Moikka kaikille!
Haluaisin tietää onko kenelläkään muulla vastaavanlaista kokemusta kuin mikä itselläni on tällä hetkellä ja kuulla miten muilla on mennyt tapailevan ihmisen kanssa ja missä tilanteessa tällä hetkellä olette.
Tutustuin keväällä naiseen, joka vaikutti todella mukavalta ja asialliselta ihmiseltä, tämä tapahtui deitti sovelluksen kautta tämä tutustuminen, tinderistä siis. Juteltiin naisen kanssa kuukaudenpäivät tinderissä ennenkuin nähtiin ensimmäisen kerran, käytiin ajelemassa ja juteltiin ihan niitä näitä, tapaamisen jälkeen hän laittoi itse viestiä ja kiitti yhteisestä illasta, ja sovittiin että nähdään toisen kerran. No myö nähtiin vielä muutaman kerran ajelun merkeissä missä kysyin kerran häneltä mikä hänen mielikuvansa on minusta, hän sanoi että ei voi tietää mutta sen hän tietää että kävi meillä mitä tahansa, hän toivoisi että voitaisiin jatkaa ystävinä. Muutaman näkemisen jälkeen sovittiin että katsotaan hänen luonansa leffaa, ensimmäisellä kerralla ei tapahtunut mitään, toisella kerralla hän nukahti syliin ja lähtiessäni antoi suudelman (joka tuntui muuten älyttömän hyvälle) no kolmannen kerran jälkeen jäin sinne sitten yöksi. oikeastaan tämän jälkeen ollaan vietetty päivittäin aikaa yhdessä ja välillä olemme jutelleet meidän tilanteesta, muutaman kuukauden jälkeen nainen pyysi minulta viellä vähän aikaa, mutta hän näkee meidät tulevaisuudessa yhdessä, olllaan oltu mökkeilemässä lentämässä lentokoneella ja käyty laskuvarjohypyssä että olemme myös tehneet paljon asioita yhdessä myös, mutta olemme eläneet ns normi arkea. Nyt minulla tuli hetki sitten ajatus kun sain kuulla että oli sanonut ystävälleensä että tämä ei välttämättä tunnu oikealta, että nyt tässä pitää tapahtua jotain että näin tämä ei voi jatkua. olemme olleet rehellisesti puolen vuoden aikana 10 yötä ehkä omissa kodeissa, kyseisen keskustelun jälkeen olimme molemmat todella rikki, enkä minä pystynyt lähtemään hänen luotansa ja hänkään ei halunnut että lähden, koska hän tietää sen että en tule ikinä takaisin. Tuli kumminkin se hetki kun lähdin pois, sovittiin että nähdään muutaman päivän päästä ja hengataan ja jutellaan jos siltä tuntuu. no se päivä kun tuli että nähtiin molemmat muutaman päivän jälkeen aluksi oli pientä jännitystä mutta loppujen lopuksi ilta oli todella mukava molempien mielestä. Tultiin seuraavaan päivään missä kävin kotona ja illalla tulin takaisin hänen luokseen, siinä illalla kysyin häneltä onko hän miettinyt asioita, ja sanoi että ei ole hirveämmin miettinyt meidän suhdetta, siinä kohtaan sanoin hänelle että minua huolestuttaa kun olen tuonut asian tosissaan esille että hän ei itse reagoi siihen juuri ollenkaan ja sanoi että se saattaakin näyttää siltä, loppujen lopuksi juteltiin koko yö asioista ja kun hän oli aamulla menossa töihin meille tuli ensimmäinen riita, ja hän lähti ovet paukkuen. nyt olemme jutelleet hänen kanssaan ja hän on sanonut että hän oikeasti haluaisi sanoa etää mennään parisuhteeseen mutta hän ei uskalla, omat talous asiat on häntä huolettanut ja se että ei rakasta minua samalla tavalla mitä itse rakastan häntä. Olen siis suoraan sanottuna asunut kyseisen naisen luona, ja hän oli eronnut muutama kuukausi takaperin ensisuhteestaan, siinä välissä hänellä oli parin kuukauden juttu ennenkuin tutustui minuun, meillä ei ole ollut kolmatta osapuolta välissä missään vaiheessa tässä jutussa. Ehdotin hänelle itse tänään että ei heitettäisi tätä kaikkea hukkaan ja nähtäisiin pari kertaa viikossa, silleen että molemmat tiedetään missä ollaan, vaikka nähtäisiin vähemmän kolmatta pyörää ei tulisi kummallekkaan, olisi enemmän omaa aikaa ja molemmilla olisi mahdollisuus viettää kavereittensa kanssa aikaa,hän sanoi että tuo kuullostaa fiksulta ja hyvältä, mutta mitä jos tämäkään ei auta? hän kysyi ja sanoi mulle että sitte uuestaa puolenvuoden päästä tilanne voisi olla sama ja sattuisi taas uudelleen.
