Avioliittoon mennään ja ollaan niin rinsessaa ja rinssiä että???
Miksi? Mitään järkeä teatterista oikeasti!
Larppaamista voi leikkiä muutenkin.
Mikä satuilussa kiehtoo?
Anonyymi
22
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Jokin siinä kovasti kiehtoo kun olet siitä niin kiinnostunut.
- Anonyymi
Jumalatar-kurssit, enkelikoulutukset, kristallihoidot, kaksoisliekit, tähtimerkit, astraalimatkat jne. Kyllähän ne prinsessaleikit tähän kokonaisuuteen sopii kuin nappi silmään. Ja mitäpä sitä ei nyt pilllun eteen tekisi. Onhan siinä se hyvä puoli, että akalla on näitä idioottiharrastuksia, ei tartte kuunnella sen tylsämielisiä juttuja.
- Anonyymi
Jos sinua ap ei mikään avioliitossa kiehdo, niin miksi tehtailet päivittäin tänne näitä aloituksia?
- Anonyymi
Olen elänyt jo 40-vuotta avoliitossa ja se tuntuu edelleen oikealta ratkaisulta.Vannominen seurakunnan edessä monien kohdalla lienee teeskentelyä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen elänyt jo 40-vuotta avoliitossa ja se tuntuu edelleen oikealta ratkaisulta.Vannominen seurakunnan edessä monien kohdalla lienee teeskentelyä.
Teeskentelyä on myös muka-olevinaan-parisuhteessa muttei uskalla sitoutua eli mennä naimisiin. MOni avoliitto monien kohdalla lienee teeskentelyä!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen elänyt jo 40-vuotta avoliitossa ja se tuntuu edelleen oikealta ratkaisulta.Vannominen seurakunnan edessä monien kohdalla lienee teeskentelyä.
Sama tunne, avoliitossa 28-29 vuotta ja avioon en mene koska se tuntuu feikiltä ja teennäiseltä touhulta. Kyllä se kiintymys on myös ilman sormuksia ja avioliittoa jos olakkseen on. Prissi ja prinsessa touhut löytyy romantisista elokuvista joilla ei mitään tekemistä arki todellisuudessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teeskentelyä on myös muka-olevinaan-parisuhteessa muttei uskalla sitoutua eli mennä naimisiin. MOni avoliitto monien kohdalla lienee teeskentelyä!
Ei naimisiin menemällä mitään todista, ei ainakaan aitoa rakkautta, sitä on jos on ollakseen. Olen vannoutunut avoliitton kannattaja, lapsikin on naisen kanssa ja molemmille tila sopii joten mikäs sua avoliitoissa ärsyttää.
- Anonyymi
Kun nykyinen vaimoni ehdotti kahden vuoden seurustelun jälkeen kilausta ja avioliittoa niin kerroin asian olevan selvä mutta miksikääntöllistelyn kohteeksi en ryhdy.
60-luvun lopulla kappelivihkiminen todistajien läsnä ollen.
Hääyö minun pienessä huoneessa joka sijaitsi vanhempieni ok:n asuinkerroksessa ja seuraavana päivänä lähdin puutteen torjuntaan 120km:n päähän asuen siellä viikot.
Nuorikkoni asui leskiäitinsä talossa.
Suhteen virallistaminen oli, ja on vieläkin asioiden hoitamisen kannalta selvin ratkaisu.
Tuo startti oli hyvä siinä mielessä, että tuon jälkeen asiat vain paranivat. - Anonyymi
Kyllä ne kulissit sitten aikanaan sortuu ja teatteritoiminta loppuu. Naapuriin asti alkaa huuto ja paiskominen kuulua. Siinä sit mietit, että soitatko pampullat vai ampullat paikalle ja onko se naapurin rouva enää edes elossa.
Riitojen jälkeen tulee kuvioihin pettäminen.
Pettämisen jälkeen perseeseen tippuri molemmille.
Sit avioero, kun pettäminen paljastuu.
Ja eikun uutta putkeen ja sama kuvio toistuu.
Lapset vain kärsii.- Anonyymi
Kulissit pysyy aikansa pystyssä kunnes kaatuu, siinä ne aidot rakkudet avioliitoista ja nähty vielä lähipiirissäkin eroamiset, en haluis kyllä vastaavaa kokea eikä tarvii.
