Onko teistinen teologia tiedettä?

Pelkkä heitto. Keskustelussa väitteet pitäisi perustella jotenkin, muuten se ei ole asiallista keskustelua.

Tuo on vain ateistinen kanta asiaan. Se on yksi mahdollisuus tietysti, siinä kuin jokin toinenkin.

Olli.S kirjoitti:

Tuo on vain ateistinen kanta asiaan. Se on yksi mahdollisuus tietysti, siinä kuin jokin toinenkin.

Ei, vaan tuo on ainoa mahdollinen lähtökohta tutkia asiaa tieteellisesti. Ei suhteellisuusteoriaakaan tutkita siitä lähtökohdasta, että se on kiistattomasti totta, vaan nimenomaan se pyritään kumoamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan tuo on ainoa mahdollinen lähtökohta tutkia asiaa tieteellisesti. Ei suhteellisuusteoriaakaan tutkita siitä lähtökohdasta, että se on kiistattomasti totta, vaan nimenomaan se pyritään kumoamaan.

Lue lisää

Riippuu siitä, mikä maailmankatsomus saa määrätä mikä katsotaan tieteelliseksi. Sinä haluat ja vaadit että sen pitää olla ateistinen mk.

Olli.S kirjoitti:

Riippuu siitä, mikä maailmankatsomus saa määrätä mikä katsotaan tieteelliseksi. Sinä haluat ja vaadit että sen pitää olla ateistinen mk.

Ei se, että ei lähtökohtaisesti oleteta jumalia olevan olemassa, tarkoita, että ollaan lopullisesti jämähdetty siihen lopputulokseen.

Aivan jokaisen asian tieteellinen oletusasetus on, että sitä ei ole olemassa. Tiede ei voi toimia niin, että lähtökohtaisesti oletetaan että aivan kaikki kuviteltavissaoleva on olemassa ja sitten lähdetään yksitellen karsimaan sellaisia asioita, jotka voidaan todistaa olemassaolemattomiksi.

Samoin jokainen hypoteesi ja selitys asioille on oletusasetukseltaan väärä. Ja vaikka sinä väittäisit, että olet eri mieltä tuosta niin on helppo todistaa, että se ei pidä paikkaansa: Uskotko, että lentävä spagettihirviö loi universumin 5 minuuttia sitten? Et tietenkään. Miksi? Koska oletusasetus on, että tuo selitys universumin olemassaololle on väärä, ja vasta kattava todistusaineisto voisi saada meidät uskomaan, että se pitää paikkansa.

Entä pitääkö suhteellisuusteoria paikkansa? Ilman mitään sen kummempia taustatietoja, "Ei" on ainoa rehellinen vastaus. Mutta meillä on taustatietoja. Suhteellisuusteoriaa on tutkittu ja sen vastahypoteesit ovat osoittautuneet kokeissa ja havainnoissa vääriksi. Aika hidastuu suuren massan lähellä ja suurissa nopeuksissa. Valo taittuu suhteellisuusteorian ennustaman avaruuden kaareutumisen mukaisesti.

Jos haluat tuoda jumalat osaksi tiedettä, se on helppoa. Näytä meille vakuuttava todistusaineisto jumalten olemassaolon puolesta. Jos haluat hyväksyä jumalat mukaan tieteeseen ilman todistusaineistoa, joudut samalla logiikalla hyväksymään kaikki muutkin epäfalsifioitavat asiat, kuten Russelin teekannun, Lentävän spagettihirviön ja Superjumalan, joka loi kaikki muut jumalat. Saat toki vapaasti tehdä niin, mutta et voi pakottaa ketään muuta tekemään samoin.
Kaikki oikeasti tieteestä kiinnostuneet pitävät mieluummin epäfalsifioitavat asiat tieteen ulkopuolella, mikä ei tarkoita, ettei niihin saisi uskoa, vaan että niiden ei voi olettaa vaikuttavan tieteeseen.

Olli.S kirjoitti:

Tuo on vain ateistinen kanta asiaan. Se on yksi mahdollisuus tietysti, siinä kuin jokin toinenkin.

Tuon takia sinut on heitetty ulos, kuten kirjoitit, sieltä tiedepalstalta. Halveksut tiedettä valehdellen tieteen olevan vain " ateistinen kanta asiaan ". Osaatko omin sanoin kertoa mitä eroa on uskonnollisella ja tieteellisellä " kannalla " tieteeseen ?

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan tuo on ainoa mahdollinen lähtökohta tutkia asiaa tieteellisesti. Ei suhteellisuusteoriaakaan tutkita siitä lähtökohdasta, että se on kiistattomasti totta, vaan nimenomaan se pyritään kumoamaan.

Lue lisää

Tieteessä pitäisin kyllä pienen varauksen sanonnalle"ainoa mahdollinen". Tieteen vesissä purjehtija saattaa helposti aliarvioida vesistön koon kuten myös "merenkäynnin".. Itse asiassa lukkoonlyöty(ehdoton) lähestymistapa paremminkin jarruttaa tieteen kehitystä,kuin edistää sitä.

Yliluonnollinen ja rinnakkainen maailmankaikkeus ovat laittomia asioita todellisuudelle. Todellisuus on luonnollinen ja on vain yksi kaikkeus.

On vaan asioita, joita emme tunne vielä. Jumala edellyttää, kaikkitietävän, hyvän ja kaikkivaltiaan, todellisen elävän olennon.

Sitä emme tiedä, kuinka korkeita voi olla ja on.

Jos Jumala on, hän on todellinen, elävä ja mahdollinen. Ei yliluonnollinen universumille, vaan ihmiselle. Me emme tiedä mikä on mahdollista ja mikä ei. Jumala on asia, joka voi olla mahdollinen. Tällä hetkellä tuntemamme fysiikan lait kyllä ylittäen. Niin ylittää kvanttimekaniikkakin aikaisemman.

Anonyymi kirjoitti:

Yliluonnollinen ja rinnakkainen maailmankaikkeus ovat laittomia asioita todellisuudelle. Todellisuus on luonnollinen ja on vain yksi kaikkeus.

On vaan asioita, joita emme tunne vielä. Jumala edellyttää, kaikkitietävän, hyvän ja kaikkivaltiaan, todellisen elävän olennon.

Sitä emme tiedä, kuinka korkeita voi olla ja on.

Jos Jumala on, hän on todellinen, elävä ja mahdollinen. Ei yliluonnollinen universumille, vaan ihmiselle. Me emme tiedä mikä on mahdollista ja mikä ei. Jumala on asia, joka voi olla mahdollinen. Tällä hetkellä tuntemamme fysiikan lait kyllä ylittäen. Niin ylittää kvanttimekaniikkakin aikaisemman.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0124)

Anonyymi: "Yliluonnollinen ja rinnakkainen maailmankaikkeus ovat laittomia asioita todellisuudelle."

Yliluonnollisen "laittomuudesta" ei voi olla varmuutta, vaan kyse on vain siis siitä, että yliluonnollinen on merkityksetöntä. *Sellaiset* rinnakkaiset maailmankaikkeudet, jotka olisivat *kategorisesti erillisiä* toisistaan, tosiaan ovat mahdottomia, mutta yllä tarkoittamani "rinnakkaiset maailmankaikkeudet" eivät siis ole täysin erillisiä ja syy siihen, että niitä *kutsutaan* rinnakkaisiksi on vain se, että niiden välinen vuorovaikutus ei siis ole mahdollista *havaittavissa olevasti* ns. klassisia kanavia myöten, mikä taas on täysin *luonnollinen* seuraus niiden välisestä etäisyydestä.

"Todellisuus on luonnollinen ja on vain yksi kaikkeus."

*Havaittavissa oleva* todellisuus taatusti onkin luonnollinen ja kaikilla todellisuuden osilla tosiaan on vähintään välillinen yhteys keskenään, mutta mikään ei estä sitä, että etteikö todellisuus voisi olla niin laaja, että sen osien välillä ei voi esiintyä ns. klassista tiedonsiirtoa; johtuen valon äärellisestä nopeudesta, jolloin noita *tuossa suhteessa* erillisiä todellisuuden osia, voidaan aivan luontevasti kutsua rinnakkaisiksi universumeiksi.

Itseasiassa, vaikka ei edes oletettaisikaan kvanttimekaniikan ns. monimaailmamallin olevan oikea kvanttimekaniikan tulkinta, niin todellisuus olisi silti tuollainen, jos se vaan olisi riittävän laaja ja havainnothan osoittavat, että galaksien pakonopeus niillä etäisyyksillä, jonne kykenemme näkemään, lähentelee valonnopeutta ja mahdollista on myös sekin, että todellisuus olisi tuossa suhteessa jopa ääretön.

"On vaan asioita, joita emme tunne vielä."

Osa asioista tulee olemaan sellaisia, ettei *kukaan*, eikä *mikään*, tule *koskaan* tietämään niitä. Tuo on suora seuraus siitä, että kokonaisjärjestelmää ei kyetä kuvaamaan sekä tarkasti, että kattavasti *mitenkään*, edes kaikilla edes ko. kokonaisjärjestelmän itsensä käytettävissä olevilla resursseillakaan, mutta se *ei* silti tietenkään tarkoita sitä, että *loogisesti mahdottomat* asiat voisivat olla mahdollisia.

"Jumala edellyttää, kaikkitietävän, hyvän ja kaikkivaltiaan, todellisen elävän olennon."

Kaikkivaltias Jumala on todistettu mahdottomaksi. Absoluuttisia kyvykkyyksiä omaavat Jumala-olennot ovat täysin mahdottomia ja siis pelkkiä lapsellisen mielikuvituksen tuotteita. Kaikkitietävyys on myös mahdotonta kuten edellä kuvattiin. Todellisuus ei koskaan tule olemaan täydellisesti kuvattavissa ja kaikkitietävyys on siis mahdotonta. Mikään ei viittaa siihen, että kaikkitietävyys voisi olla mahdollista.

"Me emme tiedä mikä on mahdollista ja mikä ei."

Kyllä me tiedämme sen, että mikä ei ole mahdollista, mm. *siltä osin*, että loogisiin ristiriitaisuuksiin johtavat oletetut ominaisuudet, kyvykkyydet jne. eivät mitenkään voi olla reaalisia ja esim. nuo em. absoluuttiset kyvykkyydet ovat juuri sellaisia. On siis täysin varmaa, että niitä ei voi olla olemassa.

"Jumala on asia, joka voi olla mahdollinen. Tällä hetkellä tuntemamme fysiikan lait kyllä ylittäen. Niin ylittää kvanttimekaniikkakin aikaisemman."

Kuten jo aiemmin totesin, niin esim. kaikkivaltias Jumala on jo *todistettu* mahdottomaksi ja yliluonnollisia ominaisuuksia omaavat jumalat on jo *todistettu* merkityksettömiksi, eikä niistä jankuttamisessa ole siis mitään järkeä. Kaikenkaikkiaan, todellisuuden ulkopuolella ei voi määritelmällisesti olla mitään jumalia ja jos taas ne olisivat osa todellisuutta, niin ne olisivat vain osa todellisuutta, eivätkä siis voisi olla todellisuuden luojia.

Tämä ei siis kuitenkaan tietenkään tarkoita sitä, etteikö voisi olla olemassa *sellaisia olentoja*, joiden toiminta esim. korreloi joidenkin reaalisten luonnonilmiöiden käyttäytymisen kanssa sellaisilla tavoilla, jotka eivät vielä ole ihmiskunnalle tuttuja, johtuen esim. siitä, että ihmiskunta ei vielä tunne noita luonnonilmiöitä, mutta jumalia nuo olennot eivät voisi olla ja jos voisivat, niin niillä ei voisi olla mitään merkitystä ihmiskunnalle; aiemmin kuvaamistani syistä.

Tuosta kaikesta huolimatta, en yhtään epäile sitä, etteikö ole juuri niin, että *jos* ns. tavikset kykenisivät havaitsemaan noita "ainakin heille itselleen, ainakin aiemmin tuntemattomia, mutta silti aivan luonnollisia kyvykkyyksiä hyödyntäviä olentoja" , niin merkittävä osa taviksista *nimenomaan* kuvittelisi niiden olevan jumalia tms., koska suurin osa ihmisistä on älyllisesti ja muutenkin hyvin hyvin kehittymätöntä porukkaa...