Kysyn fiksummilta ja elämää nähneiltä että onko tämä tapaus mahdollista vielä pelastaa, jos ottaa pari askelta taaksepäin ja antaa molemmille enemmän aikaa ja mahdollisuutta olla itsekseen. vai onko tämä jo hukattu tilanne. puhutaan nyt 23 vuotiaasta miehestä ja naisesta. Ja jos joku haluaa vielä jotain ksysyä asiaan liittyen mitkä saattaisivat avata ulkopuolisia enemmän kerron mielelläni :)
Toivottavasti vastaukset mitkä tulisi kenttään olisi asiallisia :)
Haluaisin tietää onko kenelläkään muulla vastaavanlaista kokemusta kuin mikä itselläni on tällä hetkellä ja kuulla miten muilla on mennyt tapailevan ihmisen kanssa ja missä tilanteessa tällä hetkellä olette.
Tutustuin keväällä naiseen, joka vaikutti todella mukavalta ja asialliselta ihmiseltä, tämä tapahtui deitti sovelluksen kautta tämä tutustuminen, tinderistä siis. Juteltiin naisen kanssa kuukaudenpäivät tinderissä ennenkuin nähtiin ensimmäisen kerran, käytiin ajelemassa ja juteltiin ihan niitä näitä, tapaamisen jälkeen hän laittoi itse viestiä ja kiitti yhteisestä illasta, ja sovittiin että nähdään toisen kerran. No myö nähtiin vielä muutaman kerran ajelun merkeissä missä kysyin kerran häneltä mikä hänen mielikuvansa on minusta, hän sanoi että ei voi tietää mutta sen hän tietää että kävi meillä mitä tahansa, hän toivoisi että voitaisiin jatkaa ystävinä. Muutaman näkemisen jälkeen sovittiin että katsotaan hänen luonansa leffaa, ensimmäisellä kerralla ei tapahtunut mitään, toisella kerralla hän nukahti syliin ja lähtiessäni antoi suudelman (joka tuntui muuten älyttömän hyvälle) no kolmannen kerran jälkeen jäin sinne sitten yöksi. oikeastaan tämän jälkeen ollaan vietetty päivittäin aikaa yhdessä ja välillä olemme jutelleet meidän tilanteesta, muutaman kuukauden jälkeen nainen pyysi minulta viellä vähän aikaa, mutta hän näkee meidät tulevaisuudessa yhdessä, olllaan oltu mökkeilemässä lentämässä lentokoneella ja käyty laskuvarjohypyssä että olemme myös tehneet paljon asioita yhdessä myös, mutta olemme eläneet ns normi arkea. Nyt minulla tuli hetki sitten ajatus kun sain kuulla että oli sanonut ystävälleensä että tämä ei välttämättä tunnu oikealta, että nyt tässä pitää tapahtua jotain että näin tämä ei voi jatkua. olemme olleet rehellisesti puolen vuoden aikana 10 yötä ehkä omissa kodeissa, kyseisen keskustelun jälkeen olimme molemmat todella rikki, enkä minä pystynyt lähtemään hänen luotansa ja hänkään ei halunnut että lähden, koska hän tietää sen että en tule ikinä takaisin. Tuli kumminkin se hetki kun lähdin pois, sovittiin että nähdään muutaman päivän päästä ja hengataan ja jutellaan jos siltä tuntuu. no se päivä kun tuli että nähtiin molemmat muutaman päivän jälkeen aluksi oli pientä jännitystä mutta loppujen lopuksi ilta oli todella mukava molempien mielestä. Tultiin