- Anonyymi
Siis, mitä.....
Kylläpä joku on niellyt katkeraa kalkkia! Noinko se toisen naimisiin meno kismittää?!- Anonyymi
Joo voi käydä tuomarillakin. Pelkäävät varmaan. Avioliitto on sopimus, joka perustuu lakiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo voi käydä tuomarillakin. Pelkäävät varmaan. Avioliitto on sopimus, joka perustuu lakiin.
Kaikenlaista rumaa sattuu,kun vihkivaloja aletaan purkamaan Olisi tietysti hyvä ,jos osaisi arvioida rakkautensa määrän ,miten laajalle se riittää.
- Anonyymi
Ihmettelen vaan minäkin että mikä ajaa ihmisen tuonkaltaiseen tilaan jotta naimisiin meno jotakin todistaa. Neljä hyvää kaveria mennyt naimisiin, kolme eronnut, yksikään liitto ei kestänyt 15 vuotta pidempään ja niin rakastavaisia oltiin ja yhden kohdalla oikein ero soppa omaisuudesta ja siitä tapeltiin käräjillä asti, siinä sitä rakkautta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo voi käydä tuomarillakin. Pelkäävät varmaan. Avioliitto on sopimus, joka perustuu lakiin.
Perustui ennen, avioehto toinen juttu. Eikä avioliitto mikään sopimus ole, kauppaako käyt toisen kanssa.
- Anonyymi
Aloittajalle.
Sanot häiden olevan pelkkää teatteria. Siskoni oli avioliitossa miehensä kanssa 42 vuotta. Heillä oli hyvä avioliitto, siskoni sanoin maailman paras ja rakkain.
Siskoni on surun murtama, hänelle rakkain ihminen on poissa, hautajaiset ovat marraskuun alussa. Siskon mies oli iloinen, luotettava ja hyvä ystävä myös minulle ja muille läheisille. Arvostin ja arvostan häntä suunnattomasti.
Onko siskoni miehen siunaaminen ja saattaminen hautaan, siskolleni ja meille muille hautajaisiin osallistuville pelkkää larppausta ja teatteria?
Rakastatko sinä ketään aikuista naista, tai miestä, niin paljon, että voisit sitoutua häneen koko aikuiselämäsi ajaksi ja olla onnellinen siitä että kyseinen ihminen rakastaa sinua ja haluaa elää sinun rinnallasi jokaisen elossa olo päivänsä?
Katsotko sinä ketään rakastavin silmin, pystytkö sanomaan hänelle, sinä olet se ihminen josta en haluaisi luopua koskaan?- Anonyymi
No, onpa ikävää, mutta ei ehkä tänne kannata tulla sääliä kerjäämään vai mitä oletkaan vailla. Kuolema on ihan luonnollinen asia ja kaikilla edessä ennemmin tai myöhemmin.
Kyllähän tuohon 42 vuoteen on varmasti ylä- sekä alamäkiä mahtunut. Toisen kuoltuahan se kaikki tuntuu vaan jälkikäteen iloiselta ylämäeltä, vaikka harvoin on sitä ollut. - Anonyymi
Häät olisivat olleet teatteria johon minä kieltäydyin osallistumaan klovnina 51 vuotta sitten.
Vaimoni ei edes ehdottanut sellaista koska hän tiesi asenteeni.
Tuo häättömyys ei ole vaikuttanut näiden vuosikymmenten yhteiselämäämme.
60-luvun henkeen kuului, että virallistimme suhteemme eikä siitäkään ole ollut mitään haittaa.
Mitä tulee niihin ylä- ja alamäkiin niin näihin vuosikymmeniin ei mahdu yhtään parisuhteeseemme liittyvää mäkeä. Tavalliset, arkeen liittyvät, yhteiset haasteet kuuluvat elämään mutta ne eivät koskaan uhanneet keskinäistä suhdettamme.
Ei myöskään ole ollut hillittömiä onnen aikoja.
Taakse päin katsoen olemme todenneet näiden elettyjen vuosikymmenten olleen, ja olevan edelleenkin, parempia kuin olisimme aikanaan osanneet kuvitella.
Ilman yhteistä onnettomuutta on selvää, että toinen meistä leskeytyy.
Lesken ei tarvitse surra vainajaa mutta suru kumppanin menetyksen johdosta on väistämätöntä. Kyllä. Itsekästähän se on!
