Tuota mietin itsekin. Työ ei tuo juuri sisältöä elämääni, olen ollut 30 vuotta samassa paikassa. Nyt vielä työvuosia seitsemän. En ole enää kovin innostunut, joten olen miettinyt jättää paikan. Onko se helppoa? Miten itse koit? 3 kk karenssi tulee, mutta eiköhän ansiosidonnaisella sitkuttele. Ihmettelen näitä 55 vuotiaiden työurista, joita hallitus puuhaa. Jokainen on erilainen, ei se kaikkia motivoi jatkaa jopa 68 vuotiaaksi.
- H-h
- H-h
Vastaukset 15
Vanhimmat
otin lopputilin 14 vuoden jälkeen ja kadun vain sitä etten lähtenyt paskasta työpaikasta jo aiemmin.
jos olet kerännyt itsellesi kapitaalia ja sijoituksia niin sitten palkkatyöstä pois hyppääminen on helppo juttu. Jos sen sijaan elät joka kuukausi kädestä suuhun niin sitten menet riskillä jos työt lopetat. Eläkekertymässä näkyy pahasti jos kyykkäät töistä pois ennen aikojansa. Valintoja nämä tietenkin ovat. Ansiosidonnainen ei jatku loputtomiin. Maks 500 päivää riippuen omasta iästäsi ja työhistoriastasi. Sitten patonkipulla katkeaa. Ansiosidonnaisen jälkeen putoat ja kolistelet työmarkkinatuelle. Työmarkkinatuen lisäetuna systeemi ottaa sinusta kopin ja alkaa villi pompotus . Sinulle keksitään kaikenlaista kuntouttava terapiaa.
Sinnittelin paskassa työpaikassa kymmenisen vuotta, kunnes otin täydellisen loppuunpalamisen/vittuuntumisen yhteydessä lopputilin. Tämä liike olisi pitänyt tehdä paljon aikaisemmin, niin olisi säästynyt monelta pahalta.
Työnteossa ei ole mitään vikaa, se on nautinnollista oikeassa ilmapiirissä, mutta aika usein ne ilmapiirit ovat helvetin myrkyllisiä.
Helvetin epäoikeudenmukaista meininkiä. Jotkut palkataan tekemään töitä ja heiltä vaaditaan koulutus, aikaisempaa työkokemusta ja vitunmoinen tekeminen päivittäisellä tasolla. Toiset palkataan nauttimaan palkkaa ja heiltä ei vaadita minkäänlaista koulutusta saati aikaisempaa työkokemusta. Sitten työtehtävinä jotain helvetin helppoja hommia, joissa ei stressistä tietoakaan ja palkka sama tai parempi kuin niillä, jotka raatavat päivästä toiseen. Sukulais/kaveruussuhteet määrittävät aika paljon näitä palkkaamisia. Yt-neuvotteluissa tietenkin vielä kenkää päteville. Sitä ei uskoisi miten paljon noita suojatyöpaikkoja löytyy firmoista.
Ammattitaitoisen, tekevän ja osaavan työntekijän palkka on lisää töitä. Paskaa puhumalla ja itseään kehumalla pärjää. Tärkeintä, että puheissa onnistuu kaikki, niin kaikki on ok. Todellisuudessa ei pidä osata, saati tehdä mitään. Pisteitä ropisee laariin kun puhuu paskaa ja kantelee muista.
Työpaikoilla tapaa niin helvetin epätoivoisia ihmisiä, että oksat pois. Sitä ei usko ennen kuin näkee, että miten alas aikuiset ihmiset menevät saadakseen säilyttää työpaikkansa.
Maistuis parhaudelta sanoutua sössöpentikäiselle päin nuamoa.
On ollut järkyttävä kokemus se, kun ei ole "saanut" tehdä töitä. Mieli on voinut huonosti sen takia.
Miksi? Onhan niitä erilaisia yrityksiä miljoonia ja eri ammattialojakin. Ei maailma pyöri yhden yrityksen navan ympärillä.
Jos tarkotus on loikata kylmästi "tyhjän päälle", kehottaisin harkitsemaan vielä useamman kerran. 30 palvelusvuotta kertoo, ettei ole enää potentiaalinen työllistyjä.
Jäitä hattuun nyt, ja vapaa-ajalle jotain todella irrottavaa juttua. Enää ei kannata astua miinaan.
Kannattaa yksityisen ihmisenkin ryhtyä yhtä ahneeksi, häikäilemättömäksi kuin yritykset ja sijoittajat. Ottakaa heistä mallia.
Ei ihmiset oikeasti elä jollain reunalla ja putoa tyhjän päälle!!!!
Ehdotteletko ihmisille roikkumaan hirressä lisää jos ahdistaa työpaikka kun ollut töissä 30v.?
Kunhan itse menet töihin joskus niin tajut asian 45v päästä kun duunissa ollut sen 30v.!
Silloin viimeistään tajuat jotain maailmanmenosta.
Ja mitä hiton mielikuvia viljelet jäitä hattuun ja miinaan astumisesta???
Työnantajan pillin mukaan elämä ja ruoska viuhuu heti kesken unien herätyksen jälkeen tekemään työtä josta ei pidä! Sinne vaan jotta ei putoa tyhjän päälle eikä astu miinaan?....
Onhan elämäsi muuten mallillansa ja aktiivista. Työn ulkopuolisen oman elämän nyykähtäminen voi myös olla syynä siihen että työ ei enää innosta . Jos hyppäät pois työelämästä niin onko lisääntyneelle ajalle heti käyttöä. Fiksua tekemistä ja ahvääriä. Kotona makoilu kalsarit jalassa olisi se pahin tilanne. Hetken aikaa on kivaa pötkötellä "eläkkeellä" ja sitten herää tyhjään todellisuuteen. Leipääntyminen töissä on monasti merkki siitä että on jumiutunut ja luutunut työrutiineihinsa tai omaan elämäänsä. Sinänsä ihan hyvä merkki. Kokeile tehdä työtä eri tavalla varioiden. Yllätä itsesi joka päivä jotenkin. Kenties pientä kuntoremonttia kropalle ja mielelle.
Et saa karenssin aikana ansiosidonnaista. Kai olet säästänyt sen verran, että 3kk vähintään elät ensin säästöillä? Sitten tulee ansiosidonnainen.
Koska toimeentulotukea et saa ennen kuin on kaikki varallisuus kulutettu pois. Ansiosidonnainen kestää 500työpäivää ja sitten ei ole sitäkään, vaan pärjättävä vähäisillä kelan tuilla. Niistäkään ei saa asumistukea, jos sinulla on liikaa säästössä. Ja se liikaa on suhteellisen vähän. Että kannatata säästää ensin ja todella säästeliäästi elää jos eroat.
Ensi vuonna 60. Työvuosia paljon takana kun on nuorena aloittanut. Irtautuminen mielessä. Onneksi ei ihan köyhyyteen tipahda. Mietityttää nuo työllisyys keinot. jos yli kuuskymppisiä vielä kyykytetään ja pakkotyöllistetään. Töitä soisin mielihyvin nuoremmille.
Kai+kuulut+kassaan?+Jos+unohtuu+tää+ehto,+ett+saat+ansiosidonnaista.+
Kyllä on ollut hyviä keskusteluja, kiitos. Jatkakaa 😀
H-h
Koska+olet+alkanut+asiaa+vakavissaan+miettimään++on+se+hyvä+ratkaisu+irtisanoutua+työstä+joka+ei+enää+motivoi.