Nietzschen yli-ihminen vs (HE) Human enhancement

Jos ajatellaan natsien omimat osat Nietzschen yli-ihmiskäsityksestä ja jatkumo NL,Britannia ja USA - linjalla, liittoutuneet luonnollisesti kilpailivat natsien resursseista tiedemiehistä sekä projekteista, on vain luonnollista ajatella tiettyjen projektien jatkuneen kaikessa hiljaisuudessa.
Edellisten moraalinen perusta on tuotantokapasiteetin lisääminen fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kautta kahden erilaisen yhteiskuntajärjestelmän kilpaillessa olemassaolostaan.
Eettinen pohtiminen ihmisen keinotekoisesta parantamisesta, sekä henkisesti että fysiikaltaan, on alkanut tulla yleiseen tietoisuuteen vasta 2000 -luvulla. Ehkä tutkimustyön eettiseen pohdintaan on nyt varaa - eksistentiaalisen uhan poistuttua?

Anonyymi kirjoitti:

Jos ajatellaan natsien omimat osat Nietzschen yli-ihmiskäsityksestä ja jatkumo NL,Britannia ja USA - linjalla, liittoutuneet luonnollisesti kilpailivat natsien resursseista tiedemiehistä sekä projekteista, on vain luonnollista ajatella tiettyjen projektien jatkuneen kaikessa hiljaisuudessa.
Edellisten moraalinen perusta on tuotantokapasiteetin lisääminen fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kautta kahden erilaisen yhteiskuntajärjestelmän kilpaillessa olemassaolostaan.
Eettinen pohtiminen ihmisen keinotekoisesta parantamisesta, sekä henkisesti että fysiikaltaan, on alkanut tulla yleiseen tietoisuuteen vasta 2000 -luvulla. Ehkä tutkimustyön eettiseen pohdintaan on nyt varaa - eksistentiaalisen uhan poistuttua?

Lue lisää

Ei natseilla ollut mitään tiedeprojekteja ihmisen keinotekoiseksi parantelemiseksi. Kaikenlaisten fyysisten vikojen, kuten vinoon luutuneiden luiden tai katkenneiden jänteiden, korjaamista kyllä tutkittiin, mutta ei saksalaiset(kaan) tiedemiehet tuolloin pohtineet keinoja ihmisen normaalien fyysisten kykyjen parantamiseksi, vaan normaalitilan palauttamiseksi onnettomuuksien tai kehityshäiriöiden jäljiltä. Natseille kunnon auktoriteettiuskovainen blondi arjalainen oli aivan riittävän lähellä yli-ihmistä.

Kylmän sodan aikaan sen sijaan sekä idässä että lännessä alettiin pohtia erityisesti sotilaiden fyysisen kunnon parantamista sekä biologisesti, esimerkiksi kasvuhormonilla, tai mekaanisesti, esimerkiksi keinotekoisilla lihaksilla. Kylmän sodan jälkeen nuokin projektit on aika pitkälti (ainakin julkisesti) haudattu ja niitä pohditaan enemmänkin teoreettisella tasolla mahdollisuuksien kartoituksena, kuin käytännössä toteutettavina suunnitelmina.

Mutta tuon perimmäisen ajatuksesi osalta, että ihmisen keinotekoisen parantamisen suhteen on syytä harrastaa myös eettistä pohdintaa, olen aivan samaa mieltä. Selkeiden vikojen korjaamisessa en varsinaisesti näe moraalisia ongelmia, mutta se rajanveto, mikä on vika ja mikä vain epätoivottu ominaisuus, täytyy tehdä ennen kuin ihmisiä aletaan korjata ihmisiä, joiden omaa mielipidettä on vaikeaa tai mahdotonta kysyä.