Anonyymi kirjoitti:

Yliluonnollinen ja rinnakkainen maailmankaikkeus ovat laittomia asioita todellisuudelle. Todellisuus on luonnollinen ja on vain yksi kaikkeus.

On vaan asioita, joita emme tunne vielä. Jumala edellyttää, kaikkitietävän, hyvän ja kaikkivaltiaan, todellisen elävän olennon.

Sitä emme tiedä, kuinka korkeita voi olla ja on.

Jos Jumala on, hän on todellinen, elävä ja mahdollinen. Ei yliluonnollinen universumille, vaan ihmiselle. Me emme tiedä mikä on mahdollista ja mikä ei. Jumala on asia, joka voi olla mahdollinen. Tällä hetkellä tuntemamme fysiikan lait kyllä ylittäen. Niin ylittää kvanttimekaniikkakin aikaisemman.

Lue lisää

Tuossa on pointtia..

Nyt on kysymys siitä, voiko teistinen oletus olla tieteessä tieteellinen, vai tekeekö se oletus heti tutkimuksen jo sinänsä epätieteelliseksi.

Minä näen monia tutkimus linjoja. Kalevalasta voidaan tutkia, mikä siinä on mytologiaa ja mikä totta, olettaen kuitenkin Ukko tosiasiaksi.

Luomiskertomusta voi tutkia, olettaen Jumala todeksi, miten se sitten olisi yhdistettävissä tämän hetkiseen tieteen kuvaan maailmasta.

Ylipäätänsä voidaan tehdä teorioita erilaisten jumalien ja luojien kanssa ja ilman, ja katsoa, mikä sopii parhaiten havaintoihin. Tätähän tekee nekin, jotka ajattelevat muiden kulttuurien avaruus lentäjien täällä jotain luoneen. Teisti ajattelee aivan samaa enkelien ja Jumala työksi.

Olli.S kirjoitti:

Nyt on kysymys siitä, voiko teistinen oletus olla tieteessä tieteellinen, vai tekeekö se oletus heti tutkimuksen jo sinänsä epätieteelliseksi.

Minä näen monia tutkimus linjoja. Kalevalasta voidaan tutkia, mikä siinä on mytologiaa ja mikä totta, olettaen kuitenkin Ukko tosiasiaksi.

Luomiskertomusta voi tutkia, olettaen Jumala todeksi, miten se sitten olisi yhdistettävissä tämän hetkiseen tieteen kuvaan maailmasta.

Ylipäätänsä voidaan tehdä teorioita erilaisten jumalien ja luojien kanssa ja ilman, ja katsoa, mikä sopii parhaiten havaintoihin. Tätähän tekee nekin, jotka ajattelevat muiden kulttuurien avaruus lentäjien täällä jotain luoneen. Teisti ajattelee aivan samaa enkelien ja Jumala työksi.

Lue lisää

Teistinen oletus tekee minkään asian tutkimisesta mahdotonta, koska jumala voisi koska tahansa sotkea koetulokset eikä meillä olisi mitään mahdollisuutta selvittää milloin niin on tapahtunut ja milloin ei. Uskovaistenkin tiedemiehien on siis pakko tutkimuksissaan olettaa, että jumala malttaa pitää näppinsä kurissa tämän tutkimuksen ajan, koska muuten tulokset olisi voitu yhtä hyvin arpoa satunnaislukugeneraattorilla.

Jos taas tutkittavana on nimenomaan jumalten olemassaolo, teistinen oletus tarkoittaisi vain ettet ole oikeasti kiinnostunut totuudesta vaan olet jo etukäteen päättänyt, että jumalia täytyy olla olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Teistinen oletus tekee minkään asian tutkimisesta mahdotonta, koska jumala voisi koska tahansa sotkea koetulokset eikä meillä olisi mitään mahdollisuutta selvittää milloin niin on tapahtunut ja milloin ei. Uskovaistenkin tiedemiehien on siis pakko tutkimuksissaan olettaa, että jumala malttaa pitää näppinsä kurissa tämän tutkimuksen ajan, koska muuten tulokset olisi voitu yhtä hyvin arpoa satunnaislukugeneraattorilla.

Jos taas tutkittavana on nimenomaan jumalten olemassaolo, teistinen oletus tarkoittaisi vain ettet ole oikeasti kiinnostunut totuudesta vaan olet jo etukäteen päättänyt, että jumalia täytyy olla olemassa.

Lue lisää

Niin ateistinenkin. Teorioissa ei voi välttää muutamaa todistamatonta oletusta.

Olli.S kirjoitti:

Nyt on kysymys siitä, voiko teistinen oletus olla tieteessä tieteellinen, vai tekeekö se oletus heti tutkimuksen jo sinänsä epätieteelliseksi.

Minä näen monia tutkimus linjoja. Kalevalasta voidaan tutkia, mikä siinä on mytologiaa ja mikä totta, olettaen kuitenkin Ukko tosiasiaksi.

Luomiskertomusta voi tutkia, olettaen Jumala todeksi, miten se sitten olisi yhdistettävissä tämän hetkiseen tieteen kuvaan maailmasta.

Ylipäätänsä voidaan tehdä teorioita erilaisten jumalien ja luojien kanssa ja ilman, ja katsoa, mikä sopii parhaiten havaintoihin. Tätähän tekee nekin, jotka ajattelevat muiden kulttuurien avaruus lentäjien täällä jotain luoneen. Teisti ajattelee aivan samaa enkelien ja Jumala työksi.

Lue lisää

Dänikenit eivät ole sen paremmin tieteen tekijöitä, kuin yliluonnollisia selitysehdotuksia tieteeseen ymppäävät uskovatkaan. Sekulia.

Olli.S kirjoitti:

Niin ateistinenkin. Teorioissa ei voi välttää muutamaa todistamatonta oletusta.

Kyse on kokonaan eri mittaluokan asioista.

1. Valonnopeus on suurin mahdollinen signaalinopeus, mikäli hyväksytään kausaliteetin invarianssi.
2. Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala on voinut luoda universumin ja elämän niin, että kaikki näyttää juuri siltä kuin mitä luonnontieteet väittävät.
3. Lentävä spegettihirviö loi maaailmankaikkeuden torstain vastaisena yönä saaden sen näyttämään ikivanhalta ja antaen meille valemuistot aikaisemmasta elämästämme.

Kaikissa on oletus. Ensimmäisessä järkevän tuntuinen ja seuraavissa se ei ole sitä.

Olli.S kirjoitti:

Nyt on kysymys siitä, voiko teistinen oletus olla tieteessä tieteellinen, vai tekeekö se oletus heti tutkimuksen jo sinänsä epätieteelliseksi.

Minä näen monia tutkimus linjoja. Kalevalasta voidaan tutkia, mikä siinä on mytologiaa ja mikä totta, olettaen kuitenkin Ukko tosiasiaksi.

Luomiskertomusta voi tutkia, olettaen Jumala todeksi, miten se sitten olisi yhdistettävissä tämän hetkiseen tieteen kuvaan maailmasta.

Ylipäätänsä voidaan tehdä teorioita erilaisten jumalien ja luojien kanssa ja ilman, ja katsoa, mikä sopii parhaiten havaintoihin. Tätähän tekee nekin, jotka ajattelevat muiden kulttuurien avaruus lentäjien täällä jotain luoneen. Teisti ajattelee aivan samaa enkelien ja Jumala työksi.

Lue lisää

Teistinen oletus ei voi olla tieteessä tieteellinen, oletus tekee heti tutkimuksen jo sinänsä epätieteelliseksi. Teistisyyden pitäisi ensin tieteellisesti todistaa Jumalan olemassaolo, vasta sitten teistisyyttä voisi edes yrittää sotkea esim. kosmologiaan.
Filosofiselta kantilta Jumalan voi toki sotkea mihin tahansa, mutta filosofialla ei ole paskaakaan tekemistä tieteen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on kokonaan eri mittaluokan asioista.

1. Valonnopeus on suurin mahdollinen signaalinopeus, mikäli hyväksytään kausaliteetin invarianssi.
2. Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala on voinut luoda universumin ja elämän niin, että kaikki näyttää juuri siltä kuin mitä luonnontieteet väittävät.
3. Lentävä spegettihirviö loi maaailmankaikkeuden torstain vastaisena yönä saaden sen näyttämään ikivanhalta ja antaen meille valemuistot aikaisemmasta elämästämme.

Kaikissa on oletus. Ensimmäisessä järkevän tuntuinen ja seuraavissa se ei ole sitä.

Lue lisää

Uskontoon voidaan tehdä täysin järkevät oletukset. Osa niistä on ihmisen tietämyksen kannalta yliluonnollista, yliluonnolliselta näyttävää, ja sen pitääkin sellaista olla, kuten ylösnousemus.

Olli.S kirjoitti:

Nyt on kysymys siitä, voiko teistinen oletus olla tieteessä tieteellinen, vai tekeekö se oletus heti tutkimuksen jo sinänsä epätieteelliseksi.

Minä näen monia tutkimus linjoja. Kalevalasta voidaan tutkia, mikä siinä on mytologiaa ja mikä totta, olettaen kuitenkin Ukko tosiasiaksi.

Luomiskertomusta voi tutkia, olettaen Jumala todeksi, miten se sitten olisi yhdistettävissä tämän hetkiseen tieteen kuvaan maailmasta.

Ylipäätänsä voidaan tehdä teorioita erilaisten jumalien ja luojien kanssa ja ilman, ja katsoa, mikä sopii parhaiten havaintoihin. Tätähän tekee nekin, jotka ajattelevat muiden kulttuurien avaruus lentäjien täällä jotain luoneen. Teisti ajattelee aivan samaa enkelien ja Jumala työksi.

Lue lisää

"Nyt on kysymys siitä, voiko teistinen oletus olla tieteessä tieteellinen, vai tekeekö se oletus heti tutkimuksen jo sinänsä epätieteelliseksi."

Jos uskon, että syömälllä tomaatteja minulle kasvaa sarvet, niin tekeekö tämä oletus heti tutkimuksen epätieteelliseksi?

Ei tietenkään, kunhan pystyn löytämään tieteellistä näyttöä asialle!

Jos sen sijaan jauhan, että tiede vastustaa ja kieltää tomaattiajatukseni eikä ole siksi tarpeeksi holistinen tai perustuu väärään maailmankuvaan, niin tämä on varsinaista ajantuhlausta ja potaskaa.

Tiede tutkii totuutta maailmasta ja ihmisestä. Koska tiede tutkii todellisuutta, se tutkii Jumalaa. its that simple.

Miten maailmankuvat ja maailmankatsomukset ovat tieteen yläpuolella? Eivät ainakaan ratkaisemassa sitä, mikä on totta ja mikä ei sitä ole.

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0125)

Yliluonnollisten elementtien sisällyttäminen tieteellisiin malleihin; *todellisuutta selittäviksi tekijöiksi*, ei ole tieteellistä, mm. seuraavista syistä:
1) "Yliluonnolliset selitysmallit", eli siis sellaiset, jotka sisältävät esim.*yliluonnollisen* Jumalan oletuksen, eivät tuota mitään lisäarvoa todellisuuden kuvauksiin, *koska* yliluonnollisesta ei siis; aiemmin kuvaamistani syistä, voida ylipäätäänkään tietää mitään. Nuo ns. "yliluonnolliset selitysmallit" ovat siis epistemologisesti kelvottomia.
2) Tieteellisten selitysmallien *oikeellisuuden todentaminen* perustuu havaintoihin ja koska yliluonnollista Jumalaa yms. koskevia todennettavissa olevia havaintoja ei siis voi olla olemassa, niin yliluonnollisen Jumalan oletus on myös ristiriidassa selitysmallin oikeellisuuden todennettavuuden kanssa. "Yliluonnolliset selitysmallit" ovat siis myös todennettavuutensa kannalta kelvottomia.
3) Lisäksi, *minkä tahansa entiteettityypin* lisääminen todellisuutta selittävään malliin heikentää sitä; yleisesti hyväksytyn Occam:in periaatteen mukaisesti, *jos* havaittavat ilmiöt kyetään selittämään yhtä hyvin myös ilman sitä ja *kaikki mahdolliset* havainnot ovat selitettävissä vaihtoehtoisesti myös sellaisilla malleilla, jotka *eivät* sisällä yliluonnollisia elementtejä; ottaen huomioon kvanttimekaanisten ilmiöiden tarjoamat mahdollisuudet. "Yliluonnolliset selitysmallit" ovat siis myös minimalistisuudeltaan ja potentiaalisesti myös käsiteltävyydeltään kelvottomia.
4) Lisäksi, yliluonnollisen Jumalan oletus ja erityisesti tyypillinen kaikkivaltiaan Jumalan oletus, on *suurin mahdollinen* oletus, eli rikkoo siis kaikkein räikeimmin Occam:in periaatetta, jonka periaatteen perustelu on pohjimmiltaan käytännöllinen, eli tieteen edistys olisi mahdotonta, jos resurssit käytettäisiin sellaisten selitysmallien kehittämiseen ja niiden mahdollisella paikkansapitävyydellä spekulointiin, jotka sisältävät yliluonnollisia elementtejä ja jotka siis eivät ole mitenkään todennettavissa ja joita erilaisia malleja on myös kehitettävissä lukemattomia erilaisia. "Yliluonnolliset selitysmallit" ovat siis myös käytännölliseltä kannalta kelvottomia...