seuraavaan päivään missä kävin kotona ja illalla tulin takaisin hänen luokseen, siinä illalla kysyin häneltä onko hän miettinyt asioita, ja sanoi että ei ole hirveämmin miettinyt meidän suhdetta, siinä kohtaan sanoin hänelle että minua huolestuttaa kun olen tuonut asian tosissaan esille että hän ei itse reagoi siihen juuri ollenkaan ja sanoi että se saattaakin näyttää siltä, loppujen lopuksi juteltiin koko yö asioista ja kun hän oli aamulla menossa töihin meille tuli ensimmäinen riita, ja hän lähti ovet paukkuen. nyt olemme jutelleet hänen kanssaan ja hän on sanonut että hän oikeasti haluaisi sanoa etää mennään parisuhteeseen mutta hän ei uskalla, omat talous asiat on häntä huolettanut ja se että ei rakasta minua samalla tavalla mitä itse rakastan häntä. Olen siis suoraan sanottuna asunut kyseisen naisen luona, ja hän oli eronnut muutama kuukausi takaperin ensisuhteestaan, siinä välissä hänellä oli parin kuukauden juttu ennenkuin tutustui minuun, meillä ei ole ollut kolmatta osapuolta välissä missään vaiheessa tässä jutussa. Ehdotin hänelle itse tänään että ei heitettäisi tätä kaikkea hukkaan ja nähtäisiin pari kertaa viikossa, silleen että molemmat tiedetään missä ollaan, vaikka nähtäisiin vähemmän kolmatta pyörää ei tulisi kummallekkaan, olisi enemmän omaa aikaa ja molemmilla olisi mahdollisuus viettää kavereittensa kanssa aikaa,hän sanoi että tuo kuullostaa fiksulta ja hyvältä, mutta mitä jos tämäkään ei auta? hän kysyi ja sanoi mulle että sitte uuestaa puolenvuoden päästä tilanne voisi olla sama ja sattuisi taas uudelleen.
Kysyn fiksummilta ja elämää nähneiltä että onko tämä tapaus mahdollista vielä pelastaa, jos ottaa pari askelta taaksepäin ja antaa molemmille enemmän aikaa ja mahdollisuutta olla itsekseen. vai onko tämä jo hukattu tilanne. puhutaan nyt 23 vuotiaasta miehestä ja naisesta. Ja jos joku haluaa vielä jotain ksysyä asiaan liittyen mitkä saattaisivat avata ulkopuolisia enemmän kerron mielelläni :)
Toivottavasti vastaukset mitkä tulisi kenttään olisi asiallisia :)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kirjoituksesi perusteella kuulostaa siltä että nainen kyllä pitää sinusta ei kukaan jaksa viettää paljoa aikaa toisen kanssa jos hänen seurastaan ei tykkää.
Mutta semmoset suuret tunteet ei ole ehkä kuvioissa mukana miten hän itsekkin toisinsanoen sanoi. Eikä niitä tule vaikka aikaa viettäisi enemmän tai vähemmän ne on tullakseen jos tulee kun tutustuu.
Voisikohan sitten olla kun ensirakkauden kanssa on vasta erottu niin ei ole ehkä päässyt täysin yli 3kk on lyhyt aika pitkän suhteen jälkeen. Vaikka suhde loppuu niin se ei tarkoita että tunteetkin loppuisivat heti sen mukana. Kysymys kuuluu että haluatko itse sitoutua ihmiseen joka ei tiedä mitä haluaa ja ei ole niin tunteiden viemää kun sinä itse?