkanainen tokaisi mullekerrottuani hänelle mummostani : ”Se on valitettavaa mutta mitäs miehet tekevät? . Silloin lähti kaupungille reklamaatiota että tällainen naisasenne saa kotipalvelussa loppua tykkänään. Sitt kulttuuripuolella yks virkanainen vänkäs vastaan ja mä aloin puhua mummostani niin hän sanoi: ”uhkailetko sinä? Mene ammattiauttajan luo!”, ja heitti ulos työhuoneestaan ja sitten nainen kaupungin ylimmästä johdosta tuli kauppakeskuksen käytävälle mulle urputtamaan: ”Sinulle minä vielä sanon stalkkaus saa loppua!”. Tuttavat kyseli multa mitä se stalkkaus on.

Lue lisää

Paha ottaa kantaa tuohon, Ano 8.01. Muuten kuin näkemällä, että edes sitkeä yrittäminen ei valttämättä takaa sitä, että tulisi kuulluksi, saisi toivomansa avun.
Etenkin tällaisissa tapauksissa virkamies taitaa olla aika voimaton: tekijää ei voi saada vastuuseen ja trauman hoito voisi vaatia sellaista paneutumista, mihin sen hetkiset voimavarat eivät "sillä sektorilla" riitä.
Niin, että kai se niin on, että ihminen joutuu viime kädessä nuolemaan omat haavansa eikä tietysti paljon lohduta se, että pahemmatkin traumat ovat jääneet hoitamatta, esimerkkinä vaikka sotaveteraanit ja heidän henkiset vammansa.
Siinä olet varmasti oikeassa, että naisten harjoittama seksuaalinen vallankäyttö on jäänyt
huomiotta, siitä ei juuri puhuta. Naiset ovat nyt "niskan päällä", heiluri on muuttanut suuntaa.
Keskeneräisinä joudumme elämään keskeneräisessä maailmassa, sietämään sen, että jos asiat yleensä muuttuvat, ne muuttuvat hitaasti. Silti uskon, että yksikään yritys muuttaa maailmaa paremmaksi ei valu hukkaan, vaikka emme olisikaan muutosta todistamassa.

demeter1 kirjoitti:

Vähän vaikea ottaa kantaa näihin paljastuskirjoihin, joita tehdään asianosaisten kuoltua tai vielä eläessä.
Onhan näitä tehty paljonkin, eikä kai siinä välttämättä ole kyse huomionhakuisuudesta, ainakaan yksinomaan. Paljastuskirjojen tekijät selittävät usein motiivikseen sen, että katsovat, että paljastukset voisivat auttaa muitakin puhumaan omista traumoistaan ja/tai tarjota samaistumiskohteen ja sitä kautta vertaistukea.

Katselin ohjelman ja luin Seuralehden haastattelun. Ja kuten toinen kirjoittaja totesikin, tuon aikainen kasvatusilmapiiri oli sellainen, ettei tuo nyt mitään tavatonta ollut silloin.
Äidin kuorma nelosten kohdalla, kuitenkin aika vaatimattomissa oloissa, oli omiaan nostamaan pintaan äidin oman ahdingon, kyllähän tytär häntä jossain määrin luonnevikaiseksi katsoikin ja olihan hän hoidossakin, mihin ei nyt tuohon aikaan kovin vähäisin oirein osoitettu.
Onkohan taas niin, että viime kädessä lukija arvioi, minkä merkityksen kirjalle antaa, eikä yleistä eetteistä mittaria ole näille paljastuskirjoille ?

Lue lisää

Äiti oli saanut masennus- ja jonkin muunkin psyykkisen sairauden diagnoosin ja tuo tyttären kohtelu aivan rikollista. Miten voit sanoa, että tuon ajan kasvatusilmapiiri oli yleisesti samanlainen? Oliko sinun kotonasi? Poikia äiti kohteli paremmin, tunsiko mustasukkaisuutta tytärtään kohtaan, sellainenkin sairaus on. Koti ei mikään köyhä ollut ainakaan sen ajan mittapuun mukaan ja lapset olivat jo melkein vuoden kotiin tuotaessa. Edellä on jo kerrottu, miten paljon saivat apua hoitoon ja materiaalista apua myös, rahaa näyttelyissä kiertäessään jne. Tuo tietysti vaikuttaa, että vauvoihin ei syntynyt normaalia suhdetta, kun olivat niin kauan sairaalassa. Mutta ei se sentään väkivallan ja ilkeän, raaán ja jopa ruokottoman solvaamisen syy voi olla. Hoidon tarpeessa se äiti olisi ollut ja lapset huostaan otettavia.

Pahalta tuntui kuunnella toisten perhehelvetin kertomusta. Uskon kyllä niin tapahtuneen, mutta auttaako tuollainen avautuminen enää ketään tässä vaiheessa, tuskin.

Anonyymi kirjoitti:

Äiti oli saanut masennus- ja jonkin muunkin psyykkisen sairauden diagnoosin ja tuo tyttären kohtelu aivan rikollista. Miten voit sanoa, että tuon ajan kasvatusilmapiiri oli yleisesti samanlainen? Oliko sinun kotonasi? Poikia äiti kohteli paremmin, tunsiko mustasukkaisuutta tytärtään kohtaan, sellainenkin sairaus on. Koti ei mikään köyhä ollut ainakaan sen ajan mittapuun mukaan ja lapset olivat jo melkein vuoden kotiin tuotaessa. Edellä on jo kerrottu, miten paljon saivat apua hoitoon ja materiaalista apua myös, rahaa näyttelyissä kiertäessään jne. Tuo tietysti vaikuttaa, että vauvoihin ei syntynyt normaalia suhdetta, kun olivat niin kauan sairaalassa. Mutta ei se sentään väkivallan ja ilkeän, raaán ja jopa ruokottoman solvaamisen syy voi olla. Hoidon tarpeessa se äiti olisi ollut ja lapset huostaan otettavia.