Häät tai ei. Häillä saattaa olla kielteinen merkitys. Pilvissä leijuen saattavat odotukset tulevasta olla epärealistisia ja tipahtaminen arkeen voi olla ankeaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No, onpa ikävää, mutta ei ehkä tänne kannata tulla sääliä kerjäämään vai mitä oletkaan vailla. Kuolema on ihan luonnollinen asia ja kaikilla edessä ennemmin tai myöhemmin.
Kyllähän tuohon 42 vuoteen on varmasti ylä- sekä alamäkiä mahtunut. Toisen kuoltuahan se kaikki tuntuu vaan jälkikäteen iloiselta ylämäeltä, vaikka harvoin on sitä ollut.Aloittajan mielestä kirkossa vihille menevät parit satuilevat, leikkivät parempia kuin ovat. "Prinsessa"mekko-päällä vihityt naiset ovat valehtelijoita ja feikkaajia.
Juhlavaatteet ovat larppaamista, kirkkohäät paskaa.
Joten ei kun uusi trendi päälle, jatkossa häiden pukukoodi on niin morsiusparille kuin vieraillekin; risat pieruverkkarit, jalassa puhkikuluneet linttaan astutut urheilukengät. Siinä sitä sitten ollaan niiin rehellisellä faktapohjalla.
- Anonyymi
Mitäs sitä, toiset puolustelee avioliittoa toiset muuten vaan avoliittoa. Olen ollut häissä ja nähnyt parien eroavankin ja taas uudelleen naimisiin ja taas eroavan, ei se ihmiset siitä muutu. Jos omaa omaisuutta miettii kannattaa pysyä avoliitossa varsinkin jos vielä perintökin tulossa. Mulla on periaate, se mikä vanhemmilta saatu tai suvussakin ollut se ei muille kuulu. Avopuolisollani on vanhemmat vielä elossa, tekivät jo testamentinkin ja se oli selvää, naisen isä sanoi tyttärelleen että sullehan se jää kun ette ole naimisissa ja niin se kuuluu mennäkkin jollei nainen halua jotakin jakaa mun kanssa. Eikä vanhemmiltani tuleva perintö kuulu avopuolisolleni jollen itse halua sitä jotenkin jakaa. On nähty kun pistetään asunnot jakoon, riidellään autosta, mokistä tai muusta maatilkusta, hullua on aikuisilta.
- Anonyymi
Kannattais vielä miettii ennen kuin niitä papin aamenia tulee että onko se kaikki sen väärtti.
- Anonyymi
Hienoa, naimisissa olevat arvostelee avoliitossa eläviä ja toiste päin, mikä sopii kellekkin.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehen lapsettomuus keski-ikäisten deittailussa
Tällä palstalla esitetään usein ajatus, jonka mukaan lapsia saanut nainen olisi parisuhdemarkkinoilla huonommassa asemas2732288Kunpa voisin halata sinua
ja sanoa sinulle miten onnellinen olen siitä, että olet elämässäni. Mutta et ole halausetäisyydellä... etkä elämässäni.441103- 761041
Muut yrittää seata meidän välejä
Nainen, oot varmaan sen myös huomannut. Ihan irl oon sen huomannut jo hyvän aikaa. Eihän anneta sen häiritä.1001033Miksi Suomi ärsyttää Venäjää?
Jatkuvasti? Hyvin suomen herrat tietää, että tuo DCA-sopimus on paha ärsyke Venäjälle. eihän Venäjä ole hyökännyt Suomen274862- 79815
Jotenkin tätä asiaa pitää nyt käsitellä
Vaikka sitten anomuumisti. Olen lähestulkoon rakastunut vanhempaan mieheen mutta tämä ei nyt oikein suju niin kuin pitäi72789Älä turhaan nainen ikävöi minua
Olen sellainen jäntevä pantteri ja sinä jo melkein rollaattorikamaa. Ei onnistu mikään.64690Meillä olisi kaunis kesä
Yhden viestin päässä. Haluaisin tutustua. Vaikka oltaisiin vaan ystäviä. Eikä mitään vaan vähättelyä. Ajattelen et olet17670Kuinka paljon voi olla rakastunut..
....ja välittää ihmisestä jota ei edes tunnen kunnolla? Eikö silloin ole kysymys jostain suuremmasta? Mitä on yhteenkuul64669