Lisäksi keskustelun kannalta relevanttia on myös pohtia haluammeko parannella yksilöä vai ihmislajia. Jälkimmäinen yleensä nostaa pahemmin ihmisten niskakarvat pystyyn, mutta senkin puolesta on aivan hyviä argumentteja, kuten perinnöllisistä sairauksista eroon pääseminen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei natseilla ollut mitään tiedeprojekteja ihmisen keinotekoiseksi parantelemiseksi. Kaikenlaisten fyysisten vikojen, kuten vinoon luutuneiden luiden tai katkenneiden jänteiden, korjaamista kyllä tutkittiin, mutta ei saksalaiset(kaan) tiedemiehet tuolloin pohtineet keinoja ihmisen normaalien fyysisten kykyjen parantamiseksi, vaan normaalitilan palauttamiseksi onnettomuuksien tai kehityshäiriöiden jäljiltä. Natseille kunnon auktoriteettiuskovainen blondi arjalainen oli aivan riittävän lähellä yli-ihmistä.

Kylmän sodan aikaan sen sijaan sekä idässä että lännessä alettiin pohtia erityisesti sotilaiden fyysisen kunnon parantamista sekä biologisesti, esimerkiksi kasvuhormonilla, tai mekaanisesti, esimerkiksi keinotekoisilla lihaksilla. Kylmän sodan jälkeen nuokin projektit on aika pitkälti (ainakin julkisesti) haudattu ja niitä pohditaan enemmänkin teoreettisella tasolla mahdollisuuksien kartoituksena, kuin käytännössä toteutettavina suunnitelmina.

Mutta tuon perimmäisen ajatuksesi osalta, että ihmisen keinotekoisen parantamisen suhteen on syytä harrastaa myös eettistä pohdintaa, olen aivan samaa mieltä. Selkeiden vikojen korjaamisessa en varsinaisesti näe moraalisia ongelmia, mutta se rajanveto, mikä on vika ja mikä vain epätoivottu ominaisuus, täytyy tehdä ennen kuin ihmisiä aletaan korjata ihmisiä, joiden omaa mielipidettä on vaikeaa tai mahdotonta kysyä.

Lisäksi keskustelun kannalta relevanttia on myös pohtia haluammeko parannella yksilöä vai ihmislajia. Jälkimmäinen yleensä nostaa pahemmin ihmisten niskakarvat pystyyn, mutta senkin puolesta on aivan hyviä argumentteja, kuten perinnöllisistä sairauksista eroon pääseminen.

Lue lisää

Suomen kaukopartioilla oli käytössään piriste, jonka voimalla hetkellisesti väsynyt sotilas sai yli-inhimilliset voimat - pervitin. Se oli kehitetty Saksassa. Pieni haittapuoli oli, että palattuaan pervitinin voimalla omalle puolelle, mies oli sairaalakunnossa pidemmän aikaa.
Liittoutuneilla penisillintuotanto oli omaa luokkaansa.

Kylmän sodan HE kulminoituu urheiluun, veren manipulointiin, hormonituotannon manipulointiin jne. Puhumattakaan mielenhallintaprojekteista, joissa molemmissa sekä Suomi, että DDR kunnostautuivat esimerkillisesti. Urheiluareenalla pärjääminen oli osa kylmää sotaa.

Vapaaehtoisuus on juurikin se tulevaisuuden avain. Missä määritellään millä ehdoilla ihmistä voidaan panrannella ja tehostaa. Mitä se maksaa ja mitkä ovat sen potentiaaliset yhteiskunnalliset vaikutukset. Kuinka paranneltuja ihmisiä kontrolloidaan? Entäpä ne, jotka kieltäytyvät esimerkiksi liittämästä mieltään suoraan internetiin? Rikollisia vai ei? Entäpä ne, jotka haluavat, mutta joilta evätään mahdollisuus kollektiiviseen mieleen?
Teknologinen kehitys ja sen käyttö yhteiskuntien tasolla vaatii eettistä keskustelua. Jopa tiettyjen tutkimussuuntien jatkokehittäminen suorastaan huutaa moraalista ja eettistä pohdintaa. Jos nuorukaisten annetaan jatkaa rajoittamattomasti monikäyttötutkimusta pahimmassa tapauksessa sivilisaatiomme romahtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei natseilla ollut mitään tiedeprojekteja ihmisen keinotekoiseksi parantelemiseksi. Kaikenlaisten fyysisten vikojen, kuten vinoon luutuneiden luiden tai katkenneiden jänteiden, korjaamista kyllä tutkittiin, mutta ei saksalaiset(kaan) tiedemiehet tuolloin pohtineet keinoja ihmisen normaalien fyysisten kykyjen parantamiseksi, vaan normaalitilan palauttamiseksi onnettomuuksien tai kehityshäiriöiden jäljiltä. Natseille kunnon auktoriteettiuskovainen blondi arjalainen oli aivan riittävän lähellä yli-ihmistä.

