Tietämätön kyselee tyhmiä.

Anonyymi

Noista kasvihuonekaasuista ponnahti mietiskely, että vaikka ne absorboivat joitain aaltoalueita poikkeavasti, niin miten on normaali lämpösäteily, jota kaikki aineet, molekyylirakenteesta tai aaltoaluerajoista riippumatta säteilevät.

Olen jostain saanut infoa, että kaasut eivät säteile esimerkiksi ATM suuruisessa paineessa lainkaan, vaan vasta ylemmissä ilmakehissä, joissa paine on pienempi.
Tuo romahduttaisi pohjan koko CO2 takaisin palaute teoriasta, mutta jos kaasut säteilevät lämpösäteilyä myös alailmakehässä, sekin pudottaisi CO2 teorialta pohjan, koska samanlämpöiset muutkin ilmakehän kaasut osallistuisivat tasavertaisesti palautteeseen.

Toinen esitetty väite myös kummastuttaa, että vain kasvihuonekaasut säteilevä lämpöä avaruuteen, se varmaan on joku väärinkäsitys, sillä silloinhan kasvihuonekaasujen lisäys viilentäisi ilmastoa.

Jotain kai on vialla, ehkä joku osaa neuvoa.

33

99

    Vastaukset

    • Kuinka paljon alipainetta pystyy telemään kompressorilla joka tuottaa 5 bar paineista ilmaa?

      • Tiedoksesi että en ole alipainehitsari, hän tuskin kyselisi tällaisia.

        Kummasti vaan "asiantuntijat" on kadonneet, vai onko niin, että uskonto ohittaa paradoksit vaikenemalla ?


    • Tärkein kasvihuonekaasu on vesihöyry ja sitä on paljon tropiikissa.
      Se lähinnä tasaa yön ja paivän lämpötilaeroja ja sen huomaa pilvisyydestä ja sen ominaisuuksista myös esim Suomessa.
      Kuivilla aavikoilla aurinko porottaa kuumasti ja yöt saattavat olla hyvinkin kylmiä.
      Lämmennyt ilmamassa kokonaisuudessaan nousee ylöspäin ja saattaa tuulien mukana lämmittää kaukanakin olevia alueita.
      CO2 on luonnon kasvuaine ja osallistuu ilmakehän lämmittämiseen määränsä mukaisesti: vähän.

      • Niin varmaan, mutta miten tuo liittyy kysyttyyn aiheeseen ?


    • Tuo jälkimmäinen väite on helppo ampua alas, pelkästään silmin nähden sekä typpi että happi emittoivat jopa näkyvän valon aallonpituudella riittävän korkealla (pienessä paineessa), alailmakehässä sitä ei näe, mutta se ei vielä tarkoita että säteilyä ei olisi myös korkeammassa paineessa.

      Kuinka lie, säteilevätkö kaasut ilmakehän suuruisessa paineessa ?

    • Lämpösäteilykvantin napannut kasvihuonekaasumolekyyli voi luovittaa energian joko säteilemällä tai törmäyksissä toisten molelyylien kanssa. Alailmakehän korkeammassa paineessa ilman tiheys on suurempi ja törmäyksiä tapahtuu tiuhempaan. Tällöin energian luovuttaminen törmäilemällä dominoi. Lopputuloksen kannalta sillä ei ole isompaa merkitystä. Tärkeintä on, että kh-kaasut estävät säteilyn suoraa karkaamista avaruuteen.

      • Vain noi 6 % maanpinnalta lähtevätä säteilystä pääsee suoraan avaruuteen. Muu osa joutuu menemään "mutkan kautta", kun se absorboituu kasvihuonekaasuihin, jotka sitten taas luovuttavat energian ympäröiville molekyyleille ja säteilemällä - joka suuntaan. Tellus jäähtyy vain säteilemällä avaruuden tyhjyyteen.


