Haluan puhua Jumalasta ja Saatanasta

Olen upseerin poika ja olen elänyt elämäni suurimman osaa Suomesta.Isäni palveli monta vuotta Israelissa ja tuntui kun isäni että en koskaan saanut tuntea häntä läheisesti.Äitini oli hyvä mutta välillä kylmä ja kriittinen.Hän vaati aina tuloksia.
Tuntuu surulliselta että isäni oli herkkä ja äitini Jääkuningatar.
Näin unen monta kertaa ja minun on pakko se kertoa koska en saa rauhaa.
On iso laboratorio ja sen keskellä ihana meidän Sininen Rakas Planeettamme.
Ja tässä laboratoriossa on kaksi voimakasta hahmoa Jumala ja Saatana.
Sitten näemme kuinka lapset syntyvät.Se mielettömän voimakas energia mikä syntymään kuuluu on niin surrealistinen ja niin käsittämätön tapahtuma että sitä ei aivoilla oikein koskaan ymmärrä.Se on mielettömän uskomaton tarina kuinka ihmistoukasta kasvaa lopulta tietoinen ja hyväkäytöksinen ihminen kasvatuksen kautta ja se tuo valtavaa valoa elämään että jo kun ajattelen tätä rupean itkemään.
Mutta sitten on lapsia jotka joutuvat kulkemaan "pitkän raskaan tien" ja se tie saattaa päättyä vasta elämän lopussa.Näille ihmisille ei lapsena annettu oikein mitään.Vaan valheita ja huonoa kohtelua ja reppuun elämän alkuun kuiva leipä ja kaluttu kanan luu ei mitään muuta.Ja taas rupean itkemään kun edes ajattelen mitä nämä köyhät ja unohdetut orpolapset ovat joutuneet kärsimään ja vaeltamaan kylmässä maailmassa.Nyt palataan laboratorioon jossa on kaksi voimakasta hahmoa Jumala ja Saatana.Jumala on aina kärsivällinen ja rakastava kasvattaja.Ei ole kiirettä.On aina läheisyys ja rakkaus.Jotkut lapset haluavat paljon elämältä ja toiset taas piiloutuvat ja pelkäävät kaikkea mikä liikkuu.Silti Jumala varovaisesti lapsen käden pienen ottaa lähelleen rakastavin silmin on valmis eheyttämään tämän lapsen niistä tuskista joita hänen vanhempansa ja ehkä sukunsa ovat hänelle aiheuttaneet ja vieneet häneltä mahdollisuuden kasvaa aikuiseksi,rakentaa oma koti, löytää rakas aviopuoliso ja saada ihania lapsia ja katkaista lopulta se negatiivinen menneisyyden silta jossa oli vähättelyä,kiroilua ja hyväksikäyttöä koska me ihmiset olemme vain ihmisiä.Mutta Saatana laboratoriossa jossa sininen planeettamme on hänen silmien edessään hän ajattelee maltamattomana "tuloksia" aikuisuuteen kasvavilta lapsilta ja sitä Mihin Ihminen pystyy kuin urheilija suuriin saavutuksiin ihmiskunnassa jossa toiset heikot poljetaan maahan ja tuhotaan ja ajatus "MINÄ" ja "MINÄ" vain itsekkyys on parasta maailmassa.
Äitini joka on "Jääkuningatar" mittaa minua ja sisarruksiani vai menestyksen kautta.Hän joka menestyy saa äidiltäni pitkän halauksen mutta se joka osoittaa heikkouden merkkejä joutuu sivuun ja tiskaamaan astiat.
Saatana on kuin norsu posliinikaupassa eikä ymmärrä että suurinta voimaa on laittaa herkkä kristallilasi lasikaappiin rauhallisesti ja hyvällä tunteella eikä väkivallalla ja voimalla.Lapsessa on kaunis valtava voima ja mahdollisuus mutta samalla lapsi on valtava voima ja rakkaus ja päätyykö hän hyvän ihmisen syliin jolta on suomut silmistä pudonneet jo ajat sitten ja tämä hyvä aikuinen on kasvanut tietoiseksi omasta itsestään ja omista heikkouksistaan vai sellaisen ihmisen
syliin joka on tunnekiihkossa ja negatiivisissa suhteissa omiin vanhempiinsa ja katkaissut siteensä sukuun koska syyttää muita omista valinnoistaan ja siitä että on valinnut väkivaltaisen, valehtelevan puolison ja myrkky aiheuttaa sen että kaikki paha kostetaan pienelle lapselle joka on avuton ja se paha minkä äiti tai isä on kokenut lapsena kostetaan lapselle tai lapsille.
Tässä kohtaa Jumala tulee apuun voimakkaana ja rauhallisena mutta Saatana ei jaksa kuunnella lapsen traumoja tai psykologiaa vaan että nyt pyörät pyörimään
jotta tehdään rahaa.Isältäni sain neuvon että ihminen on kuin kello.Sen hammasrattaat pyörivät omaa tahtia mutta jos väkisin laitat rattaat pyörimään turbolle se hajoittaa koko kellon.Viimeinen tarina on kolmesta nuoresta pyromaanista.He istuivat nuotiolla ja yksi sanoi että poltinmuutama vuosi sitten nakkikioskin.Toinen sanoi nauraen että hän poltti koko tehdasalueen johon ensimmäinen sanoi että tuo on sairasta ja liioittelua.Kolmas sanoi että hän poltti isolla kaasuliekillä orpotalossa koko keittiön ja siitä tuli iso haloo.Lopulta hänen isä ja äiti hakivat hänet orpotalosta ja alkoivat kasvattamaan häntä.He ymmärsivät ison liekin tämän lapsen yksinäisessä sielussa ja opettivat nöyryyttä malttia hänelle.Lopulta kun hän auttoi äitiä keittiössä hän oppi säästöliekillä keittämään ihanaa soppaa isälle ja äidille eikä keittiö koskaan palanut vaan lapsi palasi isän ja äidin luo ja sydän sekä mieli rauhoittuivat ja lapsesta kasvoi ehyt aikuinen.