Kylmän sodan aikaan sen sijaan sekä idässä että lännessä alettiin pohtia erityisesti sotilaiden fyysisen kunnon parantamista sekä biologisesti, esimerkiksi kasvuhormonilla, tai mekaanisesti, esimerkiksi keinotekoisilla lihaksilla. Kylmän sodan jälkeen nuokin projektit on aika pitkälti (ainakin julkisesti) haudattu ja niitä pohditaan enemmänkin teoreettisella tasolla mahdollisuuksien kartoituksena, kuin käytännössä toteutettavina suunnitelmina.

Mutta tuon perimmäisen ajatuksesi osalta, että ihmisen keinotekoisen parantamisen suhteen on syytä harrastaa myös eettistä pohdintaa, olen aivan samaa mieltä. Selkeiden vikojen korjaamisessa en varsinaisesti näe moraalisia ongelmia, mutta se rajanveto, mikä on vika ja mikä vain epätoivottu ominaisuus, täytyy tehdä ennen kuin ihmisiä aletaan korjata ihmisiä, joiden omaa mielipidettä on vaikeaa tai mahdotonta kysyä.

Lisäksi keskustelun kannalta relevanttia on myös pohtia haluammeko parannella yksilöä vai ihmislajia. Jälkimmäinen yleensä nostaa pahemmin ihmisten niskakarvat pystyyn, mutta senkin puolesta on aivan hyviä argumentteja, kuten perinnöllisistä sairauksista eroon pääseminen.

Lue lisää

Ihmislajin vahvuus on mukautuvuus. Sen vuoksi olemme. Pätee koko biosfääriin.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen kaukopartioilla oli käytössään piriste, jonka voimalla hetkellisesti väsynyt sotilas sai yli-inhimilliset voimat - pervitin. Se oli kehitetty Saksassa. Pieni haittapuoli oli, että palattuaan pervitinin voimalla omalle puolelle, mies oli sairaalakunnossa pidemmän aikaa.
Liittoutuneilla penisillintuotanto oli omaa luokkaansa.

Kylmän sodan HE kulminoituu urheiluun, veren manipulointiin, hormonituotannon manipulointiin jne. Puhumattakaan mielenhallintaprojekteista, joissa molemmissa sekä Suomi, että DDR kunnostautuivat esimerkillisesti. Urheiluareenalla pärjääminen oli osa kylmää sotaa.

Vapaaehtoisuus on juurikin se tulevaisuuden avain. Missä määritellään millä ehdoilla ihmistä voidaan panrannella ja tehostaa. Mitä se maksaa ja mitkä ovat sen potentiaaliset yhteiskunnalliset vaikutukset. Kuinka paranneltuja ihmisiä kontrolloidaan? Entäpä ne, jotka kieltäytyvät esimerkiksi liittämästä mieltään suoraan internetiin? Rikollisia vai ei? Entäpä ne, jotka haluavat, mutta joilta evätään mahdollisuus kollektiiviseen mieleen?
Teknologinen kehitys ja sen käyttö yhteiskuntien tasolla vaatii eettistä keskustelua. Jopa tiettyjen tutkimussuuntien jatkokehittäminen suorastaan huutaa moraalista ja eettistä pohdintaa. Jos nuorukaisten annetaan jatkaa rajoittamattomasti monikäyttötutkimusta pahimmassa tapauksessa sivilisaatiomme romahtaa.

Lue lisää

En laskisi piristeitä ja huumeita osaksi ihmisen paranteluun liittyvää keskustelua. Niiden vaikutus on lyhytaikainen ja ne aiheuttavat poikkeuksetta kykyjen heikentymistä jollain toisella osa-alueella ainakin käytön aikana ja monessa tapauksessa pitkäaikaisesti tai pysyvästi.

