Mulla askarruttaa hieman erilainen asia... Olen tutustunut n.3 viikkoa sitten yhteen tosi ihanaan mieheen.. kummallakin oli aika vasta päättynyt suhde.. ja kumpikin päättänyt ettei ala seurustella vähään aikaan...
Mutta kun tavattiin..se oli kuin rakkautta ensi silmäyksellä..(en ole ennen uskonut siihen..)
Meidän ajatukset käy tosi hyvin yhteen.. melkein tietää mitä toinen sanoo seuraavaksi..Olemme viettäneet öitä toistemme luona.. ja seksi on aivan ihanaa..
KAIKKI ON AIVAN IHANAA, mutta onko se vain tätä alku huumaa... olen kyllä ennenkin seurustellut.. mut ei se ole koskaan ollut tämmöstä.. mies ystävänikin mielestä tämä on jotain uutta..myös hänelle..
Ja mikä vielä ihmeellisempää... me suunnitellaan jo perheen perustamista...suunnitellaan lapsen hankintaa kunnes saan opiskeluni loppuun.. ja hän on jo ostamassa omakotitaloa..(ei ole rahasta kiinni) mutta kun minä olen vasta hommaamassa omaa asuntoa..
Kaikki on niin IHANAA JA SELKEÄÄ..mut silti niin sekavaa... hän vihjailee kihloihin menosta..ja enkä tahtois laittaa hanttiin...mut sitten tulee järki ja käskee hieman jarruttaa..
Mut jos me ollaan tarkotettu toisillemme..miksi ei..
Nyt odotan että pääsen töistä ja että pääsen hänen syleilyyn..
Tuntuu että rakastan häntä...mutta voiko se olla edes mahdollista kun olemme tunteneet vain 3VIIKKOA??
ONKO JOLLAKIN KOKEMUSTA SAMANTAPAISESTA ASIASTA?
Miten on sitten käynyt? kertokaa mulle...
Mutta kun tavattiin..se oli kuin rakkautta ensi silmäyksellä..(en ole ennen uskonut siihen..)
Meidän ajatukset käy tosi hyvin yhteen.. melkein tietää mitä toinen sanoo seuraavaksi..Olemme viettäneet öitä toistemme luona.. ja seksi on aivan ihanaa..
KAIKKI ON AIVAN IHANAA, mutta onko se vain tätä alku huumaa... olen kyllä ennenkin seurustellut.. mut ei se ole koskaan ollut tämmöstä.. mies ystävänikin mielestä tämä on jotain uutta..myös hänelle..
Ja mikä vielä ihmeellisempää... me suunnitellaan jo perheen perustamista...suunnitellaan lapsen hankintaa kunnes saan opiskeluni loppuun.. ja hän on jo ostamassa omakotitaloa..(ei ole rahasta kiinni) mutta kun minä olen vasta hommaamassa omaa asuntoa..
Kaikki on niin IHANAA JA SELKEÄÄ..mut silti niin sekavaa... hän vihjailee kihloihin menosta..ja enkä tahtois laittaa hanttiin...mut sitten tulee järki ja käskee hieman jarruttaa..
Mut jos me ollaan tarkotettu toisillemme..miksi ei..
Nyt odotan että pääsen töistä ja että pääsen hänen syleilyyn..
Tuntuu että rakastan häntä...mutta voiko se olla edes mahdollista kun olemme tunteneet vain 3VIIKKOA??
ONKO JOLLAKIN KOKEMUSTA SAMANTAPAISESTA ASIASTA?
Miten on sitten käynyt? kertokaa mulle...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mielestäni kannattaa edetä jos kerran molempien tunteet ovat niin selkeät mutta lasten tekoa ei kannata aloittaa heti vaan suosittelisin ensin katsomaan onnistuuko yhteinen elämä, onnea rakkaudelle !!
Itse tapasin mieheni heti seuraavana päivänä, kun entisen kanssa oli
mennyt poikki. Hän vei suoraan sanoen jalkani altani ja sydämeni siinä samassa.
Joten kyllä rakkautta ensisilmäyksellä ja ensiviikkoina voi löytää..
Ei kannata kuitenkaan edetä periaatteella kaikki minulle/meille, heti!
Ottakaa askel kerrallaan, tutustukaa toisiinne ja rakastakaa.
Se auttaa selviämään arjesta, piristää ja pitää suhteenne kunnossa.
Jos polttaa roihun liaan nopeasti, se voi sammua ennen kuin huomaatkaan.
Kiitos kivasta palautteesta..
Näköjään tämä on mahdollista!
Kiitos, kiitos... minä aivan säteilen..
Luin tuon viestisi. Itselläni on jotakuinkin saman suuntainen kokemus. Tapasin nykyisen vaimoni vappuna 2000 ja kihloihin mentiin heti kesäkuun alussa. Lokakuussa oli sitten häät, joten puoli vuotta vain aikaa kului kun siviilisääty vaihtui, eikä kaduta pätkääkään, niin ihanan vaimon itselleni sain ! Ympäristön reaktiot olivat kuitenkin vaihtelevia, ikäänkuin sitä rikkoisi jotain sääntöä kun toimii niinkuin oikeaksi tuntee, eikä ensin tapaile ja seurustele useampaa vuotta, kuten "kaikki muut", no erilaisiahan tässä kuitenkin ollaan kaikki, joten..
Olimme seurustelleet mieheni kanssa kaksi viikkoa kun tiesin että hän on "se". Naimisiin mentiin vajaat kolmen kuukauden kuluttua, ja nyt on kolmas vuosi menossa. Hyvin menee, ja tiedän että valinta oli oikea.
KUULE ANNA PALAA VAAN.
LUULEN ,ETTÄ SUHTEENNE ON SE JOKA KESTÄÄ.
KAIKKEA IHANAA TEILLE YHDESSÄ.
AURINKOA ELÄMÄÄNNE.
TERV. ONNELLISESTI NAIMISISSA
Lämmin kiitos..
On tässä maailmassa useampikin ihana ihminen..=)