Hengittäminen on erittäin tärkeää liikkuessa painonhallinnan kannalta, tässä syy.

Heh. Totta turiset. 😂

Tässä on kuitenkin kyse huomion kiinnityksestä siihen miten hengittää.

Kun kertyy esimerkiksi ikää niin alkaa hengittämään hieman pinnallisemmin. Silloin tulee myös hankalammaksi pitää keho priimakunnossa painon kannalta. Kun laskee yksi plus yksi, ehkä siihen miten syvään hengittää pitääkin kiinnittää huomiota...

Mm. joogaavat ikäihmiset näyttävät muutenkin reilusti ikäistään nuoremmilta.

Nolime kirjoitti:

Heh. Totta turiset. 😂

Tässä on kuitenkin kyse huomion kiinnityksestä siihen miten hengittää.

Kun kertyy esimerkiksi ikää niin alkaa hengittämään hieman pinnallisemmin. Silloin tulee myös hankalammaksi pitää keho priimakunnossa painon kannalta. Kun laskee yksi plus yksi, ehkä siihen miten syvään hengittää pitääkin kiinnittää huomiota...

Mm. joogaavat ikäihmiset näyttävät muutenkin reilusti ikäistään nuoremmilta.

Lue lisää

Happisaturaatiomittareita on nykyään myynnissä edullisesti. Kannattaa hankkia sellainen. Normaalisti happisaturaatio ei ole 100, koska elimistö on jo kuluttanut osan hapesta, siitä verestä, joka kulkeutuu sormenpäähän, missä mittari on. Jos happisaturaatio on lähes 100, niin ihminen hyperventiloi eli ylihengittää. Ylihengitys ei paranna hapetusta, päin vastoin. Nimittäin veren normaalisti tarkka pH-arvo muuttuu hyperventilaatiossa, ja ihminen alkaa saada erilaisia oireita, kuten ahdistusta ja puutumista. Toisin sanoen elimistöön ei voi pumpata määräänsä enempää happea. Lääkärikäynnillä lääkäri pisti kerran saturaatiomittarin sormeeni, ja arvo oli liian korkea. Eli hyperventiloin. En tosin paljon, olo oli ihan hyvä, mutta hyödyllinen tieto siltikin.

On totta, että ihmiset saattavat hengittää liian pinnallisesti ja olla jännittyneitä. Mielestäni kuitenkin rentoutuminen on tärkeämpää kuin liiallinen huomion kiinnittäminen hengitykseen. Varsinkin jos ihmisellä on jo psyykkisiä ongelmia, niin hyperventilaatio voi olla ikävä kokemus. Eksälleni kutsuttiin joskus ambulanssi sydänoireiden vuoksi, jotka olivat hyperventilaatiota. Eli järki käteen.

Itse keskityn siihen tunteeseen, mitä alavatsan rentouttaminen ja vapaasti sisään virtaava ilma saa aikaan. En siis yritä väkisin hengittää enemmän, koska olen muutenkin taipuvainen hyperventilaatioon. Sen sijaan annan rentoutumisella ilman kulkea vapaasti ja itsestään syvälle keuhkoihini.

Klassisen laulun tunneilla käyminen on hyödyllistä hengityksen kannalta. Siinä on pakko tunnistaa monipuolisesti hengitykseen vaikuttavia lihaksia. Itselläni laulu on nyt jäänyt ja sen opitkin alkavat unohtua. Joka tapauksessa laulaessa ilmaa ei kiskota keuhkoihin. Se virtaa sinne itsestään, kun sen sallitaan virrata. Nopeampaa, tehokkaampaa ja luonnollista. Hengityksen hyvä hallinta edellyttää monien nk. korsetin lihasten tunnistamista. Sellaisten, jotka monelta nykyihmiseltä ovat liene kokonaan unohtuneet ja ehkä surkastuneetkin.

Olen lukenut huonosti läksyni, mutta muistaakseni fysiikkaan kuuluu laki, jonka mukaan energia ei katoa, vaan se muuttaa muotoaan. Syödyn ruuan kalorit eivät katoa, vaan muuttuvat ihmisessä piileväksi energiaksi. Sen voi kuluttaa vaikkapa liikkumalla. Tai jättää madoille ravitsevia huikopaloja sitten, kun oma maallinen vaellus on päättynyt. Pelkkä hengittäminen ei riitä kuluttamaan kaloreita, jos niitä syödään koko ajan yli tarpeen.