Kylmän sodan aikaan parantelua käytettiin myös urheilussa, mutta se oli enemmänkin sivutuote tai koekäyttöä kuin itse tarkoitus. Kylmässä sodassa käytännössä kaikki tutkimus oli jossain määrin alisteista sotilaallisille tavoitteille ja yli-inhimilliset kyvyt omaava sotilas oli dopinginkin päämäärä.

Mielen yhdistäminen internetiin tai kollektiivinen mieli ei tule olemaan ajankohtaista pitkiin aikoihin, eikä luultavasti koskaan. Aivojen muistin yhdistäminen tietokoneeseen sen sijaan saattaa olla kokeiluasteella jo lähivuosikymmeninä ja sitä kautta kollektiivisen muistin mahdollisuus on jo täysin relevantti asia pohdittavaksi.

Luultavasti siinä tullaan päätymään johonkin nykyisen sosiaalisen median kaltaiseen etiikkaan. Kaikki saavat vapaasti liittyä mukaan tai jäädä ulos. Mukaan lähtemisestä saa tietysti juuri niitä hyötyjä, mitä voisi odottaakin, mutta toisaalta tietokoneelle tallennettuja muistojasi voidaan myös käyttää esimerkiksi todisteina sinua itseäsi vastaan oikeudessa, kun taas ulosjääneitä vastaan samanlaista todistusaineistoa ei synny.
Tuo systeemi ei ole täydellinen ja pidemmällä tähtäimellä siihen tullaan puuttumaan lainsäädännöllä väärinkäytösten ehkäisemiseksi (kuten SoMeenkin), mutta se on riittävän toimiva ja mahdollistaa uuden teknologian ympärille muodostuvan kaupallisen toiminnan, jota ilman tuon teknologian kehitys tulisi maksamaan valtioille moninkertaisesti enemmän, eikä lopputuotteesta saataisi yhtä hyvää ilman sopivaa kilpailua. (Ja ennen kuin innostutte syyttämään minua riistokapitalistiksi, kilpailu pätee myös ilman kaupallista kontekstia. Myös ilmaisprojektit kilpailevat aina käyttäjistä, ja se on kaikkien etu.)

Anonyymi kirjoitti:

En laskisi piristeitä ja huumeita osaksi ihmisen paranteluun liittyvää keskustelua. Niiden vaikutus on lyhytaikainen ja ne aiheuttavat poikkeuksetta kykyjen heikentymistä jollain toisella osa-alueella ainakin käytön aikana ja monessa tapauksessa pitkäaikaisesti tai pysyvästi.

Kylmän sodan aikaan parantelua käytettiin myös urheilussa, mutta se oli enemmänkin sivutuote tai koekäyttöä kuin itse tarkoitus. Kylmässä sodassa käytännössä kaikki tutkimus oli jossain määrin alisteista sotilaallisille tavoitteille ja yli-inhimilliset kyvyt omaava sotilas oli dopinginkin päämäärä.

Mielen yhdistäminen internetiin tai kollektiivinen mieli ei tule olemaan ajankohtaista pitkiin aikoihin, eikä luultavasti koskaan. Aivojen muistin yhdistäminen tietokoneeseen sen sijaan saattaa olla kokeiluasteella jo lähivuosikymmeninä ja sitä kautta kollektiivisen muistin mahdollisuus on jo täysin relevantti asia pohdittavaksi.

Luultavasti siinä tullaan päätymään johonkin nykyisen sosiaalisen median kaltaiseen etiikkaan. Kaikki saavat vapaasti liittyä mukaan tai jäädä ulos. Mukaan lähtemisestä saa tietysti juuri niitä hyötyjä, mitä voisi odottaakin, mutta toisaalta tietokoneelle tallennettuja muistojasi voidaan myös käyttää esimerkiksi todisteina sinua itseäsi vastaan oikeudessa, kun taas ulosjääneitä vastaan samanlaista todistusaineistoa ei synny.
Tuo systeemi ei ole täydellinen ja pidemmällä tähtäimellä siihen tullaan puuttumaan lainsäädännöllä väärinkäytösten ehkäisemiseksi (kuten SoMeenkin), mutta se on riittävän toimiva ja mahdollistaa uuden teknologian ympärille muodostuvan kaupallisen toiminnan, jota ilman tuon teknologian kehitys tulisi maksamaan valtioille moninkertaisesti enemmän, eikä lopputuotteesta saataisi yhtä hyvää ilman sopivaa kilpailua. (Ja ennen kuin innostutte syyttämään minua riistokapitalistiksi, kilpailu pätee myös ilman kaupallista kontekstia. Myös ilmaisprojektit kilpailevat aina käyttäjistä, ja se on kaikkien etu.)

Lue lisää

Teknologia on olemassa hevosenkärryjen tasolla. Jumbojettejä odotellessa. Keinoveri, geenimanipulaatio, kloonaaminen, aivoimplantit, aivo-tietokoneyhteys jne. Ennen teknologian päätymistä valtavirraksi markkinoille, eettinen keskustelu on perusteltua.

Aloittajan kysymykseen: ihmiset ovat parannelleet ominaisuuksiaan koko historian ajan.
Ulkonäköä, vaatetusta, älyllisiä pulmia/aivojumppaa, opiskelua, urheilua jne.
Eli Nietzsche kirjasi ylös 1800 -luvun ajan hengen. Eksistentialismin aamunsarastuksessa. Ihmisen luontoon kuuluu henkinen kasvu fyysisen ohella - erilaisten vahvuuksien ylikorostaminenkin. 200 vuodessa tekninen kehitys on ollut huimaa - vaikkakin osa ennustuksista on mennyt pieleen.
Näinollen:
Ubermensch ei ole itsensä toteuttava ennustus, se on todennäköisesti N:n kopioima idea jostain historian hämäristä - esim. kreikkalaisten mytologiasta. Se kuvaa ihmisiä, jotka elävät geneettisen elinkaaren toiselle puolelle, keski-iän kriisi lienee lähinnä ajatusta, jolloin ihmisillä on tilaa arvottaa arvonsa uudelleen. HE on pikemminkin natsien projektien jatkumo, jossa suuruudenhulluilla ideoilla pyritään epäinhimillisiä keinoja käyttäen parantamaan valtionpalvelijoita - orjia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei natseilla ollut mitään tiedeprojekteja ihmisen keinotekoiseksi parantelemiseksi. Kaikenlaisten fyysisten vikojen, kuten vinoon luutuneiden luiden tai katkenneiden jänteiden, korjaamista kyllä tutkittiin, mutta ei saksalaiset(kaan) tiedemiehet tuolloin pohtineet keinoja ihmisen normaalien fyysisten kykyjen parantamiseksi, vaan normaalitilan palauttamiseksi onnettomuuksien tai kehityshäiriöiden jäljiltä. Natseille kunnon auktoriteettiuskovainen blondi arjalainen oli aivan riittävän lähellä yli-ihmistä.

Kylmän sodan aikaan sen sijaan sekä idässä että lännessä alettiin pohtia erityisesti sotilaiden fyysisen kunnon parantamista sekä biologisesti, esimerkiksi kasvuhormonilla, tai mekaanisesti, esimerkiksi keinotekoisilla lihaksilla. Kylmän sodan jälkeen nuokin projektit on aika pitkälti (ainakin julkisesti) haudattu ja niitä pohditaan enemmänkin teoreettisella tasolla mahdollisuuksien kartoituksena, kuin käytännössä toteutettavina suunnitelmina.

Mutta tuon perimmäisen ajatuksesi osalta, että ihmisen keinotekoisen parantamisen suhteen on syytä harrastaa myös eettistä pohdintaa, olen aivan samaa mieltä. Selkeiden vikojen korjaamisessa en varsinaisesti näe moraalisia ongelmia, mutta se rajanveto, mikä on vika ja mikä vain epätoivottu ominaisuus, täytyy tehdä ennen kuin ihmisiä aletaan korjata ihmisiä, joiden omaa mielipidettä on vaikeaa tai mahdotonta kysyä.