Paitsi että sinun sanomiset ja osoitukset on PASKAA.

Anonyymi kirjoitti:

Miten maailmankuvat ja maailmankatsomukset ovat tieteen yläpuolella? Eivät ainakaan ratkaisemassa sitä, mikä on totta ja mikä ei sitä ole.

Perusfilosofia määrää, mitä pidetään todellisena, eli mitä voidaan tutkia. Jos perusfilosofia on naturalistinen ja ateistinen, niin ei jumalallisia asioita tietenkään voi tutkia.

Jos taas perusfilosofia on teistinen, niitä voi tutkia teologian menetelmillä, jotka ovat erilaisia kuin fysiikan tai biologian menetelmät.

Teististä koulukuntaa tieteessä, tunnustuksellista teologiaa, voisi verrata osallistuvan havainnoinnin menetelmään sosiologiassa. Tai vaikka tutkivaan journalismiin.

Menee uskontoon sisälle, uskoo siihen jos uskoo ja noudattaa sitä, jolloin tulee tuntemaan onko se Jumalasta vai ei. Väärän lahkon ja oikean uskon erottaminen on sitten ikuinen ongelma, mutta onhan siihen menetelmät! Terve järki, tiede, rukous jne.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0125)

Yliluonnollisten elementtien sisällyttäminen tieteellisiin malleihin; *todellisuutta selittäviksi tekijöiksi*, ei ole tieteellistä, mm. seuraavista syistä:
1) "Yliluonnolliset selitysmallit", eli siis sellaiset, jotka sisältävät esim.*yliluonnollisen* Jumalan oletuksen, eivät tuota mitään lisäarvoa todellisuuden kuvauksiin, *koska* yliluonnollisesta ei siis; aiemmin kuvaamistani syistä, voida ylipäätäänkään tietää mitään. Nuo ns. "yliluonnolliset selitysmallit" ovat siis epistemologisesti kelvottomia.
2) Tieteellisten selitysmallien *oikeellisuuden todentaminen* perustuu havaintoihin ja koska yliluonnollista Jumalaa yms. koskevia todennettavissa olevia havaintoja ei siis voi olla olemassa, niin yliluonnollisen Jumalan oletus on myös ristiriidassa selitysmallin oikeellisuuden todennettavuuden kanssa. "Yliluonnolliset selitysmallit" ovat siis myös todennettavuutensa kannalta kelvottomia.
3) Lisäksi, *minkä tahansa entiteettityypin* lisääminen todellisuutta selittävään malliin heikentää sitä; yleisesti hyväksytyn Occam:in periaatteen mukaisesti, *jos* havaittavat ilmiöt kyetään selittämään yhtä hyvin myös ilman sitä ja *kaikki mahdolliset* havainnot ovat selitettävissä vaihtoehtoisesti myös sellaisilla malleilla, jotka *eivät* sisällä yliluonnollisia elementtejä; ottaen huomioon kvanttimekaanisten ilmiöiden tarjoamat mahdollisuudet. "Yliluonnolliset selitysmallit" ovat siis myös minimalistisuudeltaan ja potentiaalisesti myös käsiteltävyydeltään kelvottomia.
4) Lisäksi, yliluonnollisen Jumalan oletus ja erityisesti tyypillinen kaikkivaltiaan Jumalan oletus, on *suurin mahdollinen* oletus, eli rikkoo siis kaikkein räikeimmin Occam:in periaatetta, jonka periaatteen perustelu on pohjimmiltaan käytännöllinen, eli tieteen edistys olisi mahdotonta, jos resurssit käytettäisiin sellaisten selitysmallien kehittämiseen ja niiden mahdollisella paikkansapitävyydellä spekulointiin, jotka sisältävät yliluonnollisia elementtejä ja jotka siis eivät ole mitenkään todennettavissa ja joita erilaisia malleja on myös kehitettävissä lukemattomia erilaisia. "Yliluonnolliset selitysmallit" ovat siis myös käytännölliseltä kannalta kelvottomia...

Lue lisää

Tuossa juuri perusfilosofia on naturalistinen, ja se määrää, mitä pidetään tieteellisenä ja mitä ei. Jos perusfilosofia on teistinen, joka kohta näyttäytyy erilaisena.

Perusfilosofiaa ei voi sivuuttaa, se määrää aina jotakin, jopa tieteessä. Vain luonnontieteet ovat eksakteja, historia, filosofía ja teologia eivät enää ole. Luonnontieteisiinkin tulee henkimaailma mukaan, jota niissä nyt ei ole.

Ei kukaan pakota ketään ajattelemaan tietyllä tavalla, vaikka tietenkin loogisesti validi ajattelu on usein parempaa.

"Tiede on sitä, että tehdään teorioita ja katsotaan mikä on paras."

Ei noin. Jokainen teoria seisoo omien todisteiden varassa. Paraskin teoria voi olla liian huono, jotta siihen kannattaisi uskoa. Samoin voi ihan hyvin olla useita mahdollisia selitysvaihtoehtoja, mitkä kannattaa kaikki pitää pöydällä.

"Ja tieteen yläpuolella on kokonaisnäkemys, filosofia, maailmankuva ja - katsomus."

Maailmankuva joka perustuu tutkittuun tietoon on paras, jos pyrkii siihen, että oma kuva vastaa todellisuutta mahdollisimman hyvin. Maailmankatsomus, eli se miten maailmassa tulisi elää ja mihin pyrkiä, onkin sitten täysin eri asia. Vaikka tiedät miten maailma toimii ja millainen se on, niin tästä ei voi päätellä miten tulisi elää. Tässä arvot ja filosofinen moraalipohdinta tulee kehiin.

Olli.S kirjoitti:

Perusfilosofia määrää, mitä pidetään todellisena, eli mitä voidaan tutkia. Jos perusfilosofia on naturalistinen ja ateistinen, niin ei jumalallisia asioita tietenkään voi tutkia.

Jos taas perusfilosofia on teistinen, niitä voi tutkia teologian menetelmillä, jotka ovat erilaisia kuin fysiikan tai biologian menetelmät.

Teististä koulukuntaa tieteessä, tunnustuksellista teologiaa, voisi verrata osallistuvan havainnoinnin menetelmään sosiologiassa. Tai vaikka tutkivaan journalismiin.

Menee uskontoon sisälle, uskoo siihen jos uskoo ja noudattaa sitä, jolloin tulee tuntemaan onko se Jumalasta vai ei. Väärän lahkon ja oikean uskon erottaminen on sitten ikuinen ongelma, mutta onhan siihen menetelmät! Terve järki, tiede, rukous jne.

Lue lisää

"Jos perusfilosofia on naturalistinen ja ateistinen, niin ei jumalallisia asioita tietenkään voi tutkia."

Sinun maailmankuva ei ilmeisesti ole naturalistinen. Miten siis tutkit noita jumallisia asioita tieteellisesti?

Minä sanoisin, että tunteisiin nojaavien perusteettomien epätosien uskomuksien tutkiminen on ihan yhtä vaikeaa uskoitpa niihin tai et. Se, ettet pysty löytämään jumalasta tieteellistä näyttöä, viittaa siihen, että hypoteesisi on väärä.

Hei sinä Hare Krishna fani!

Mitä ajattelet "uudesta taivaasta ja uudesta maasta" kuten Raamatussa on kirjoitettu?

Häviääkö koko tämä koko universumi miljardeine galakseineen ja korvautuu täysin uudella?

Jumala on salattu(näkymätön), mutta kuitenkin hänet voidaan "nähdä"? On sanottu, että jos ihminen näkee puhtaasti lapsen tavoin toisen ihmisen, hän näkee samalla jumalan..Krisinuskon eräs mysteeri on että salatut ovat näkyvämpiä kuin näkyvät

Jumala on sisäisesti meissä, sinun tulee tutkia itseäsi sisäisesti,ei kukaan voi sinulle osoittaa Jumalaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jumala on sisäisesti meissä, sinun tulee tutkia itseäsi sisäisesti,ei kukaan voi sinulle osoittaa Jumalaa.

Jos puhuttaisiin jumaluuden kokemuksesta, eikä uskonnon tietystä Jumalasta, niin saataisiin keskustelu oikeille raiteille. Tieteen tekijät kyllä torppaa myös kundalinin ja chakrat, vaikka niistä on monilla omakohtaista kokemusta. Kundalinijooga on suosittua. Tuskin olisi ilman mitään vaikutuksia.

...keskeisessä roolissa on kundalinivoiman nostaminen, jolloin se läpäisee eri keskukset aiheuttaen erilaisia tietoisuudentiloja, ja jonka seurauksena saavutetaan erilaisia siddhejä eli okkulttisia voimia, kunnes saavutetaan kruunuchakra ja yhtyminen jumaluuteen.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Chakra

Anonyymi kirjoitti:

Jos puhuttaisiin jumaluuden kokemuksesta, eikä uskonnon tietystä Jumalasta, niin saataisiin keskustelu oikeille raiteille. Tieteen tekijät kyllä torppaa myös kundalinin ja chakrat, vaikka niistä on monilla omakohtaista kokemusta. Kundalinijooga on suosittua. Tuskin olisi ilman mitään vaikutuksia.

...keskeisessä roolissa on kundalinivoiman nostaminen, jolloin se läpäisee eri keskukset aiheuttaen erilaisia tietoisuudentiloja, ja jonka seurauksena saavutetaan erilaisia siddhejä eli okkulttisia voimia, kunnes saavutetaan kruunuchakra ja yhtyminen jumaluuteen.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Chakra

Lue lisää

Sellainen asia vielä, sivulla kerrotaan kuten tuossa alla. Tiede voisi selvittää, että jos esim. telkkarissa on useita kanavia ja kanavanippuja, ja ohjelmat esitetään eri kanavilla, niin mistä ihmiseen on tullut lisää ominaisuuksia, kanavia tai taajuutta? Kyllä taivaalliset kanavat on liitetty ihmiseen jossain vaiheessa. Maadotetut alimmat eläimelliset kanavat ei pysty esittämään samaa filmiä.

"Ihmisinä me ilmennymme elektromagneettisen säteilyn 49:nnen oktaavin sisällä. Tämän alapuolella on juuri ja juuri näkyvä lämpösäteily, sitten näkyvä infrapuna, televisio- ja radioaallot, ääni ja aivoaallot; yläpuolella juuri ja juuri näkyvä ultravioletti, sitten kemikaalien ja tuoksujen näkymättömät taajuudet, joita seuraavat röntgen- ja gammasäteet sekä tuntemattomat kosmiset säteet."[24]»

Osaan minäkin selvittää sinulle.

Anonyymi kirjoitti:

Sellainen asia vielä, sivulla kerrotaan kuten tuossa alla. Tiede voisi selvittää, että jos esim. telkkarissa on useita kanavia ja kanavanippuja, ja ohjelmat esitetään eri kanavilla, niin mistä ihmiseen on tullut lisää ominaisuuksia, kanavia tai taajuutta? Kyllä taivaalliset kanavat on liitetty ihmiseen jossain vaiheessa. Maadotetut alimmat eläimelliset kanavat ei pysty esittämään samaa filmiä.

