Lapsenlapsen kuolema

Kerroin tästä terveyskeskuslääkärille, kun en saanut nukuttua. Itkin ja surin, kuin kuka tahansa tässä tilanteessa. Nyt olen sitten "hullujen kirjoissa", kun minulle laitettiin joku psykoosilääkitys. Kerroin lääkärille etten syö tuollaista, koska suru on ihan normaali reaktio menetykseen. Mitä mieltä olette ns. ylilääkityksestä ? Olisin vain kaivannut psykososiaalista tukea ?
12413
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Lääkätot eivät ole psykologeja.Sinun olisi pitänyt pyytää lähete psykiatrian poliklinikalle psykologille.Lääkäri ei 15 minuutissa ala sinulle psykologiksi.

Äänestä

Lääkityksen saatuaan ei ole vielä " hullun " kirjoissa, siihen tarvitaan yleensä myös diagnoosi.

Äänestä

Terveyskeskuslääkäreillä ei vain ole osaamista tällaiseen tilanteeseen ja se on iso ongelma. Jos itselläsi ei ole varaa psykologiin yms. sopivaan alan ammattilaiseen niin selvitä..
Onko kaupungissasi kriikeskusta? Toinen on kriisipuhelin jso ei ole kriisityöntekijöitä lähellä missään minne voit varata ajan.
Kunnalliselle psykoligian tai psykiatrian puoellle kun on niin mahdotonta päästä, sitä paitsi.. Kriisikeskutyöntekijät on lähes poikkeuksetta parhaimpia henkilöitä käsittelemään sinun kanssasi tätä asiaa. He ovat nähneet ja kokeneet asikkaiden kanssa paljon asioita.

Äänestä

Otan osaa suruusi!
Olen 82v mummeli.Minulta tapettiin yksityisyrittäjä poika Järvenpäässä viimevuonna,töistä palaava poikani.Tappaja oli tuntematon,joskin hän istuu tuomiotaan .

Nyt menen terapiaan. Olen ollut flimmeerin vuoksi sairaalassa ja sydän reistaillut koko ajan.
Eivät pillerit poista tuskaa,vaan aika.
Mene kirkon sururyhmään ja kerro siellä.Tilaa aika kuntasi mielenterveysyksiköstä aika psykologille..
Älä jää yksin surusi kanssa.

Äänestä
  • rituliini_38
    Oletko nähnyt unia pojastasi? Hyviä unia? Onko hän tullut tervehtimään sinua? Monethan lapsensa menettäneet näkevät valoisia, iloisia, rakkaudentäyteisiä unia kuolleista lapsistaan. Lapset saattavat esiintyä unissa vaikka 10-vuotiaana (vaikka olisi kuollut 60-vuotiaana).

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    rituliini_38
    Oletko nähnyt unia pojastasi? Hyviä unia? Onko hän tullut tervehtimään sinua? Monethan lapsensa menettäneet näkevät valoisia, iloisia, rakkaudentäyteisiä unia kuolleista lapsistaan. Lapset saattavat esiintyä unissa vaikka 10-vuotiaana (vaikka olisi kuollut 60-vuotiaana).

    Todella!
    Tavallaan tunsin Hannun,siis ensimmäisen poikani vierailut.
    Ne tapahtuivat iltaisin ennen nukahtamista..
    Ne loppuivat heti,kun Ari tapettiin.
    Uskon kyllä kuolemanjälkeiseen elämään.
    Lukekaa Peter Riceleun Kirjoittama Sielun matka niin tekin uskotte.
    Minä lainaan sitä aina sillointällöin kirjastosta.

    Unia en todellakaan ole nähnyt,mutta uskon,että poikani ovat tilassa,siis siellä jossain ja heillä menee hyvin.
    Ei tarvvitse huolehtia vuokranmaksuista,pankkilainoista,eikä mistään muustakaan.
    Kaipaan heitä jokainen päivä

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    rituliini_38
    Oletko nähnyt unia pojastasi? Hyviä unia? Onko hän tullut tervehtimään sinua? Monethan lapsensa menettäneet näkevät valoisia, iloisia, rakkaudentäyteisiä unia kuolleista lapsistaan. Lapset saattavat esiintyä unissa vaikka 10-vuotiaana (vaikka olisi kuollut 60-vuotiaana).