    • Aloittaja: "Toinen esitetty väite myös kummastuttaa, että vain kasvihuonekaasut säteilevä lämpöä avaruuteen, se varmaan on joku väärinkäsitys, sillä silloinhan kasvihuonekaasujen lisäys viilentäisi ilmastoa."

      Kysymys on siitä, että ilman kasvihuonekaasuja kaikki pinnasta lähtevä lämpösäteily hujahtaisi suoraan avaruuteen. Kasvihuonekaasut kuitenkin pysäyttävät säteilystä suurimman osan ja ilmakehä lämpenee. Lämpö siis viipyy ilmakehässä.

      Ilman kasvihuonekaasujen absorptiokykyä ilmakehä olisi 33 astetta kylmempi.

      • Ja höpsis.
        Ilman kasvihuonekaasuja täällä olisi paljon lämpöisempää.
        Kaikki kasvihuonekaasut viilentävät ilmastoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja höpsis.
        Ilman kasvihuonekaasuja täällä olisi paljon lämpöisempää.
        Kaikki kasvihuonekaasut viilentävät ilmastoa.

        Nyt on ihan omat teoriat.


    • Pelkkä CO2 nykypitoisuudellakin on melko heikko kh-kaasu. Tämän voi todeta pilvettömänä yönä. Lämpötila laskee reilusti, vaikka ilmassa on hiilidioksidia ( ja vesihöyryäkin).

      Pilvet ovat höyrystä tiivistyneitä vesipisaroita. Niillä on iso kh-vaikutus. Tämän voi todeta pilvisenä yönä, kun lämpötila ei laske paljonkaan.

      • Pilvillä on myös jäähdyttävä vaikutus sitä kautta, että ne heijastavat päivällä tulevaa säteilyä takaisin avaruuteen (albedo). Pilvisyyden nettovaikutus on hieman jäähdyttävä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pilvillä on myös jäähdyttävä vaikutus sitä kautta, että ne heijastavat päivällä tulevaa säteilyä takaisin avaruuteen (albedo). Pilvisyyden nettovaikutus on hieman jäähdyttävä.

        Pilvisyyden muutokset pyrkivät rajoittamaan eri syistä aiheutuneita lämpötilahäiriöitä. CO2-pitoisuuden kasvun aiheuttama lämpötilahäiriö on eräs tällainen häiriö. Esim. puolen miljoonan vuoden historiaan mahtuu viisi jääkautta. Niissäkin lämpötila on pysytellyt 10 C haarukassa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pilvisyyden muutokset pyrkivät rajoittamaan eri syistä aiheutuneita lämpötilahäiriöitä. CO2-pitoisuuden kasvun aiheuttama lämpötilahäiriö on eräs tällainen häiriö. Esim. puolen miljoonan vuoden historiaan mahtuu viisi jääkautta. Niissäkin lämpötila on pysytellyt 10 C haarukassa.

        CO2-pitoisuuden kasvun aiheuttama lämpenemin voi nosta ilmakehän vesihöyrypitoisuutta. On arvioitu, että tämä tuplaa CO2-lisäyksen kh-ilmiövaikutuksen. Mutta korkeampi ilman vesihöyrypitoisuus merkinnee pilvisyyden lisääntymistä. Tällä on puolestaan jäähtyttävä nettovaikutus.


      • "Tutkijat eivät kuitenkaan vielä halua sanoa, että uudet tiedot olisivat täsmällisiä. Tutkimuksia on edelleen jatkettava".

        Edellä esittämäni väite, että pilisyyden nettovaikutus olisi jäähdyttävä, perustuu meteorologien lausuntoihin. Se ei ole oma keksintöni, mutta tuntuu järjelliseltä maapallon historia huomioon ottaen ja se, että vettä on yllin kyllin tarjolla.


      • "IPCC on aiemmin lähtenyt siitä olettamuksesta, että pilvet eivät olennaisesti vaikuta ilmaston lämpenemiseen, koska niiden lämmittävät ja viilentävät ominaisuudet kumoavat toisensa.

        Viimeisten 1,5 vuoden aikana kerätty tieto kuitenkin ilmentää, että lämmittävä vaikutus on vahvempi".