Lisäksi keskustelun kannalta relevanttia on myös pohtia haluammeko parannella yksilöä vai ihmislajia. Jälkimmäinen yleensä nostaa pahemmin ihmisten niskakarvat pystyyn, mutta senkin puolesta on aivan hyviä argumentteja, kuten perinnöllisistä sairauksista eroon pääseminen.

Lue lisää

"Lisäksi keskustelun kannalta relevanttia on myös pohtia haluammeko parannella yksilöä vai ihmislajia. Jälkimmäinen yleensä nostaa pahemmin ihmisten niskakarvat pystyyn, mutta senkin puolesta on aivan hyviä argumentteja, kuten perinnöllisistä sairauksista eroon pääseminen."

USA:ssa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan n. 60% ~ ei halua tahdonvastaista keinotekoista parantelua itselleen. Jälkimmäistä, geneettistä muuntelua, tuskin kukaan haluaa. Sen kerrannaisvaikutusten arviointi tai edes simulointi on toistaiseksi hahmotuskykymme ulottumattomissa. Utopistinen ajattelu, että osalla ihmisistä olisi vaikkapa siivet? Kuinka monta sukupolvea sillä ihmislajilla siivet olisivat siipiä, kun ympäristömme muokkaa meitä. Genetiikassa (ihmislaji) pitää muistaa, että nykyisen ajanlaskumme alusta on vain noin 80 sukupolvea.

Anonyymi kirjoitti:

"Lisäksi keskustelun kannalta relevanttia on myös pohtia haluammeko parannella yksilöä vai ihmislajia. Jälkimmäinen yleensä nostaa pahemmin ihmisten niskakarvat pystyyn, mutta senkin puolesta on aivan hyviä argumentteja, kuten perinnöllisistä sairauksista eroon pääseminen."

USA:ssa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan n. 60% ~ ei halua tahdonvastaista keinotekoista parantelua itselleen. Jälkimmäistä, geneettistä muuntelua, tuskin kukaan haluaa. Sen kerrannaisvaikutusten arviointi tai edes simulointi on toistaiseksi hahmotuskykymme ulottumattomissa. Utopistinen ajattelu, että osalla ihmisistä olisi vaikkapa siivet? Kuinka monta sukupolvea sillä ihmislajilla siivet olisivat siipiä, kun ympäristömme muokkaa meitä. Genetiikassa (ihmislaji) pitää muistaa, että nykyisen ajanlaskumme alusta on vain noin 80 sukupolvea.

Lue lisää

Ei lajinparantelu ole sama asia kuin tahdonvastainen parantelu. Jos kaikkien tällä hetkellä perinnöllisiä sairauksia kantavien ihmisten sukusoluista korjattaisiin sairauksia aiheuttavat geenit, nuo sairaudet katoaisivat.

On aika vaikea uskoa, että 50 vuoden päästä gallupeissa 60% ihmisistä kertoisi kaipaavansa INCL-tautia tai mikrokefaliaa. Samoin jos kysytään nyt perinnöllisiä sairauksia kantavilta, tahtoisivatko he mieluummin olla terveitä, luulen että aika harvassa ovat ne, jotka mieluummin pysyvät sairaina.

Tuo "Haluaisitko, että sinun selkääsi ommeltaisiin siivet vasten tahtoasi?" on aivan järjetön kysymyksenasettelu.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen kaukopartioilla oli käytössään piriste, jonka voimalla hetkellisesti väsynyt sotilas sai yli-inhimilliset voimat - pervitin. Se oli kehitetty Saksassa. Pieni haittapuoli oli, että palattuaan pervitinin voimalla omalle puolelle, mies oli sairaalakunnossa pidemmän aikaa.
Liittoutuneilla penisillintuotanto oli omaa luokkaansa.

Kylmän sodan HE kulminoituu urheiluun, veren manipulointiin, hormonituotannon manipulointiin jne. Puhumattakaan mielenhallintaprojekteista, joissa molemmissa sekä Suomi, että DDR kunnostautuivat esimerkillisesti. Urheiluareenalla pärjääminen oli osa kylmää sotaa.