Pahalta tuntui kuunnella toisten perhehelvetin kertomusta. Uskon kyllä niin tapahtuneen, mutta auttaako tuollainen avautuminen enää ketään tässä vaiheessa, tuskin.

Lue lisää

Tarkoitin, Ano 10.35, että kasvatusilmapiiri on ankarampi kuin nykyisin ja mm lasten ruumiillinen kuritus oli "sallittua". Tämä tapaus oli tietysti ääripää. Sorry jos taas asettelin sanani väärin.
Minulla on ikävä taipumus olla tuomitsematta sellaista mikä yleisesti tuomitaan ja se tietysti saa aikaan sen, että minun katsotaan hyväksyvän kyseiset asiat, mitä en tietenkään tee.

demeter1 kirjoitti:

Paha ottaa kantaa tuohon, Ano 8.01. Muuten kuin näkemällä, että edes sitkeä yrittäminen ei valttämättä takaa sitä, että tulisi kuulluksi, saisi toivomansa avun.
Etenkin tällaisissa tapauksissa virkamies taitaa olla aika voimaton: tekijää ei voi saada vastuuseen ja trauman hoito voisi vaatia sellaista paneutumista, mihin sen hetkiset voimavarat eivät "sillä sektorilla" riitä.
Niin, että kai se niin on, että ihminen joutuu viime kädessä nuolemaan omat haavansa eikä tietysti paljon lohduta se, että pahemmatkin traumat ovat jääneet hoitamatta, esimerkkinä vaikka sotaveteraanit ja heidän henkiset vammansa.
Siinä olet varmasti oikeassa, että naisten harjoittama seksuaalinen vallankäyttö on jäänyt
huomiotta, siitä ei juuri puhuta. Naiset ovat nyt "niskan päällä", heiluri on muuttanut suuntaa.
Keskeneräisinä joudumme elämään keskeneräisessä maailmassa, sietämään sen, että jos asiat yleensä muuttuvat, ne muuttuvat hitaasti. Silti uskon, että yksikään yritys muuttaa maailmaa paremmaksi ei valu hukkaan, vaikka emme olisikaan muutosta todistamassa.

Lue lisää

No tämä kotipalvelunaisen kohtaaminen tapahtui silloin kun mummoni oli ollut jo kymmeniä vuosia haudassa. Sattuneesta syystä jota en tässä enempää avaa ohjauduin hänen työhuoneeseen juttelemaan, koin tokaisun niin että minun miehenä olisi pitänyt miettiä ensin mitä miehet tekevät ja sitten vasta avata suuni mummostani. Tämä tapahtui 10 vuotta sitten enkä vieläkään ole asiaa unohtanut vaikka salaisessa kaupunginhallituksen pöytäkirjaotteessa lukee että ’kaupunginjohtaja toteaa asian loppuunkäsitellyksi’.

Nyt sitten kun tänä aamuna jutustelin niin sain kuulla miten yksi mies oli ostanut isäpuolen hiljaiseksi kun tytärpuolta oli vähän ”käsitelty” ja juttu paljastunut.

demeter1 kirjoitti:

Tarkoitin, Ano 10.35, että kasvatusilmapiiri on ankarampi kuin nykyisin ja mm lasten ruumiillinen kuritus oli "sallittua". Tämä tapaus oli tietysti ääripää. Sorry jos taas asettelin sanani väärin.
Minulla on ikävä taipumus olla tuomitsematta sellaista mikä yleisesti tuomitaan ja se tietysti saa aikaan sen, että minun katsotaan hyväksyvän kyseiset asiat, mitä en tietenkään tee.

Lue lisää

Kuka tässä sen enempää on "tuominnut"? Onko se jotain erityisen jaloa suvaitsevuutta, kun ei paheksu sellaista mitä yleisesti paheksutaan. On sillä tavalla yleisen mielipiteen yläpuolella ikäänkuin. Meillähän ei ole tuomiovaltaa sentään.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka tässä sen enempää on "tuominnut"? Onko se jotain erityisen jaloa suvaitsevuutta, kun ei paheksu sellaista mitä yleisesti paheksutaan. On sillä tavalla yleisen mielipiteen yläpuolella ikäänkuin. Meillähän ei ole tuomiovaltaa sentään.

Lue lisää

Itse en näe asenteissani mitään erityistä suvaitsevaisuutta tai jaloutta, edes pyrkimystä niihin. Enkä koe asettuvani yleisen mielipiteen yläpuolelle vaan asettavani sen kyseenalaiseksi tutkimalla sitä, niillä eväillä mitkä minulle on suotu.
Ehkä sen voi nähdä pyrkimyksenä syventää omaa ymmärrystä, ei enempää - eikä vähempääkään..))

Ilkeiyttä oli silloin paljon ja lapsille sanottiin mitä vaan. Luultiin et nöin saa tehdä, kokemusta on.