        Jos näin on, niin on todellakin syytä huolestua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "IPCC on aiemmin lähtenyt siitä olettamuksesta, että pilvet eivät olennaisesti vaikuta ilmaston lämpenemiseen, koska niiden lämmittävät ja viilentävät ominaisuudet kumoavat toisensa.

        Viimeisten 1,5 vuoden aikana kerätty tieto kuitenkin ilmentää, että lämmittävä vaikutus on vahvempi".

        Jos näin on, niin on todellakin syytä huolestua.

        Pallon pinnasta 70 % on veden peitossa. Jos lämpeneminen lisää pilvisyyttä ja pilvisyys lisää lämpenemistä, niin noidankehä on valmis. Toivottavasti tiedemiesten tietokonemaaleissa on vielä joku bugi.


    • Joku arjen nobelistihan ilmoitti aiemmin, että ainoa ilmastoon vaikuttava tekijä on aurinko.

      Ilmakehän vaikutusta voi miettiä sillä tapaa, että Maassa ja Kuussa on täsmälleen sama ilmasto, jos ilmakehän vaikutus jätetään pois.

      • Päivän pituudessa on iso ero.


      • Maan ilmakehä on pysynyt elämälle suotuisassa kuosissa magneettikentän ansiosta. Esimerkiksi Marsissa ei ole enää magneettikenttään, eikä ainakaan korkeampaa elämää.


      • Nimenomaan! Kuussa aurinko porottaa kuumasti päivällä ja lämpötilat ovat korkeat ja yöllä on mahdottoman kylmä.
        Eli toisinsanoen kasvihuonekaasut ennenmuuta vesihöyry tasaa lämpötilaeroja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nimenomaan! Kuussa aurinko porottaa kuumasti päivällä ja lämpötilat ovat korkeat ja yöllä on mahdottoman kylmä.
        Eli toisinsanoen kasvihuonekaasut ennenmuuta vesihöyry tasaa lämpötilaeroja.

        Suattaapi olla että tarina on vähän monimutkaisempi kuin pelkästään tuo.


    • Kosteuden lisääminen viilentää ilmastoa ja vesihöyryä on eniten kasvihuonekaasuissa.

    • Toistaiseksi vain yksi vastaus on käsitellyt kysyttyä asiaa ja se totesi että alailmakehän paineessa kaasut eivät emittoi absorboimaansa energiaa vaan siirtävät sen lämpönä ympäristöönsä.
      Selitys vaikuttaa aika loogiselta ja tukee nykysuuntausta, jonka mukaan hiilidioksidin takaisin säteily olisi osoittautunut vääräksi tulkinnaksi,ja vaikutus olisi vain lämmön siirto.

      Mutta kuinka on kaasujen lämpösäteily ko. paineessa, siis ei absorptioenergian purkautuminen, vaan normaali lämpötilasta aiheutuva säteily, pitääkö paikkansa joskus esitetty oletus, että ilmakehä säteilee ulos vasta ilmakehän ylemmästä osista.

      Ps
      Edellä esitetty väite että maan lämpötila olisi 33 astetta viileämpi ilman kasvihuonekaasuja lienee joku pila tai uskomus, se tarkoittaisi että koko lämpömäärä säteilisi maan pinnalta avaruuteen, mutta kyllä ilmakehään siirtyy lämpöä muutenkin tavoin, ja jopa paljon runsaammin, kuin säteilynä.

      • Missä paineessa se co2 sitten alkaa tuottamaan lämpösäteilyä ja miksi se on riippuvainen paineesta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Missä paineessa se co2 sitten alkaa tuottamaan lämpösäteilyä ja miksi se on riippuvainen paineesta.

        Niin.
        Sitähän tässä näiltä palstan tietäjiltä kysellään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin.
        Sitähän tässä näiltä palstan tietäjiltä kysellään.

