Huomenna se sitten alkaa.. mun Uusi Upea Elämä :) Enää yksi ainoa yö tässä ahdistavassa pelon ilmapiirissä jokaista narahdusta kuunnellen, ja sitten se on ohi. Tuskin maltan odottaa huomista ja sitä kauheaa muuttorumbaa ;)
Toisaalta..pikkuinen ääni kuiskii sisälläni, että näinkö helposti minä sittenkin siitä kaikesta selvisin? Onko se nyt sitten vihdoinkin totta että enää ei tarvitse pelätä vaan saa vihdoinkin olla rauhassa?
Toisaalta..pikkuinen ääni kuiskii sisälläni, että näinkö helposti minä sittenkin siitä kaikesta selvisin? Onko se nyt sitten vihdoinkin totta että enää ei tarvitse pelätä vaan saa vihdoinkin olla rauhassa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Toivon koko sydämestäni sulle kaikkea sitä kivaa ja mukavaa elämää mistä olet joutunut olemaan paitsi ja tinkimään tähän asti. Varmasti pärjäät upeasti kun energiaa vapautuu mukaviin asioihin ja saat keskittyä tekemään elämäsi mieleiseksesi...sellaiseksi josta olet aina haaveillut! Olen hengessä mukana täällä kaukana Sua tsemppaamassa hyvin ja kannustavin ajatuksin! Ihanaa että on olemassa selviytyjiä!
Tosi hienoa,Onnea uudelle elämällesi!Pysy vahvana,ja pidä se uusi elämäsi.Minä tein sen virheen että palasin vielä takaisin ahdistavaan elämääni ja nyt taistelen uudelleen päästäkseni omaan elämään...Ehkä se päivä koittaa vielä minullekin että voin kirjoittaa tänne että olen omillani ja onnellinen!!!!
Eka muuttokuorma lähtee parin tunnin päästä ja mä poistun lopullisesti täältä sen myötä :) Olen täynnä onnea, iloa ja uuden odotusta, pitkästä pitkästä aikaa!
Toivon kovasti että jokainen väkivaltaisessa suhteessa elävä löytäis jostain sen voiman lähteä, uskon siihen että elämän kuuluu olla onnellista ilman jatkuvaa kipua ja pelkoa. Luottamuksen siihen että selviää ja on ansainnut ihan jotain muuta kuin jatkuvan alistamisen ja pahanolon. Välittäkää itsestänne ja lähtekää! Maailmassa on niin paljon ihmisiä jotka osaavat oikeasti rakastaa ja kunnioittaa toista, ei kannata jäädä satuttamaan itseään suhteeseen jossa näistä ei ole tietoakaan.
Ihanaa kevään jatkoa kaikille, mulla alkaa tänään määrittelemättömän pituinen nettipimento ;)
Aava
Itse en väkivaltaisesta miehestä noin helpolla eroon päässyt. Kokonaisen vuoden eromme jälkeen hän vainosi minua ja aina tilaisuuden tullen kävi kimppuuni. Odotti uuden kotini pihalla, kun tulin esim. töistä ja hyökkäsi kimppuun.
Soitteli toisinaan ovikelloa... Lapset avasivat oven, ennenkuin ehdin tilanteeseen edes reagoimaan. Lasten nähdenkin hän hyökkäsi kimppuuni ja pahoinpiteli minua, vaikka joku lapsista saattoi olla sylissäni. Lapsille hän ei koskaan kuitenkaan mitään tehnyt, Luojan Kiitos.
Hän uhkaili ja pelotteli. Uhkasi siepata lapset heti, kun tilaisuus koittaa. Käski varmistamaan selustan.. Hän saattaisi kuulemma olla takanani..
Elämä oli yhtä helvettiä kokonaisen vuoden eromme jälkeen. Jouduin pelkäämään kokoajan enkä koskaan tiennyt, milloin hän saapuu. Yritin tehdä hänestä rikosilmoitusta, mutta poliisit vain nauroivat. Siihen aikaan ei lähestymiskieltoa ollut olemassakaan. Poliisit olivat voimattomia. Sanoivat, että ex:äni tarvitsee ensin tehdä jotain sellaista, että häntä vastaan on todistusaineistoa. Ei riittänyt ystävieni sana, ei se, että silminnäkijöitä oli useita... Pelkäsin aina ja joka paikassa.
Yritimme hänen sukulaistensa kanssa saada häntä jopa hoitoon, mutta lääkäritkin olivat voimattomia. Pakkohoitoon ei noin vain ketään voida laittaa... Hänen olisi pitänyt itse pyytää pääsyä hoitoon...
En tiedä, mitä sitten tapahtui. Hän yllättäin jätti meidät rauhaan. Uhkailut ja väkivalta loppuivat kuin seinään. Meni muutama vuosi eteenpäin ja hän kuoli. En mennyt hautajaisiinkaan. Lapseni menivät kyllä.