Vapaaehtoisuus on juurikin se tulevaisuuden avain. Missä määritellään millä ehdoilla ihmistä voidaan panrannella ja tehostaa. Mitä se maksaa ja mitkä ovat sen potentiaaliset yhteiskunnalliset vaikutukset. Kuinka paranneltuja ihmisiä kontrolloidaan? Entäpä ne, jotka kieltäytyvät esimerkiksi liittämästä mieltään suoraan internetiin? Rikollisia vai ei? Entäpä ne, jotka haluavat, mutta joilta evätään mahdollisuus kollektiiviseen mieleen?
Teknologinen kehitys ja sen käyttö yhteiskuntien tasolla vaatii eettistä keskustelua. Jopa tiettyjen tutkimussuuntien jatkokehittäminen suorastaan huutaa moraalista ja eettistä pohdintaa. Jos nuorukaisten annetaan jatkaa rajoittamattomasti monikäyttötutkimusta pahimmassa tapauksessa sivilisaatiomme romahtaa.

Lue lisää

olemme valitettavasti matkalla kohti romahdusta, älykkäitä ihmisiä syntyy vähemmän, havainto ontehty jo vuonna 2004
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/alykkyystulokset-laskussa-ihmisten-tyhmeneminen-alkanut/

Irtisanoutui siitä tulkinnasta, jonka natsit myöhemmin omaksuivat osaksi rotuoppiaan. Eivät natsit olleet ensimmäisiä, jotka yrittivät tulkita yli-ihmisen kuvaukseksi jostain tietystä ihmisryhmästä, kuten arjalaisista.

Antikristuksesta en tiedä, mutta Ecce Homo on ainakin jonkinlaisena versiona julkaistu myös suomeksi. "Olen mitä puritaanisin Dionysoksen opetuslapsi."
Nietzschen filosofia on filosofiaa täynnä kepposia.
Puhdasta eksistentialismia.

Eksistentiaalisesta näkökulmasta ihmisen parantelu on jopa suotavaa.
Se palvellee yksilön tuottavuuden, kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin tarpeita.

Yhteiskunnan kannalta ihmisen parantelussa on useita riskejä, jotka saattavat lopulta realisoitua ennakoimattomilla tavoilla.

Nietzsche ihaili esi-Antiikin Kreikkaa ja piti Antiikin Kreikkaan jo monin osin rappiokulttuurina, esim. Sokrates oli malliesimerkki Nietzschen mielestä rappiofilosofista.

Nietzsche ihaili myös Rooman valtakuntaa ja Renesanssiaikaa, muttei ei luonnollisestikaan ihaillut pimeää keskiaikaa (kuten ei kukaan järjellinen ihminen ihaile)

"Mitä Nietzsche sai aikaan oli joukko natseja"

Täysin idioottimainen väite.

Anonyymi kirjoitti:

Nietzsche ihaili esi-Antiikin Kreikkaa ja piti Antiikin Kreikkaan jo monin osin rappiokulttuurina, esim. Sokrates oli malliesimerkki Nietzschen mielestä rappiofilosofista.

Nietzsche ihaili myös Rooman valtakuntaa ja Renesanssiaikaa, muttei ei luonnollisestikaan ihaillut pimeää keskiaikaa (kuten ei kukaan järjellinen ihminen ihaile)

"Mitä Nietzsche sai aikaan oli joukko natseja"

Täysin idioottimainen väite.

Lue lisää

Nietzschen ajattelu on jatkumon osa aivan kuten HE on oman jatkumonsa osa. Päivän sana on transhumanismi. Sen ympärille pitäisi kehittää, vaikka keinotekoisesti, keskustelua.
Konkreettisesti: onko esimerkiksi näköhermojen korvaaminen keinotekoisilla suotavaa?

Joillain personal trainereillä on pakonomainen tarve tehdä treeniohjelmia naisille, jolla muuttavat pakaralihasten massaa jonkinlaisen ihanteen mukaiseksi.