    Siis minulta on kuollut kaksi poikaa.
    Hannu tappoi itsensä 22 vuotiaana.
    Täällä sureva äiti saa hullunpaperit alta aikayksikön,
    joten olkaa varovaisia,älkää kertoko kaikkea.
    Sururyhmään todella kannattaa mennä.
    Osallistujilla on mielestäni vaitiolovelvollisuus?

    Äänestä

  • rituliini_38 kirjoitti:

    Todella!
    Tavallaan tunsin Hannun,siis ensimmäisen poikani vierailut.
    Ne tapahtuivat iltaisin ennen nukahtamista..
    Ne loppuivat heti,kun Ari tapettiin.
    Uskon kyllä kuolemanjälkeiseen elämään.
    Lukekaa Peter Riceleun Kirjoittama Sielun matka niin tekin uskotte.
    Minä lainaan sitä aina sillointällöin kirjastosta.

    Unia en todellakaan ole nähnyt,mutta uskon,että poikani ovat tilassa,siis siellä jossain ja heillä menee hyvin.
    Ei tarvvitse huolehtia vuokranmaksuista,pankkilainoista,eikä mistään muustakaan.
    Kaipaan heitä jokainen päivä

    Kiitos rituliini kirjavinkistä. Kovia olet joutunut kokemaan elämässä. Itse mietin paljon kuolemaa ja olen sitä aina ihmetellyt, että mikä se kuolema oikeasti ja oikein on. Olen lukenut paljon henkistä kirjallisuutta, kiitos kirjavinkistä, varmasti luen tuonkin kirjan! Pelkäätkö sinä kuolemaa? Minä pelkään enemmän vanhempieni ja sisareni kuolemaa kuin omaani. En oikein pärjää tässä vaikeassa maailmassa.

    Äänestä

Psykoosilääkkeet ovat vahvoja rauhoittavia mistä syystä lääkärit niitä määräävät unettomuuteen.

Äänestä

Sinun ei ole pakko niitä lääkkeitä syödä, ja suosittelen, ettet syö, vaan haet keskusteluapua muualta, kuten muutkin täällä suosittelevat. Et voi joutua "hullujen kirjoihin" läheisen kuoleman vuoksi. Jokainen käyttäytyy kriisivaiheessa hieman poikkeavasti, ja psykoosilääkitys on ylilyönti lääkäriltä. Siitä voisi valittaa lääkärin esimiehelle.

Itse olen "hullujen kirjoissa", mutten silti lääkkeitä syö, eikä minua voida pakottaa niitä syömään. Pakkolääkityksen rajat ovat aika tiukat. Kevyin perustein sellaiseen ei voida mennä.

Äänestä

Suhtautukaa varoen terveyskeskuksen yleislääkärien kirjoittamiin psyykkenlääkkeisiin.
Teke-lääkäri ei ole psyykken lääkkeitten erikoislääkäri.
Voi sattua, että tilanne menee huonommaksikin, psyykkenlääkkeillä on haittavaikutuksiakin
ja niistä on joskus vaikea päästä eroon.
Annostus on myös erittäin tärkeä. Ihan pienikin määrä voi auttaa,
turha totuttautua suuriin määriin.
Voitko kertoa minkä nimistää lääkettä sait ?

Otan osaa suureen suruusi. Jumalan siunausta sinulle !

Äänestä

En osaa siihen sanoa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Heini64 kirjoitti:

Kerroin tästä terveyskeskuslääkärille, kun en saanut nukuttua. Itkin ja surin, kuin kuka tahansa tässä tilanteessa. Nyt olen sitten "hullujen kirjoissa", kun minulle laitettiin joku psykoosilääkitys. Kerroin lääkärille etten syö tuollaista, koska suru on ihan normaali reaktio menetykseen. Mitä mieltä olette ns. ylilääkityksestä ? Olisin vain kaivannut psykososiaalista tukea ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu