Enerkiavirasto huijannut suomalaisia

Vetäkää oikeuteen hintojen ryöstöstä !

Sähköä ei tarvitse siirtää kun sähkö liikkuu itsestään salaman vauhdilla

Anonyymi kirjoitti:

Sähköä ei tarvitse siirtää kun sähkö liikkuu itsestään salaman vauhdilla

Suomalaisille on toisteltu vuodesta toiseen, että sähkön siirtohintojen raju nousu selittyy myrskyjen varalta tehtävillä verkkoinvestoinneilla.

Viesti on mennyt täydestä, sillä se kuulostaa ensi alkuun loogiselta. Eduskunta edellytti vuonna 2013 verkkoyhtiöiltä, että sähkökatkot lyhenevät selvästi aiemmasta 2028 mennessä. Tämä tarkoitti yli kolmen miljardin euron edestä verkkojen vahvistamista, kuten maakaapelointia.

Totta kai hinnat silloin nousevat, ajattelin itsekin.

Verkkoyhtiöiden julkiset valvontatiedot kuitenkin kertovat toista tarinaa. Ylen laaja selvitys osoittaa, että jättikorotukset juontuvat etupäässä valvontamallin muutoksesta, eivät verkkoinvestoinneista.

Valvonnassa on paljastunut sokea piste. Energiaviraston tarkoitus oli auttaa heikoimmassa asemassa olevia verkkoyhtiöitä saamaan rahoitusta verkkojen rakentamiseen.

Jostain syystä Energiavirasto ei hahmottanut riittävän tarkasti, miten valvontamallin muutos vaikutti verkkoyhtiöiden sallittuun liikevaihtoon ja sitä kautta asiakashintoihin.

Hintojen nostomahdollisuuden mitoittaminen heikoimman lenkin mukaan oli märkä rätti erityisesti kaupunkiyhtiöiden asiakkaille.

Esimerkiksi Caruna Espoon toteutunut liikevaihto nousi 109 prosenttia vuosina 2015–2018, vaikka sen investoinnit olivat ajanjaksolla keskimäärin selvästi alle poistojen. Ei ollut verkonrakennusbuumia, eikä tarvetta sellaiselle, koska verkot olivat valmiiksi pitkälti suojassa säältä.

Mitä vastinetta espoolaiset ja joensuulaiset saivat pulittamilleen euroille?

Koko kuvio paljastui, kun Yle tarkasteli asiaa verkkoyhtiöiden hinnoittelun näkökulmasta: Kuinka paljon päivitetty valvontamalli sallii kerätä asiakkailta rahaa tänä vuonna? Entä seuraavana?

Valvontamenetelmät on nyt lyöty lukkoon vuoden 2023 loppuun saakka, joten isoja muutoksia on vaikea tehdä nopeasti. Energiavirasto on kuitenkin jo aloittanut valvonnan tulevien suuntaviivojen haarukoinnin.

Tässä työssä vaikutukset asiakkaisiin on selvitettävä etukäteen tarkasti, ei sinnepäin.

Valvontamalli on muutoinkin perkaamisen tarpeessa oleva vyyhti. Osa yhtiöistä tahkoaa erittäin kovaa tuottoa investoinneilla. Tähän on päätynyt esimerkiksi LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professori Mikael Collan selvityksissään (siirryt toiseen palveluun).

Selvää on, että Suomi tarvitsee vahvat ja vakaat verkot, kun teollisuus ja liikenne sähköistyvät.

Sähkön ostajat, kuluttajat ja yritykset, kärvistelevät koronapandemian aiheuttamassa talouskriisissä. Siksi kukaan ei halua siirtolaskua, johon on pumpattu kyytipojaksi ilmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisille on toisteltu vuodesta toiseen, että sähkön siirtohintojen raju nousu selittyy myrskyjen varalta tehtävillä verkkoinvestoinneilla.

Viesti on mennyt täydestä, sillä se kuulostaa ensi alkuun loogiselta. Eduskunta edellytti vuonna 2013 verkkoyhtiöiltä, että sähkökatkot lyhenevät selvästi aiemmasta 2028 mennessä. Tämä tarkoitti yli kolmen miljardin euron edestä verkkojen vahvistamista, kuten maakaapelointia.

Totta kai hinnat silloin nousevat, ajattelin itsekin.

Verkkoyhtiöiden julkiset valvontatiedot kuitenkin kertovat toista tarinaa. Ylen laaja selvitys osoittaa, että jättikorotukset juontuvat etupäässä valvontamallin muutoksesta, eivät verkkoinvestoinneista.

Valvonnassa on paljastunut sokea piste. Energiaviraston tarkoitus oli auttaa heikoimmassa asemassa olevia verkkoyhtiöitä saamaan rahoitusta verkkojen rakentamiseen.

Jostain syystä Energiavirasto ei hahmottanut riittävän tarkasti, miten valvontamallin muutos vaikutti verkkoyhtiöiden sallittuun liikevaihtoon ja sitä kautta asiakashintoihin.

Hintojen nostomahdollisuuden mitoittaminen heikoimman lenkin mukaan oli märkä rätti erityisesti kaupunkiyhtiöiden asiakkaille.

Esimerkiksi Caruna Espoon toteutunut liikevaihto nousi 109 prosenttia vuosina 2015–2018, vaikka sen investoinnit olivat ajanjaksolla keskimäärin selvästi alle poistojen. Ei ollut verkonrakennusbuumia, eikä tarvetta sellaiselle, koska verkot olivat valmiiksi pitkälti suojassa säältä.

Mitä vastinetta espoolaiset ja joensuulaiset saivat pulittamilleen euroille?

Koko kuvio paljastui, kun Yle tarkasteli asiaa verkkoyhtiöiden hinnoittelun näkökulmasta: Kuinka paljon päivitetty valvontamalli sallii kerätä asiakkailta rahaa tänä vuonna? Entä seuraavana?

Valvontamenetelmät on nyt lyöty lukkoon vuoden 2023 loppuun saakka, joten isoja muutoksia on vaikea tehdä nopeasti. Energiavirasto on kuitenkin jo aloittanut valvonnan tulevien suuntaviivojen haarukoinnin.

Tässä työssä vaikutukset asiakkaisiin on selvitettävä etukäteen tarkasti, ei sinnepäin.

Valvontamalli on muutoinkin perkaamisen tarpeessa oleva vyyhti. Osa yhtiöistä tahkoaa erittäin kovaa tuottoa investoinneilla. Tähän on päätynyt esimerkiksi LUT-yliopiston strategisen rahoituksen professori Mikael Collan selvityksissään (siirryt toiseen palveluun).

Selvää on, että Suomi tarvitsee vahvat ja vakaat verkot, kun teollisuus ja liikenne sähköistyvät.

Sähkön ostajat, kuluttajat ja yritykset, kärvistelevät koronapandemian aiheuttamassa talouskriisissä. Siksi kukaan ei halua siirtolaskua, johon on pumpattu kyytipojaksi ilmaa.

Voiko korkeista sähkömaksuista saada rahaa takaisin? KYLLÄ VOI !

Näin vastaavat asiantuntijat kysymykseen, johon kuluttajat ovat vaatineet vastausta jo vuosia.
Haastakaa oikeuteen !