        Sinä se kyselit miksi alailmakehän kaasut ei "emittoi" lämpöenergiaansa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Missä paineessa se co2 sitten alkaa tuottamaan lämpösäteilyä ja miksi se on riippuvainen paineesta.

        "Hiilidioksidi ei alailmakehän paineessa kykene säteilemään siitä yksinkertaisesta syystä, että ennen kuin fotonin törmäyksen synnyttämä viritys purkautuu säteilyksi, molekyyli törmää muihin ilmamolekyyleihin ja purkaa tässä yhteydessä viritystilansa. Tapahtumaa kutsutaan relaksaatioksi.

        Molekyylien ja atomien relaksaatiossa on periaatteellinen ja teeman kannalta perustava ero. Kun atomi virittyy fotonin adekvaatista törmäyksestä, se emittoi säteilemällä saamansa energian automaattisesti eteenpäin.

        Kun hiilidioksidimolekyyli virittyy, se voi purkaa saamansa energian säteilemällä – jos siihen on ennen törmäystä aikaa. Tilastollisesti troposfäärin alaosassa relaksaatio eli paluu fotonin aiheuttamasta viritystilasta tapahtuu molekyylin vapausasteiden vuoksi rotaation ja värähtelyn kautta Jablonski-diagrammin mukaan. Relaksaatiossa hiilidioksidimolekyyli palaa lämpötasapainoon ympäröivän molekyylimassan kanssa.

        Jablonski-diagrammi kuvaa, millä tavalla säteilyn todennäköisyys kasvaa, kun noustaan ilmakehässä ylöspäin ja ilmanpaine eli molekyylitiheys alenee. Noin 10 kilometrin korkeudessa hiilidioksidi säteilee lähes 100-prosenttisesti."

        https://karvola.wordpress.com/2015/05/15/kasvihuoneilmio-ilman-seinia-ja-kattoa/


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Hiilidioksidi ei alailmakehän paineessa kykene säteilemään siitä yksinkertaisesta syystä, että ennen kuin fotonin törmäyksen synnyttämä viritys purkautuu säteilyksi, molekyyli törmää muihin ilmamolekyyleihin ja purkaa tässä yhteydessä viritystilansa. Tapahtumaa kutsutaan relaksaatioksi.

        Molekyylien ja atomien relaksaatiossa on periaatteellinen ja teeman kannalta perustava ero. Kun atomi virittyy fotonin adekvaatista törmäyksestä, se emittoi säteilemällä saamansa energian automaattisesti eteenpäin.

        Kun hiilidioksidimolekyyli virittyy, se voi purkaa saamansa energian säteilemällä – jos siihen on ennen törmäystä aikaa. Tilastollisesti troposfäärin alaosassa relaksaatio eli paluu fotonin aiheuttamasta viritystilasta tapahtuu molekyylin vapausasteiden vuoksi rotaation ja värähtelyn kautta Jablonski-diagrammin mukaan. Relaksaatiossa hiilidioksidimolekyyli palaa lämpötasapainoon ympäröivän molekyylimassan kanssa.

        Jablonski-diagrammi kuvaa, millä tavalla säteilyn todennäköisyys kasvaa, kun noustaan ilmakehässä ylöspäin ja ilmanpaine eli molekyylitiheys alenee. Noin 10 kilometrin korkeudessa hiilidioksidi säteilee lähes 100-prosenttisesti."

        https://karvola.wordpress.com/2015/05/15/kasvihuoneilmio-ilman-seinia-ja-kattoa/

        Puhutaanko nyt samasta asiasta? Lämmön sitoutumisesta ilmakehään ja sätelemisestä takaisin avaruuteen?


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Hiilidioksidi ei alailmakehän paineessa kykene säteilemään siitä yksinkertaisesta syystä, että ennen kuin fotonin törmäyksen synnyttämä viritys purkautuu säteilyksi, molekyyli törmää muihin ilmamolekyyleihin ja purkaa tässä yhteydessä viritystilansa. Tapahtumaa kutsutaan relaksaatioksi.

        Molekyylien ja atomien relaksaatiossa on periaatteellinen ja teeman kannalta perustava ero. Kun atomi virittyy fotonin adekvaatista törmäyksestä, se emittoi säteilemällä saamansa energian automaattisesti eteenpäin.

        Kun hiilidioksidimolekyyli virittyy, se voi purkaa saamansa energian säteilemällä – jos siihen on ennen törmäystä aikaa. Tilastollisesti troposfäärin alaosassa relaksaatio eli paluu fotonin aiheuttamasta viritystilasta tapahtuu molekyylin vapausasteiden vuoksi rotaation ja värähtelyn kautta Jablonski-diagrammin mukaan. Relaksaatiossa hiilidioksidimolekyyli palaa lämpötasapainoon ympäröivän molekyylimassan kanssa.

        Jablonski-diagrammi kuvaa, millä tavalla säteilyn todennäköisyys kasvaa, kun noustaan ilmakehässä ylöspäin ja ilmanpaine eli molekyylitiheys alenee. Noin 10 kilometrin korkeudessa hiilidioksidi säteilee lähes 100-prosenttisesti."

        https://karvola.wordpress.com/2015/05/15/kasvihuoneilmio-ilman-seinia-ja-kattoa/

        Arvolan päättelyssä on paha virhe. Molekyyli voi varsin hyvin säteillä jo kauan ennenkuin se on viettänyt virittyneessä tilassa relaksaatioajan verran aikaa. Yksinkertaistetusti säteilyn määrän ratkaisee se, kuinka paljon tilavuudessa on kyseisiä molekyylejä kerrottuna sillä kuinka suuren osan ajastaan ne viettävät korkeassa säteilyn mahdollistavassa energiatilassa. Ensimmäisen määrää ilman CO2 ja H2O pitoisuus ja toisen määrää ilman lämpötila.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/16617406/tietaako-kukaan-#comment-104692613

        Tuossa vastaus toisesta samanaikaisesti käynnistetystä keskustelusta samasta aiheesta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Arvolan päättelyssä on paha virhe. Molekyyli voi varsin hyvin säteillä jo kauan ennenkuin se on viettänyt virittyneessä tilassa relaksaatioajan verran aikaa. Yksinkertaistetusti säteilyn määrän ratkaisee se, kuinka paljon tilavuudessa on kyseisiä molekyylejä kerrottuna sillä kuinka suuren osan ajastaan ne viettävät korkeassa säteilyn mahdollistavassa energiatilassa. Ensimmäisen määrää ilman CO2 ja H2O pitoisuus ja toisen määrää ilman lämpötila.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/16617406/tietaako-kukaan-#comment-104692613

        Tuossa vastaus toisesta samanaikaisesti käynnistetystä keskustelusta samasta aiheesta.

        Ahaa, tähänkö jo on tultu !
        Jos omia mielipiteitä vahvistamaan ei ole muuta kuin linkki omaan sepustukseensa toiseen keskusteluun, niin syntyy vaikutelma että näitä Dunning Kruger Veikkoja on palstalle parveutunut useampiakin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ahaa, tähänkö jo on tultu !
        Jos omia mielipiteitä vahvistamaan ei ole muuta kuin linkki omaan sepustukseensa toiseen keskusteluun, niin syntyy vaikutelma että näitä Dunning Kruger Veikkoja on palstalle parveutunut useampiakin.

        Koet ehkä tarpeeelliseksi monistaa omia viestejäsi erikseen kaikkiin keskusteluihin. Minä taasen pyrin vastaamaan yhdessä keskustelussa laajemmin ja jatkossa sitten tarvittaessa annan linkin tuohon aiempaan vastaukseeni, jos asiassa ei ole tullut esille mitään uutta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia yllättävää itki nikon oven takana

      https://www.seiska.fi/Uutiset/Totuus-kohuparin-eropommista-Sofia-Belorf-tunki-Niko-Ranta-ahon-kotiin-mustasukkainen Ei hyvää päivää!!!!!!!
      280
      10388