"Ihmisinä me ilmennymme elektromagneettisen säteilyn 49:nnen oktaavin sisällä. Tämän alapuolella on juuri ja juuri näkyvä lämpösäteily, sitten näkyvä infrapuna, televisio- ja radioaallot, ääni ja aivoaallot; yläpuolella juuri ja juuri näkyvä ultravioletti, sitten kemikaalien ja tuoksujen näkymättömät taajuudet, joita seuraavat röntgen- ja gammasäteet sekä tuntemattomat kosmiset säteet."[24]»

Lue lisää

Olisi tuon lainauksen alkuperäisellä kirjoittajalla vähän päivittämistä sähkömagneettista spektriä koskevissa tiedoissa. Huuhareilla on yleinen taipumus hakea uskottavuutta huuhaalleen käyttämällä tieteellistä termistöä.

Infrapunan (joka on lämpösäteilyä) ja ultravioletin välissä on arkinen näkyvän valon alue.
Kemikaalien ja tuoksujen taajuudet UV:n yläpuolella ovat mielikuvituksellista hömppää, kuten kommentti suurimmilta osin muutenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Olisi tuon lainauksen alkuperäisellä kirjoittajalla vähän päivittämistä sähkömagneettista spektriä koskevissa tiedoissa. Huuhareilla on yleinen taipumus hakea uskottavuutta huuhaalleen käyttämällä tieteellistä termistöä.

Infrapunan (joka on lämpösäteilyä) ja ultravioletin välissä on arkinen näkyvän valon alue.
Kemikaalien ja tuoksujen taajuudet UV:n yläpuolella ovat mielikuvituksellista hömppää, kuten kommentti suurimmilta osin muutenkin.

Lue lisää

Tosiasia on, että henkimaailma on tieteelle vielä tuntematon, ja ilmeisesti pysyykin. Mutta että mikään varsinainen uskonto voisi olla tosi, se pitää olettaa, aivan kuten astronomía olettaa pimeän aineen tai vielä tuntemattomat voimat.

Anonyymi kirjoitti:

Sellainen asia vielä, sivulla kerrotaan kuten tuossa alla. Tiede voisi selvittää, että jos esim. telkkarissa on useita kanavia ja kanavanippuja, ja ohjelmat esitetään eri kanavilla, niin mistä ihmiseen on tullut lisää ominaisuuksia, kanavia tai taajuutta? Kyllä taivaalliset kanavat on liitetty ihmiseen jossain vaiheessa. Maadotetut alimmat eläimelliset kanavat ei pysty esittämään samaa filmiä.

"Ihmisinä me ilmennymme elektromagneettisen säteilyn 49:nnen oktaavin sisällä. Tämän alapuolella on juuri ja juuri näkyvä lämpösäteily, sitten näkyvä infrapuna, televisio- ja radioaallot, ääni ja aivoaallot; yläpuolella juuri ja juuri näkyvä ultravioletti, sitten kemikaalien ja tuoksujen näkymättömät taajuudet, joita seuraavat röntgen- ja gammasäteet sekä tuntemattomat kosmiset säteet."[24]»

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0126)

Esim. Castaneda:n nagualismin näkökulmasta tiede tutkii todellisuutta vain ns. kokoomapisteen ns. tavanomaisesta sijainnista käsin, vaikka ihmisellä on potentiaali havaita todellisuutta myös monilla muillakin tavoilla. Mitään ns. taivaallisia kanavia ei kuitenkaan ole "liitetty ihmiseen", vaan *kaikilla* ihmisillä on kyky tuohon epätavanomaiseen havaitsemiseen; ihmisen aivan *luontaisena* kykynä, jonka kyvyn *tiedostamisen* rajoitteet ovat seurausta vain siitä, että useimmilla ihmisillä ei ole riittävästi *käyttökelpoista energiaa* kokoomapisteen siirtämiseen, jonka tilanteen korjaamiseen nagualismi nimenomaan tähtää...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16602111/nagualismin-mukaiset-ihmisen-kehittymismahdollisuudet

Esim. tuo esiinnostettu kundaliini-jooga on samankaltaista kuin nagualismi *siinä suhteessa*, että molemmat korostavat energiaa, mutta erona on mm. se, että nagualismi on ns. kaikenkattava todellisuuden selitysmalli ja siinä myös korostetaan systemaattisemmin tuon em. energian ja sen mahdollistaman havaitsemisen mukanaan tuomia vaaroja ja pääpaino nagualismissa onkin ns. tonaalin vahvistamisessa; kestämään nuo havainnot ja mahdollistamaan niiden hallinta.

Joogassa usein pyritään sisäiseen hiljaisuuteen ja vaikka tuo onkin oleellista myös nagualismissa, niin sisäinen hiljaisuus ilman muiden nagualismissa esiintuotujen oleellisten seikkojen huomiointia johtaa katastrofiin... Ns. siddhit ovat jooga-traditioissa lähinnä ns. legendaarisia saavutuksia, eikä useimmilla ns. jooga-mestareilla käytännössä ole riittäviä kykyjä sisäisen hiljaisuuden hyödyntämiseen sellaisilla tavoilla, jotka johtaisivat siddheihin ja etenkään niiden selväjärkiseen hyödyntämiseen.

Nagualistiset tietäjät pyrkivätkin jatkuvasti mahdollisimman suureen selväjärkisyyteen todellisuuden kuvauksissaan ja perustavat näkemyksensä nimenomaan empiirisiin havaintoihinsa, toisin kuin uskontosävytteisissä toimintatavoissa tehdään, koska uskonnot perustuvat dogmeihin ja ovat havaintojen mukaan käytännön kannalta lähes hyödyttömiä ja usein hyvin haitallisia.

Toisaalta, vaikka nagualistiset tietäjät siis ovatkin erittäin selväjärkisiä, niin koska he eivät ole niinkään kiinnostuneita sen *kuvaamisesta*, mitä havaitsevat, vaan sen *hyödyntämisestä*, niin he eivät preferoi "kokoomapisteen epätavanomaisissa sijainneissa" suoritettavaa; työlästä ja vaivalloista, tieteellistä tutkimusta ja lisäsyy tuohon on se, että nagualismin mukaan rationaalisuus on ns. kilpailukykyistä lähinnä vain kokoomapisteen tavanomaisessa sijainnissa ja muissa sijanneissa käyttökelpoista on vain ns. "varastoitu moitteettomuuden aikomus", jota nagualismissa kutsutaan myös henkilökohtaiseksi voimaksi.

Kaikenkaikkiaan tilanne on se, että ihmisten todelliset havaitsemisen mahdollisuudet ovat niin laajat ja mystiset, että ns. tavikset ja myös tavis-tiedemiehet tulisivat hulluiksi, jos tiedostaisivat ne; mm. koska eivät tietäisi sitä, että mikä on oleellista ja mikä ei, mihin pitäisi pyrkiä ja mihin kiinnittää huomionsa jne., koska ovat tietäjien mittapuulla tavattoman heikkoja, eli koska heillä on vain hyvin vähän tuota em. henkilökohtaista voimaa.

Itseasiassa tietäjienkin on oltava jatkuvasti varuillaan, jotta eivät siirry sille *suunnattoman laajalle* alueella, josta ei voida tietää *mitään* ja joka *silti* on reaalista ja joka siis on tuon ns. yliluonnollisen kanssa siinä suhteessa samankaltainen asia, vaikka kaikki uskonnoissa reaaliseksi yliluonnolliseksi väitetty siis nimenomaan *ei* olekaan reaalista, koska tuollaiset siirtymät joka tapauksessa johtavat väistämättä energian menetykseen ja potentiaalisesti kuolemaan...

Anonyymi kirjoitti:

Jos puhuttaisiin jumaluuden kokemuksesta, eikä uskonnon tietystä Jumalasta, niin saataisiin keskustelu oikeille raiteille. Tieteen tekijät kyllä torppaa myös kundalinin ja chakrat, vaikka niistä on monilla omakohtaista kokemusta. Kundalinijooga on suosittua. Tuskin olisi ilman mitään vaikutuksia.

...keskeisessä roolissa on kundalinivoiman nostaminen, jolloin se läpäisee eri keskukset aiheuttaen erilaisia tietoisuudentiloja, ja jonka seurauksena saavutetaan erilaisia siddhejä eli okkulttisia voimia, kunnes saavutetaan kruunuchakra ja yhtyminen jumaluuteen.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Chakra

Lue lisää

En tietenkääm tarkoittanut jotain tiettyä uskonnon jumalaa.Uskontojen jumalat on hyvin löydettävissä. Voit osoittaa sormella kirjaa missä niistä kerrotaan ja se jumala on siinä kohdassa tekstiä missä se mainitaan.
Sisäinen jumala,jumaluus,henki,hekisyys, et cetera taas on juuri mainisemasi asia.

"Tieteen tekijät kyllä torppaa myös kundalinin ja chakrat, vaikka niistä on monilla omakohtaista kokemusta. "

Tämä taas on tieteen ongelma joka kertoo selkeästi myös tieteen tasosta.Ihmisen sisäinen jumala,jumaluus on yhtä vanha olemus kuin on ihmishistoria. Se että tiede on nykytasolla päässyt asteelle missä se kieltää tämän ihmisen ikiaikaisen olemuksen on kyllä mainitsemisen arvoinen seikka jo sinäänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0126)

Esim. Castaneda:n nagualismin näkökulmasta tiede tutkii todellisuutta vain ns. kokoomapisteen ns. tavanomaisesta sijainnista käsin, vaikka ihmisellä on potentiaali havaita todellisuutta myös monilla muillakin tavoilla. Mitään ns. taivaallisia kanavia ei kuitenkaan ole "liitetty ihmiseen", vaan *kaikilla* ihmisillä on kyky tuohon epätavanomaiseen havaitsemiseen; ihmisen aivan *luontaisena* kykynä, jonka kyvyn *tiedostamisen* rajoitteet ovat seurausta vain siitä, että useimmilla ihmisillä ei ole riittävästi *käyttökelpoista energiaa* kokoomapisteen siirtämiseen, jonka tilanteen korjaamiseen nagualismi nimenomaan tähtää...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16602111/nagualismin-mukaiset-ihmisen-kehittymismahdollisuudet

Esim. tuo esiinnostettu kundaliini-jooga on samankaltaista kuin nagualismi *siinä suhteessa*, että molemmat korostavat energiaa, mutta erona on mm. se, että nagualismi on ns. kaikenkattava todellisuuden selitysmalli ja siinä myös korostetaan systemaattisemmin tuon em. energian ja sen mahdollistaman havaitsemisen mukanaan tuomia vaaroja ja pääpaino nagualismissa onkin ns. tonaalin vahvistamisessa; kestämään nuo havainnot ja mahdollistamaan niiden hallinta.

Joogassa usein pyritään sisäiseen hiljaisuuteen ja vaikka tuo onkin oleellista myös nagualismissa, niin sisäinen hiljaisuus ilman muiden nagualismissa esiintuotujen oleellisten seikkojen huomiointia johtaa katastrofiin... Ns. siddhit ovat jooga-traditioissa lähinnä ns. legendaarisia saavutuksia, eikä useimmilla ns. jooga-mestareilla käytännössä ole riittäviä kykyjä sisäisen hiljaisuuden hyödyntämiseen sellaisilla tavoilla, jotka johtaisivat siddheihin ja etenkään niiden selväjärkiseen hyödyntämiseen.

Nagualistiset tietäjät pyrkivätkin jatkuvasti mahdollisimman suureen selväjärkisyyteen todellisuuden kuvauksissaan ja perustavat näkemyksensä nimenomaan empiirisiin havaintoihinsa, toisin kuin uskontosävytteisissä toimintatavoissa tehdään, koska uskonnot perustuvat dogmeihin ja ovat havaintojen mukaan käytännön kannalta lähes hyödyttömiä ja usein hyvin haitallisia.

Toisaalta, vaikka nagualistiset tietäjät siis ovatkin erittäin selväjärkisiä, niin koska he eivät ole niinkään kiinnostuneita sen *kuvaamisesta*, mitä havaitsevat, vaan sen *hyödyntämisestä*, niin he eivät preferoi "kokoomapisteen epätavanomaisissa sijainneissa" suoritettavaa; työlästä ja vaivalloista, tieteellistä tutkimusta ja lisäsyy tuohon on se, että nagualismin mukaan rationaalisuus on ns. kilpailukykyistä lähinnä vain kokoomapisteen tavanomaisessa sijainnissa ja muissa sijanneissa käyttökelpoista on vain ns. "varastoitu moitteettomuuden aikomus", jota nagualismissa kutsutaan myös henkilökohtaiseksi voimaksi.

Kaikenkaikkiaan tilanne on se, että ihmisten todelliset havaitsemisen mahdollisuudet ovat niin laajat ja mystiset, että ns. tavikset ja myös tavis-tiedemiehet tulisivat hulluiksi, jos tiedostaisivat ne; mm. koska eivät tietäisi sitä, että mikä on oleellista ja mikä ei, mihin pitäisi pyrkiä ja mihin kiinnittää huomionsa jne., koska ovat tietäjien mittapuulla tavattoman heikkoja, eli koska heillä on vain hyvin vähän tuota em. henkilökohtaista voimaa.

Itseasiassa tietäjienkin on oltava jatkuvasti varuillaan, jotta eivät siirry sille *suunnattoman laajalle* alueella, josta ei voida tietää *mitään* ja joka *silti* on reaalista ja joka siis on tuon ns. yliluonnollisen kanssa siinä suhteessa samankaltainen asia, vaikka kaikki uskonnoissa reaaliseksi yliluonnolliseksi väitetty siis nimenomaan *ei* olekaan reaalista, koska tuollaiset siirtymät joka tapauksessa johtavat väistämättä energian menetykseen ja potentiaalisesti kuolemaan...

Lue lisää

Kaikille ihmisille tietysti on mahdollista saavuttaa taivaalliset kanavat, eikä vaan uskovilla, mutta onko eläimillä?

Olli.S kirjoitti:

Tosiasia on, että henkimaailma on tieteelle vielä tuntematon, ja ilmeisesti pysyykin. Mutta että mikään varsinainen uskonto voisi olla tosi, se pitää olettaa, aivan kuten astronomía olettaa pimeän aineen tai vielä tuntemattomat voimat.

Lue lisää

Astronomiassa on havaittu efekti, jonka yksinkertaisin selitys on massa, jota emme ole kyenneet havaitsemaan. Ilmiö on varmasti totta ja "pimeä aine" sen yksinkertaisin selitys.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikille ihmisille tietysti on mahdollista saavuttaa taivaalliset kanavat, eikä vaan uskovilla, mutta onko eläimillä?

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0127)

Anonyymi: "Kaikille ihmisille tietysti on mahdollista saavuttaa taivaalliset kanavat, eikä vaan uskovilla, mutta onko eläimillä?"

Nagualismissa ei puhuta "taivaallisista kanavista", vaan havaitsemisesta mm. kokoomapisteen epätavanomaisissa sijainneissa. Nagualismissa eräänä tavoitteena tietenkin on transsendenssi; eli ihmisen tavanomaiselle olotilalle tyypillisten rajoitteiden ylittäminen, mutta tuo ei viittaa mihinkään erityisiin "taivaallisiin kanaviin", vaan mm. energiaan, joka vaikuttaa ihmiseen noissa kokoomapisteen epätavanomaisissa sijainneissa. Tuon energian tarkoituksellinen hyödyntäminen on kuitenkin mahdollista vain moitteettoman intention avulla ja vaikka siis kaikilla ihmisillä onkin potentiaali tuohon transsendenssiin, niin käytännössä hyvin harvat kykenevät saavuttamaan moitteettoman intention.

Nagualismissa puhutaan kyllä myös mm. sellaisista kokoomapisteen sijainneista, jotka mahdollistavat ns. täydellisen havaitsemisen sellaisissa maailmoissa tai maailmankaikkeuksissa, joilla on ns. taivaallisia ominaisuuksia, mutta noiden sijaintien saavuttaminen edellyttää ns. "havaitsemisen rajan"; tai ns. "naguaalin sumuverhon", läpäisyä ja hyvin harvat ovat niin moitteettomia, että kykenevät tuollaiseen ja käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että ihminen siirtyy fyysisesti noihin maailmoihin. Niistä on mahdollista myös palata takaisin, mutta sekin vaatii suurta moitteettomuutta. Jos joku teistä onnistuu noissa manöövereissä, niin voin paljastaa oman "Kolumbuksen munani", eli selitysmallini sille, että mihin se perustuu, että tuo on mahdollista. :D

Nagualismin mukaan ihmisten ja muiden eläinten tärkein ero on siinä, että ihmisten ns. suppea-alaiset emanaatiot; joiden ihminen tulkitsee olevan ns. järjestelmärajapintansa sisällä oleva osa itsestänsä, eivät tyypillisesti *yhdisty*; vaan vain korkeintaan; havaitsemisen aikana, *kiinnittyvät* toisiinsa ja yleensä ihmisen tietoiset suppea-alaiset emanaatiot siis kuvaavat vain suppea-alaisten emanaatioiden itsensä; tyypillisesti enemmän tai vähemmän vakiintunutta, tilaa. Tuo tarkoittaa sitä, että ihminen on eläimiin verrattuna tavallaan kuin sellainen "hevonen, jolla on laput silmillään".

Nagualismissa tuota eroa kuvataan myös siten, että vain ihminen luo; tai siis ihmisen aivot tms., luovat abstraktioita ja edelleen sellaisia vielä abstraktimpia malleja, joiden osia nuo muut abstraktiot ovat. Tuon prosessin ilmeinen etu on se, että se mahdollistaa todellisuuden rationaalisen jäsentämisen ja informaation tehokkaan käsiteltävyyden, mutta haittapuolena on se, että se eristää ihmisen lähes kokonaan todellisuudesta; eli siis käytännössä noista laaja-alaisista emanaatioista, jotka nagualismin mukaan ovat se ns. "oleellinen juttu", mm. koska kaikki käyttökelpoinen energia on peräisin niistä ja myös koska rationaalisuus on vain yksi lukemattomista mahdollisista käytännön kannalta hyödyllisistä kokoomapisteen sijainneista...

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0126)

Esim. Castaneda:n nagualismin näkökulmasta tiede tutkii todellisuutta vain ns. kokoomapisteen ns. tavanomaisesta sijainnista käsin, vaikka ihmisellä on potentiaali havaita todellisuutta myös monilla muillakin tavoilla. Mitään ns. taivaallisia kanavia ei kuitenkaan ole "liitetty ihmiseen", vaan *kaikilla* ihmisillä on kyky tuohon epätavanomaiseen havaitsemiseen; ihmisen aivan *luontaisena* kykynä, jonka kyvyn *tiedostamisen* rajoitteet ovat seurausta vain siitä, että useimmilla ihmisillä ei ole riittävästi *käyttökelpoista energiaa* kokoomapisteen siirtämiseen, jonka tilanteen korjaamiseen nagualismi nimenomaan tähtää...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16602111/nagualismin-mukaiset-ihmisen-kehittymismahdollisuudet

Esim. tuo esiinnostettu kundaliini-jooga on samankaltaista kuin nagualismi *siinä suhteessa*, että molemmat korostavat energiaa, mutta erona on mm. se, että nagualismi on ns. kaikenkattava todellisuuden selitysmalli ja siinä myös korostetaan systemaattisemmin tuon em. energian ja sen mahdollistaman havaitsemisen mukanaan tuomia vaaroja ja pääpaino nagualismissa onkin ns. tonaalin vahvistamisessa; kestämään nuo havainnot ja mahdollistamaan niiden hallinta.

Joogassa usein pyritään sisäiseen hiljaisuuteen ja vaikka tuo onkin oleellista myös nagualismissa, niin sisäinen hiljaisuus ilman muiden nagualismissa esiintuotujen oleellisten seikkojen huomiointia johtaa katastrofiin... Ns. siddhit ovat jooga-traditioissa lähinnä ns. legendaarisia saavutuksia, eikä useimmilla ns. jooga-mestareilla käytännössä ole riittäviä kykyjä sisäisen hiljaisuuden hyödyntämiseen sellaisilla tavoilla, jotka johtaisivat siddheihin ja etenkään niiden selväjärkiseen hyödyntämiseen.

Nagualistiset tietäjät pyrkivätkin jatkuvasti mahdollisimman suureen selväjärkisyyteen todellisuuden kuvauksissaan ja perustavat näkemyksensä nimenomaan empiirisiin havaintoihinsa, toisin kuin uskontosävytteisissä toimintatavoissa tehdään, koska uskonnot perustuvat dogmeihin ja ovat havaintojen mukaan käytännön kannalta lähes hyödyttömiä ja usein hyvin haitallisia.

Toisaalta, vaikka nagualistiset tietäjät siis ovatkin erittäin selväjärkisiä, niin koska he eivät ole niinkään kiinnostuneita sen *kuvaamisesta*, mitä havaitsevat, vaan sen *hyödyntämisestä*, niin he eivät preferoi "kokoomapisteen epätavanomaisissa sijainneissa" suoritettavaa; työlästä ja vaivalloista, tieteellistä tutkimusta ja lisäsyy tuohon on se, että nagualismin mukaan rationaalisuus on ns. kilpailukykyistä lähinnä vain kokoomapisteen tavanomaisessa sijainnissa ja muissa sijanneissa käyttökelpoista on vain ns. "varastoitu moitteettomuuden aikomus", jota nagualismissa kutsutaan myös henkilökohtaiseksi voimaksi.

Kaikenkaikkiaan tilanne on se, että ihmisten todelliset havaitsemisen mahdollisuudet ovat niin laajat ja mystiset, että ns. tavikset ja myös tavis-tiedemiehet tulisivat hulluiksi, jos tiedostaisivat ne; mm. koska eivät tietäisi sitä, että mikä on oleellista ja mikä ei, mihin pitäisi pyrkiä ja mihin kiinnittää huomionsa jne., koska ovat tietäjien mittapuulla tavattoman heikkoja, eli koska heillä on vain hyvin vähän tuota em. henkilökohtaista voimaa.

Itseasiassa tietäjienkin on oltava jatkuvasti varuillaan, jotta eivät siirry sille *suunnattoman laajalle* alueella, josta ei voida tietää *mitään* ja joka *silti* on reaalista ja joka siis on tuon ns. yliluonnollisen kanssa siinä suhteessa samankaltainen asia, vaikka kaikki uskonnoissa reaaliseksi yliluonnolliseksi väitetty siis nimenomaan *ei* olekaan reaalista, koska tuollaiset siirtymät joka tapauksessa johtavat väistämättä energian menetykseen ja potentiaalisesti kuolemaan...

Lue lisää

"Kaikenkaikkiaan tilanne on se, että ihmisten todelliset havaitsemisen mahdollisuudet ovat niin laajat ja mystiset, että ns. tavikset ja myös tavis-tiedemiehet tulisivat hulluiksi, jos tiedostaisivat ne; mm. koska eivät tietäisi sitä, että mikä on oleellista ja mikä ei, mihin pitäisi pyrkiä ja mihin kiinnittää huomionsa jne., koska ovat tietäjien mittapuulla tavattoman heikkoja, eli koska heillä on vain hyvin vähän tuota em. henkilökohtaista voimaa.

Itseasiassa tietäjienkin on oltava jatkuvasti varuillaan, jotta eivät siirry sille *suunnattoman laajalle* alueella, josta ei voida tietää *mitään* ja joka *silti* on reaalista ja joka siis on tuon ns. yliluonnollisen kanssa siinä suhteessa samankaltainen asia, vaikka kaikki uskonnoissa reaaliseksi yliluonnolliseksi väitetty siis nimenomaan *ei* olekaan reaalista, koska tuollaiset siirtymät joka tapauksessa johtavat väistämättä energian menetykseen ja potentiaalisesti kuolemaan..."

Nyt kyllä sanoisin tähän sen että vaikka olemuksemme tällä hetkellä on pääosin kiinni tässä olevaisuudessa, henkinen olemuksemme on yhteismitallinen epäorgaanisten olentojen olemuksien kanssa niitä "kohdattaessa".Se voi olla jopa niitä vahvempi ja voimme sitä tarvittaessa minä hetkessä hyvänsä välittömästi kasvattaa koska olemme yhä kiinni tässä olevaisuudessa.Tämä voima tulee omasta intentiostamme,emotionaalisuudesta ja jopa empatiastamme jolla olemme "liikkeellä". Empatian energia on jopa suurempi kuin pelon energia koska se on tunnetiloista puhtaimpia ja oikeudenmukaisin.Nämä voimat voidaan kasvattaa vain tässä olevaisuudessa,"rajan" tuolla puolen näin ei voi enään tehdä.
Maintsemiasi termejä tässä käyttäen,"kokomaapisteen siirtymisessä" tämä "puhtaampi energia" vetää puoleensa silloin myös puhtaampia "olentoja" ja matka taittuu ;)

Anonyymi kirjoitti:

"Kaikenkaikkiaan tilanne on se, että ihmisten todelliset havaitsemisen mahdollisuudet ovat niin laajat ja mystiset, että ns. tavikset ja myös tavis-tiedemiehet tulisivat hulluiksi, jos tiedostaisivat ne; mm. koska eivät tietäisi sitä, että mikä on oleellista ja mikä ei, mihin pitäisi pyrkiä ja mihin kiinnittää huomionsa jne., koska ovat tietäjien mittapuulla tavattoman heikkoja, eli koska heillä on vain hyvin vähän tuota em. henkilökohtaista voimaa.

Itseasiassa tietäjienkin on oltava jatkuvasti varuillaan, jotta eivät siirry sille *suunnattoman laajalle* alueella, josta ei voida tietää *mitään* ja joka *silti* on reaalista ja joka siis on tuon ns. yliluonnollisen kanssa siinä suhteessa samankaltainen asia, vaikka kaikki uskonnoissa reaaliseksi yliluonnolliseksi väitetty siis nimenomaan *ei* olekaan reaalista, koska tuollaiset siirtymät joka tapauksessa johtavat väistämättä energian menetykseen ja potentiaalisesti kuolemaan..."

Nyt kyllä sanoisin tähän sen että vaikka olemuksemme tällä hetkellä on pääosin kiinni tässä olevaisuudessa, henkinen olemuksemme on yhteismitallinen epäorgaanisten olentojen olemuksien kanssa niitä "kohdattaessa".Se voi olla jopa niitä vahvempi ja voimme sitä tarvittaessa minä hetkessä hyvänsä välittömästi kasvattaa koska olemme yhä kiinni tässä olevaisuudessa.Tämä voima tulee omasta intentiostamme,emotionaalisuudesta ja jopa empatiastamme jolla olemme "liikkeellä". Empatian energia on jopa suurempi kuin pelon energia koska se on tunnetiloista puhtaimpia ja oikeudenmukaisin.Nämä voimat voidaan kasvattaa vain tässä olevaisuudessa,"rajan" tuolla puolen näin ei voi enään tehdä.
Maintsemiasi termejä tässä käyttäen,"kokomaapisteen siirtymisessä" tämä "puhtaampi energia" vetää puoleensa silloin myös puhtaampia "olentoja" ja matka taittuu ;)

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0129)

Nagualismin mukaan ihmisen tulee toisaalta tosiaan luottaa omaan henkilökohtaiseen voimaansa, mutta samalla ymmärtää se, että, jos tuo voima ei riitä suhteessa kohdattaviin ilmiöihin, niin seurauksena on väistämättä ongelmia ja erityisesti epäorgaaniset olennot ja myös "se, mitä ei voida tietää" ovat äärimmäisen vaarallisia.

Epäorgaaniset olennot sen vuoksi, että ne ovat *tuottamistaan vaikutelmista* huolimatta pohjimmiltaan häikäilemättömiä opportunisteja ja "se, mitä ei voida tietää" sen vuoksi, koska sen jatkettu havainnointi johtaa ihmisen tyhjentymiseen energiasta, koska se itsessään ei sisällä *mitään* ihmisen hyödynnettävissä olevaa energiaa ja nuo sen havainnointiyritykset kuitenkin kuluttavat energiaa.

Epäorgaaniset olennot eivät ole vaarallisia, *jos* ihminen on moitteeton ja nagualismissahan pyritään nimenomaan moitteettomuuteen, mutta niillä on kyky hyödyntää edukseen *kaikki* poikkeamat tuosta moitteettomuudesta. Epäorgaaniset olennot ovat super-haaste, koska toisaalta niitä ei voida välttää, niitä ei kannata pelätä ja toisaalta niillä on kyky ja halu mahdollistaa se, että ihminen etenee siihen suuntaan, mihin sitten eteneekin ja jos tuo suunta ei ole moitteettomasti valittu, niin tuo suunnan muuttaminen on erittäin vaikeaa ja on tietyn pisteen jälkeen käytännössä mahdotonta; johtuen jo kertyneestä "tiettyyn suuntaan etenemisen intentiosta" ja epäorgaanisten olentojen kyvystä korostaa havaittuja emanaatioita.

Tämän vuoksi Castaneda:n opettaja; tietäjä don Juan, totesikin, että tietyn pisteen jälkeen niiltä ei voida/pidä vastaanottaa mitään, koska tuollainen toiminta sitoo ihmisen niihin ja siihen, mitä niiltä sitten vastaanottaakin. Toisaalta, don Juan myös myönsi, että koska kaikki käyttökelpoinen energia on peräisin niiden tasolta ja energia on ehdoton välttämättömyys, niin niiden välttely sinällään ei ole mahdollista; luopumatta nagualismin tavoitteista.

Kaikenkaikkiaan, niihin kannattaa suhtautua intohimottoman neutraalisti; riippumatta niiden ominaisuuksien *näennäisestä* positiivisuudesta tai negatiivisuudesta ja itseasiassa noiden ominaisuuksien positiivisuus/negatiivisuus ja niiden hyödynnettävyys riippuvat kokoomapisteen sijainnista, joka oikeastaan siis on se oleellinen asia. Tulkintani mukaan kyse on siis myös siitä, että epäorgaaniset olennot tavallaan *heijastavat* ihmisen *omia* ominaisuuksia ja samakin olento voi siis heijastaa erilaisia; positiivisiksi/negatiivisiksi *koettavia* ominaisuuksia.

don Juan varoitti hyvin vakavasti aliarvioimasta epäorgaanisia olentoja, koska niillä on ihmisiin verrattuna "äärimmäisen syvä" tietoisuus ja vaikka ne eivät voikaan valehdella, niin ne eivät silti ole luotettavia ja oletettavasti niiden joidenkin kokema hyväntahtoisuus on vain seuraus tuon ihmisen itsensä moitteettomuudesta; kokoomapisteensä pitämisessä ko. sijainnissa. Epäorgaanisiin olentoihin kannattaa siis suhtautua suurinpiirtein kuin sellaisiin "viritettyihin moottoripyöriin", joiden huolimattoman käytön seurauksena löytää itsensä hyvin helposti parhaassa tapauksessa "männynkäpyjen seasta" ja pahimmassa tapauksessa jostain limbosta...

Asia on juuri näin.

Juuri näin. Uskonnolla ja tieteellä on täysin toisistaan erilliset roolit. Uskonnon tehtävä on selittää ne asiat, joihin tiede ei voi vastata, ja nuo selitykset saa sitten kukin hyväksyä tai hylätä oman makunsa mukaan.

Kun uskonto yrittää vastata tieteelliseen kysymykseen se joutuu aina ennemmin tai myöhemmin naurunalaiseksi ja peruuttamaan takaisin omalle tontilleen, kuten on monta kertaa nähty historian saatossa.

Kun tiede yrittää vastata uskonnolliseen kysymykseen, vastaus on väistämättä uskonnollinen, ei tieteellinen. Uskonnot ovat tarkoituksella epäfalsifioitavia, koska falsifioitavat uskonnot ovat kaatuneet omaan mahdottomuuteensa jo kauan sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Uskonnolla ja tieteellä on täysin toisistaan erilliset roolit. Uskonnon tehtävä on selittää ne asiat, joihin tiede ei voi vastata, ja nuo selitykset saa sitten kukin hyväksyä tai hylätä oman makunsa mukaan.

Kun uskonto yrittää vastata tieteelliseen kysymykseen se joutuu aina ennemmin tai myöhemmin naurunalaiseksi ja peruuttamaan takaisin omalle tontilleen, kuten on monta kertaa nähty historian saatossa.

Kun tiede yrittää vastata uskonnolliseen kysymykseen, vastaus on väistämättä uskonnollinen, ei tieteellinen. Uskonnot ovat tarkoituksella epäfalsifioitavia, koska falsifioitavat uskonnot ovat kaatuneet omaan mahdottomuuteensa jo kauan sitten.

Lue lisää

Itse pidän myös "klassista" filosofiaa uskontona, vaikka siinä ei (toivoakseni) ole jumalia. Filosofiakaan ei ole falsioitavissa, vaan aiheen laajasta kirjosta saa valita itselleen sopivat ainekset kuin buffet-pöydästä.

Lisäksi: korkealle arvostamani sekä Wittgenstein että Schopenhauer kirjoissaan joutuivat perääntymään nenät veressä erehdyttyään luonnontieteiden aihealueelle.

Filosofian perusvirhe on paljolti perua uskonnoista: jos ei tiedetä, arvaillaan ja arvailuista vedetään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ymmärtämättä perustusten olevan liian hatarat, vrt. Aristoteles.

Wittgensteinin "Huomautuksia väreistä" oli noloa luettavaa nykyfysiikan perusteet lukeneelle. ; )

Nykyfilosofi toivottavasti on pysynyt hereillä myös fysiikan luentojen aikoihin, ettei menisi enää hänellä aivan perseilyksi.

Kollimaattori kirjoitti:

Itse pidän myös "klassista" filosofiaa uskontona, vaikka siinä ei (toivoakseni) ole jumalia. Filosofiakaan ei ole falsioitavissa, vaan aiheen laajasta kirjosta saa valita itselleen sopivat ainekset kuin buffet-pöydästä.

Lisäksi: korkealle arvostamani sekä Wittgenstein että Schopenhauer kirjoissaan joutuivat perääntymään nenät veressä erehdyttyään luonnontieteiden aihealueelle.

Filosofian perusvirhe on paljolti perua uskonnoista: jos ei tiedetä, arvaillaan ja arvailuista vedetään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ymmärtämättä perustusten olevan liian hatarat, vrt. Aristoteles.

Wittgensteinin "Huomautuksia väreistä" oli noloa luettavaa nykyfysiikan perusteet lukeneelle. ; )

Nykyfilosofi toivottavasti on pysynyt hereillä myös fysiikan luentojen aikoihin, ettei menisi enää hänellä aivan perseilyksi.

Lue lisää

Täällä S24:lla palstatieteiliöiden henkinen taso paljastuu aina jossain kohdin heidän tekstejään lukiessa.Nyt piti poikkeuksellisesti lukea viimeisen virkkeen loppuun asti mutta tuli se sieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä S24:lla palstatieteiliöiden henkinen taso paljastuu aina jossain kohdin heidän tekstejään lukiessa.Nyt piti poikkeuksellisesti lukea viimeisen virkkeen loppuun asti mutta tuli se sieltä.

Lue lisää

Ilmeisesti "nykyfilosofin" tunteita nyt loukattiin...

Kollimaattori kirjoitti:

Itse pidän myös "klassista" filosofiaa uskontona, vaikka siinä ei (toivoakseni) ole jumalia. Filosofiakaan ei ole falsioitavissa, vaan aiheen laajasta kirjosta saa valita itselleen sopivat ainekset kuin buffet-pöydästä.

Lisäksi: korkealle arvostamani sekä Wittgenstein että Schopenhauer kirjoissaan joutuivat perääntymään nenät veressä erehdyttyään luonnontieteiden aihealueelle.

Filosofian perusvirhe on paljolti perua uskonnoista: jos ei tiedetä, arvaillaan ja arvailuista vedetään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ymmärtämättä perustusten olevan liian hatarat, vrt. Aristoteles.

Wittgensteinin "Huomautuksia väreistä" oli noloa luettavaa nykyfysiikan perusteet lukeneelle. ; )

Nykyfilosofi toivottavasti on pysynyt hereillä myös fysiikan luentojen aikoihin, ettei menisi enää hänellä aivan perseilyksi.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0128)

Kollimaattori: "Wittgensteinin "Huomautuksia väreistä" oli noloa luettavaa nykyfysiikan perusteet lukeneelle. ; )"

Myös esim. Aristoteleen teoria ihmisen aivoista "ihmisen jäähdytyselimenä"; kaiketi perustuen siihen, että hän itse ei kyennyt tunnistamaan mitään aivotoimintojaan, Descartes'n "ruumis-mieli -dualismi"; kaiketi perustuen siihen, että hän itse ei kyennyt erottamaan mitään osia mielestään ja "Hegel:in sähköoppi"; kaiketi perustuen Hegel:in "jättiläismäiseen kykyyn abstraktiin ajatteluun", ovat "noloa luettavaa", mutta tietenkin on aina otettava huomioon myös se, että millä tasolla tiede oli noina aikoina...

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0128)

Kollimaattori: "Wittgensteinin "Huomautuksia väreistä" oli noloa luettavaa nykyfysiikan perusteet lukeneelle. ; )"

Myös esim. Aristoteleen teoria ihmisen aivoista "ihmisen jäähdytyselimenä"; kaiketi perustuen siihen, että hän itse ei kyennyt tunnistamaan mitään aivotoimintojaan, Descartes'n "ruumis-mieli -dualismi"; kaiketi perustuen siihen, että hän itse ei kyennyt erottamaan mitään osia mielestään ja "Hegel:in sähköoppi"; kaiketi perustuen Hegel:in "jättiläismäiseen kykyyn abstraktiin ajatteluun", ovat "noloa luettavaa", mutta tietenkin on aina otettava huomioon myös se, että millä tasolla tiede oli noina aikoina...

Lue lisää

Juuri tämä, että aletaan pohtimaan mahtavia ajaturakennelmia perustalle, joka on höttöä, ja pohtija tietää sen itsekin. Tuossa vaiheessa filosofia muuttuu spekuloinniksi.

En esitä, ettei tieteessä ja tieteilijöissä esiintyisi samaa, mutta tieteissä on sitä yhteisön itsekorjaavuutta, mitä filosofiassa ei oikein ole. Se onkin vähän ikävää, että arvostettujenkin filosofien teksteissä on usein aivan oma lukunsa muiden filosofien "höttöjen ajatusrakennelmien" haukkumiseen. Haukutaan, kun ei voi falsifioida, kuten tieteessä.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0128)

Kollimaattori: "Wittgensteinin "Huomautuksia väreistä" oli noloa luettavaa nykyfysiikan perusteet lukeneelle. ; )"

Myös esim. Aristoteleen teoria ihmisen aivoista "ihmisen jäähdytyselimenä"; kaiketi perustuen siihen, että hän itse ei kyennyt tunnistamaan mitään aivotoimintojaan, Descartes'n "ruumis-mieli -dualismi"; kaiketi perustuen siihen, että hän itse ei kyennyt erottamaan mitään osia mielestään ja "Hegel:in sähköoppi"; kaiketi perustuen Hegel:in "jättiläismäiseen kykyyn abstraktiin ajatteluun", ovat "noloa luettavaa", mutta tietenkin on aina otettava huomioon myös se, että millä tasolla tiede oli noina aikoina...

Lue lisää

"Myös esim. Aristoteleen teoria ihmisen aivoista "ihmisen jäähdytyselimenä"

Kyllähän jokainen ymmärtää, että aivot ovat inhottava elin kun eivät tuota muuta kuin räkää. Egyptiläiset vääräuskoiset papitkin jo tuon tiesivät ja imivät kuolleilta palsamitavilta faaraoiltaan aivot nenän kautta letkulla ulos ja viskasivat kissan ruuaksi. Kyllä tiedekin tuohon vielä päätyy jos teistinen tiede saa kasvaa ja kukoistaa ilman yliopistoissa käytettävää ateistisista pakkopaitaa!

Filosofit eivät ole 1800 luvun jälkeen ottaneet juuri lankaan kantaa uskontoihin. Vai osaatko sanoa ainuttakaan tunnettua filosofia, joka olisi 1900 luvun alun jälkeen sekoittanut uskontoja filosofiaan; jos ei ateistisia kannanottoja lasketa.
Filosofien mielipiteillä ei myöskään luonnontieteelliseen tutkimukseen ole juurikaan vaikutusta. Suomessa voi luonnontieteistä väitellä tohtoriksi ilman ainuttakaan filosofian kurssia. Filosofit eivät ole luonnontieteilijöiden kunkkuja.

Universumillamme on alku, sanoo tiede. Universumimme on ilman alkua sanoo Olli. Kumpaa uskoisi?

Eihän kukaan ole tuossa asiassa sinua vastaan väittänytkään. Filosofisina objekteina jumalat, niiden olemassaolo ja mahdolliset ominaisuudet ovat mielenkiintoisia ja pohtimisen arvoisia asioita vaikkei jumaliin uskoisikaan, mutta tieteellisiä kysymyksiä ne eivät ole ja aloituksesi mukaan juuri tieteeseen sinä haluaisit jumalat sekoittaa.

Tiede ei perustu oletukseen, että jumalia ei ole, vaan oletukseen, että universumi on olennaisesti sitä, miltä se meidän aisteillamme näyttää. Toki olemme rakentaneet mikroskoopeja, teleskooppeja, mittareita, jne. aistiemme tehostamiseksi, mutta lopulta kaikki riippuu siitä, ovatko meidän aistimme luotettavia.
Sen lisäksi yleisenä tieteellisenä periaatteena on pakko pitää sitä, että todistamisen taakka on aina sen puolella, joka väittää jotain. Jos minä väitän, että jumalia ei ole olemassa, on minun vastuullani todistaa, ettei niitä ole. Mutta ei minun tarvitse väittää, ettei jumalia ole, koska kukaan ei ole pystynyt osoittamaan jumalten olemassaoloa minkään asian kannalta tarpeelliseksi. Jumalaten olemassaolon oletusta ei tarvitse hylätä tieteestä, koska sitä oletusta ei ole koskaan tieteessä tehty.
Jos minä väitän, että tähtiä ei ole olemassa, on taas minun vastuullani todistaa, ettei niitä ole. Ja tässä tapauksessa (jos tosiaan haluaisin, tähtien olemassaolemattomuuden osaksi tiedettä) minun tarvitsee tehdä tuo väite, koska, toisin kuin jumalia, tähtiä näyttäisi olevan olemassa ja ne ovat jo tieteellisesti hyvin tunnettuja otuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Filosofit eivät ole 1800 luvun jälkeen ottaneet juuri lankaan kantaa uskontoihin. Vai osaatko sanoa ainuttakaan tunnettua filosofia, joka olisi 1900 luvun alun jälkeen sekoittanut uskontoja filosofiaan; jos ei ateistisia kannanottoja lasketa.
Filosofien mielipiteillä ei myöskään luonnontieteelliseen tutkimukseen ole juurikaan vaikutusta. Suomessa voi luonnontieteistä väitellä tohtoriksi ilman ainuttakaan filosofian kurssia. Filosofit eivät ole luonnontieteilijöiden kunkkuja.

Universumillamme on alku, sanoo tiede. Universumimme on ilman alkua sanoo Olli. Kumpaa uskoisi?

Lue lisää

Ei tarvitse uskoa kumpaakaan, koska tieteessä ei ole uskon kysymyksiä. Kosmologian käsitys universumin alusta pätee tietyin reunaehdoin, mutta mitään syytä pitää käsitystä lopullisena ei ole. Tieteentekijöiden spekulointia on sitä paitsi kiinnostavaa seurata, esim. sitä, että universumi voisi olla syklinen kehitykseltään, jolloin toki silloin voisi olla jokin alku, mutta vain paljon nykyistä "alkuräjähdystä" aeimmin tapahtunut.

Filosofia ei ole mikään kokonaisuus, vaikka keskiajalla niin ajateltiinkin. Nykysin filosofia on haarautunut moniin eri suuntiin ja sillä ei ole minkäänlaista yhtenäistä pohjaa, mistä kertoo postmoderni filosofia.

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0130)

Olli S.: "Sen takia filosofía on kunkku eikä fysiikka ja luonnontieteet. Niissä voi saada eksaktia tietoa ja teknologia kehittyy, mutta universumin, yhteiskunnan, ihmisen ja maapallon historian ikuisiin kysymyksiin puree filosofia, ei fysiikka."

Mitä tarkoitat "ikuisten kysymysten puremisella"? Onko noissa "ikuisissa kysymyksissä" mielestäsi kyse "kunkku-tieteen" taitajien sellaisista "puruleluista", joiden oleellinen ominaisuus on se, että ne eivät kulu pureskellessa, koska niihin ei voida lainkaan tietää oikeaa vastausta, *ikuisia* kun siis mielestäsi ovat tai jos eivät olekaan ikuisia; *vastaamattomina* kysymyksinä, niin onko ideasi löytää niihin myös *oikea* vastaus ja miten tuolloin voidaan tietää, että *milloin* niihin on löydetty oikea vastaus ja jos taas ei ole tarkoituksena löytää niihin oikeaa vastausta, vaan vain *jokin* vastaus tai joitakin vastauksia, niin mikä niiden "puremisessa" mielestäsi tekee filosofiasta "kunkku-tieteen"?

Anonyymi kirjoitti:

Eihän kukaan ole tuossa asiassa sinua vastaan väittänytkään. Filosofisina objekteina jumalat, niiden olemassaolo ja mahdolliset ominaisuudet ovat mielenkiintoisia ja pohtimisen arvoisia asioita vaikkei jumaliin uskoisikaan, mutta tieteellisiä kysymyksiä ne eivät ole ja aloituksesi mukaan juuri tieteeseen sinä haluaisit jumalat sekoittaa.

Tiede ei perustu oletukseen, että jumalia ei ole, vaan oletukseen, että universumi on olennaisesti sitä, miltä se meidän aisteillamme näyttää. Toki olemme rakentaneet mikroskoopeja, teleskooppeja, mittareita, jne. aistiemme tehostamiseksi, mutta lopulta kaikki riippuu siitä, ovatko meidän aistimme luotettavia.
Sen lisäksi yleisenä tieteellisenä periaatteena on pakko pitää sitä, että todistamisen taakka on aina sen puolella, joka väittää jotain. Jos minä väitän, että jumalia ei ole olemassa, on minun vastuullani todistaa, ettei niitä ole. Mutta ei minun tarvitse väittää, ettei jumalia ole, koska kukaan ei ole pystynyt osoittamaan jumalten olemassaoloa minkään asian kannalta tarpeelliseksi. Jumalaten olemassaolon oletusta ei tarvitse hylätä tieteestä, koska sitä oletusta ei ole koskaan tieteessä tehty.
Jos minä väitän, että tähtiä ei ole olemassa, on taas minun vastuullani todistaa, ettei niitä ole. Ja tässä tapauksessa (jos tosiaan haluaisin, tähtien olemassaolemattomuuden osaksi tiedettä) minun tarvitsee tehdä tuo väite, koska, toisin kuin jumalia, tähtiä näyttäisi olevan olemassa ja ne ovat jo tieteellisesti hyvin tunnettuja otuksia.

Lue lisää

Jumala on sisäisesti meissä,sinun tulee tutkia jumaluutta itsessäsi sisäisesti,ei kukaan voi osoittaa sitä sinulle.

Anonyymi kirjoitti:

Jumala on sisäisesti meissä,sinun tulee tutkia jumaluutta itsessäsi sisäisesti,ei kukaan voi osoittaa sitä sinulle.

Jumalat ovat kaikki lähtöisin ihmisten korvien välistä. Miksi muiden mielikuvitustarinoita pitäisi tutkia?

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0130)

Olli S.: "Sen takia filosofía on kunkku eikä fysiikka ja luonnontieteet. Niissä voi saada eksaktia tietoa ja teknologia kehittyy, mutta universumin, yhteiskunnan, ihmisen ja maapallon historian ikuisiin kysymyksiin puree filosofia, ei fysiikka."

Mitä tarkoitat "ikuisten kysymysten puremisella"? Onko noissa "ikuisissa kysymyksissä" mielestäsi kyse "kunkku-tieteen" taitajien sellaisista "puruleluista", joiden oleellinen ominaisuus on se, että ne eivät kulu pureskellessa, koska niihin ei voida lainkaan tietää oikeaa vastausta, *ikuisia* kun siis mielestäsi ovat tai jos eivät olekaan ikuisia; *vastaamattomina* kysymyksinä, niin onko ideasi löytää niihin myös *oikea* vastaus ja miten tuolloin voidaan tietää, että *milloin* niihin on löydetty oikea vastaus ja jos taas ei ole tarkoituksena löytää niihin oikeaa vastausta, vaan vain *jokin* vastaus tai joitakin vastauksia, niin mikä niiden "puremisessa" mielestäsi tekee filosofiasta "kunkku-tieteen"?

Lue lisää

Filosofiassa ei väitetä todeksi mitään epävarmaa teoriaa, vaan esitetään vaihtoehdot miten asiat voisivat olla, ehkä valitaan yksi ja perustellaan valinta.

Luonnontieteissä on mahdollista pyrkiä yhteen ainoaan oikeaan teoriaan, mutta kun tämän pyrkimyksen luullaan jo onnistuneen kosmologiassa niin on menty hakoteille.

Kosmologiassa on edelleen muutama, ellei monia vaihtoehtoja, jolloin filosofian tapa käsitellä asiaa puree paremmin tällaisiin ja muihin vastaavan vaikeustason kysymyksiin.

Onko Jumala olemassa? Sosialismi vai kapitalismi? Ym. Idealismi vai materialismi jne.

Anonyymi kirjoitti:

Filosofit eivät ole 1800 luvun jälkeen ottaneet juuri lankaan kantaa uskontoihin. Vai osaatko sanoa ainuttakaan tunnettua filosofia, joka olisi 1900 luvun alun jälkeen sekoittanut uskontoja filosofiaan; jos ei ateistisia kannanottoja lasketa.
Filosofien mielipiteillä ei myöskään luonnontieteelliseen tutkimukseen ole juurikaan vaikutusta. Suomessa voi luonnontieteistä väitellä tohtoriksi ilman ainuttakaan filosofian kurssia. Filosofit eivät ole luonnontieteilijöiden kunkkuja.

Universumillamme on alku, sanoo tiede. Universumimme on ilman alkua sanoo Olli. Kumpaa uskoisi?

Lue lisää

Ei tiede niin sano, se on ikuinen filosofinen kysymys, ja palautuu kysymykseen, minkälainen on universumin aika? Jolloin on myös kysyttävä: koko universumin vai jonkin osauniversumin? Koko universumi on yksi ainutkertainen, tuntematon, täysin omanlaatuisensa entiteetti.

Että universumilla on alku, sanoo yksi kosmologian fysiikan teoria, BB- teoria, jolla kyllä on enemmistön kannatus tiedeyhteisössä, mutta rationaalisesti se on epätyydyttävä asia.

Filosofia on kunkku tässäkin asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Jumalat ovat kaikki lähtöisin ihmisten korvien välistä. Miksi muiden mielikuvitustarinoita pitäisi tutkia?

Tuo on ateistinen kanta. Monilla on teistinen kanta. Voiko sen katsoa tieteelliseksi koulununnaksi vai eikö voi? Se on sama kuin tunnustuksellinen teologia.

Muualla tieteessä ei paljon esiinny kuin teologiassa ja filosofiassa, ehkä vähän historiassa.

Ja luomisen tutkimisessa biologiassa. Yleensä sitä ei hyvällä katsota

Olli.S kirjoitti:

Tuo on ateistinen kanta. Monilla on teistinen kanta. Voiko sen katsoa tieteelliseksi koulununnaksi vai eikö voi? Se on sama kuin tunnustuksellinen teologia.

Muualla tieteessä ei paljon esiinny kuin teologiassa ja filosofiassa, ehkä vähän historiassa.

Ja luomisen tutkimisessa biologiassa. Yleensä sitä ei hyvällä katsota

Lue lisää

Kuka biologi tutkii luomista? Missä sellaisia tutkimuksia julkaistaan?
Kuka 1900 luvun tai 2000 luvun tunnettu filosofi ottaa kantaa tunnustukselliseen teologiaan.

Aika on ajanut taikauskon ohi.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka biologi tutkii luomista? Missä sellaisia tutkimuksia julkaistaan?
Kuka 1900 luvun tai 2000 luvun tunnettu filosofi ottaa kantaa tunnustukselliseen teologiaan.

Aika on ajanut taikauskon ohi.

Lue lisää

Maapallon historia voidaan ajatella tapahtuneen joko pelkällä evoluutiolla tai sitten sekä luomisella että evoluutiolla. Luomisen puolen tutkiminen on jäänyt vielä vähemmälle luonnontieteissä, mutta filosofiassa ja teologiassa sitä tutkitaan.

Minulla esim on siitä artikkeleita kotisivuillani http://www.santavuori.com

Entäs teistinen teologia, mikä aiheena oli? Pitääkö se katsoa tieteelliseksi koulukunnaksi vai ei? Minusta se on yksi tieteellinen koulukunta siinä kuin naturalismiin tai ateismi tai agnostismi.

Jumala voi olla olemassa, jolloin voi tutkia myös Jumala olettaen.

Olli.S kirjoitti:

Entäs teistinen teologia, mikä aiheena oli? Pitääkö se katsoa tieteelliseksi koulukunnaksi vai ei? Minusta se on yksi tieteellinen koulukunta siinä kuin naturalismiin tai ateismi tai agnostismi.

Jumala voi olla olemassa, jolloin voi tutkia myös Jumala olettaen.

Lue lisää

Joo jos teististä teologiaa verrataan naturalismiin tai agnostismiin, niin varmasti on ihan saman arvoinen. Ateismia on huono laittaa tieteelliseksi koulukunnaksi, kun se on uskonnon puute, ei uskonto. Ihan samalla tapaa kuin liikkumisen puute voisi olla laji olympialaisissa.

Anonyymi kirjoitti:

Joo jos teististä teologiaa verrataan naturalismiin tai agnostismiin, niin varmasti on ihan saman arvoinen. Ateismia on huono laittaa tieteelliseksi koulukunnaksi, kun se on uskonnon puute, ei uskonto. Ihan samalla tapaa kuin liikkumisen puute voisi olla laji olympialaisissa.

Lue lisää

Ateismi katsotaan tieteelliseksi koko ajan. Siitä ei edes väitellä.

Olli.S kirjoitti:

Ateismi katsotaan tieteelliseksi koko ajan. Siitä ei edes väitellä.

Kaikki käsittelevät maailmankuvaa. Ne ei ole tiedettä siinä mielessä mikä on modernin tieteen käsitys tieteestä eli alkaen noin 1600-luvun alusta. Voin kuvitella jonkun naturalismin olevan tiedettä, jos siinä tutkitaan tuota aihetta ulkopuolelta. Samaten teologia voi olla tiedettä, jos siinä tutkitaan vaikka Raamatun muutosta vuosisatojen saatossa. Potaskaa siitä tulee, jos yritetään jotenkin laskennallisesti tai muuten sirkustempuilla tulkita, mitä jumala tarkoitti milläkin.

Onko jossain professuuri ateismille? Taitaa olla näitä Ollin juttuja taas. Muille on varmaan olemassa tiedekuntansa jossain. Nykyisinkin yliopistoissa tutkitaan käsittämätöntä epätieteellistä roskaa, kuten naistieteitä tai tietynlaisia filosofioita, ja tietysti uskontotieteitä uskonnon näkökulmasta.

Olli.S kirjoitti:

Ateismi katsotaan tieteelliseksi koko ajan. Siitä ei edes väitellä.

Ateismia ei katsota tieteelliseksi. Ateismi on uskontoon sidoksissa oleva mielipide siitä, ettei jumalia ole. Vaikka useimmat tutkijat ovat uskonnottomia tai ateisteja, ei se tee ateismista tieteellistä. Reilu sata vuotta sitten lähes kaikki tutkijat olivat miehiä. Tekeekö se miehistä tieteellisiä?

Anonyymi kirjoitti:

Ateismia ei katsota tieteelliseksi. Ateismi on uskontoon sidoksissa oleva mielipide siitä, ettei jumalia ole. Vaikka useimmat tutkijat ovat uskonnottomia tai ateisteja, ei se tee ateismista tieteellistä. Reilu sata vuotta sitten lähes kaikki tutkijat olivat miehiä. Tekeekö se miehistä tieteellisiä?

Lue lisää

Juuri näin.

Olli.S kirjoitti:

Ateismi katsotaan tieteelliseksi koko ajan. Siitä ei edes väitellä.

Kyllä teologia kelpaa tieteeksi siinä kuin ilmastonlämmitystiedekin.
Keksitään pari aksioomaa jumalista ja niiden varaan kyhätään oppirakennelma, josta sitten ruvetaan julistamaan. Tosin paskanjulistamista se on jumalpaskanjulistaminenkin.
Ateismi ei mitään aksioomia kaipaa eikä se ole muuta kuin epätieteellistä naureskelua jumalhörhöille.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä teologia kelpaa tieteeksi siinä kuin ilmastonlämmitystiedekin.
Keksitään pari aksioomaa jumalista ja niiden varaan kyhätään oppirakennelma, josta sitten ruvetaan julistamaan. Tosin paskanjulistamista se on jumalpaskanjulistaminenkin.
Ateismi ei mitään aksioomia kaipaa eikä se ole muuta kuin epätieteellistä naureskelua jumalhörhöille.

Lue lisää

Ilmaston lämpeneminen ja sen tutkiminen perustuu fysiikkaan ja kuuluu koviin luonnontieteisiin, hömelö hyvä.
Teologia taas tutkii lähinnä ihmisten käsityksiä Jumalasta ja uskonnosta ja on lähempänä sosiologiaa ja psykologiaa. Toki siihen liittyy eksegetiikkaa ja historiatutkimusta.

Rinnastuksesi on vähintäänkin erikoinen.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmaston lämpeneminen ja sen tutkiminen perustuu fysiikkaan ja kuuluu koviin luonnontieteisiin, hömelö hyvä.
Teologia taas tutkii lähinnä ihmisten käsityksiä Jumalasta ja uskonnosta ja on lähempänä sosiologiaa ja psykologiaa. Toki siihen liittyy eksegetiikkaa ja historiatutkimusta.

Rinnastuksesi on vähintäänkin erikoinen.

Lue lisää

Ilmaston lämpenemistiede perustuu fysiikkaan aivan niinkuin astrologia astronomiaan tai homeopatia lääketieteeseen.

Olli.S kirjoitti:

Ateismi katsotaan tieteelliseksi koko ajan. Siitä ei edes väitellä.

Niin, ateismi on tieteellinen niin pitkään, kunnes jonkun jumalan olemassa olosta saadaan tieteellinen näyttö. Toistaiseksi kukaan ei ole tietääkseni edes esittänyt hypoteesia jumalien olemassa olosta. Joten näillä mennään! Paras tieteellinen tieto siihen mitään lisäämättä ja pois-jättämättä.

Teologia tutkii uskontoja - eikä maailmaa sinänsä. Teologia ei esitä todellisuuden rakenteesta mitään ellet viittaa ihmisten uskonnollisuuteen yleensä.

"Jumalan palveluksemme on muodostunut eri traditioiden ja kirjojen avulla melko oudoksi ja vajaaksi."

Kyllä ne jumalien palvelukset ovat outojen vajakkien hörhöilytä olleet alunperinkin.

"Nyt jumalusko koetaan uhaksi tieteen näkökulmasta. "

En ole koskaan törmännyt tuolaiseen ajatukseen. Ainoa, mikä on lähellä tuota, on yksittäisten tutkijoiden vastustus uskonnollisten "vaihtoehtojen" tuomiseksi kouluopetukseen ja sitäkin on tapahtunut lähinnä USA:ssa. Se tie taitaa kreationimissakin olla jo loppuun kuljettu.

Kuten Weinberg sanoi, useimmille tutkijoista uskonto on niin merkityksetön kysymys, ettei heitä voi pitää edes ateisteina.