Jos puoliso on ruvennut torjumaan yhteisen seksin, onko mieltä jatkaa avioliittoa?
Jos torjuu sen
Anonyymi
13<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Varmaan riippuu syistä. Jos puoliso torjuu seksin kipujen, epämukavuuden, vastapuolesta johtuvista syistä tms niin ehkä asiaa kannattaa hoitaa.
Jos puoliso torjuu seksin koska on löytänyt toisen tai ei ole enää rakastunut niin sitten ero voi olla paikallaan.
Jätä se.
Avioliittoon kuuluu seksi olennaisena osana. Kukapa sellaiseen avioliittoon menisi, josta seksi puuttuisi.
Se koskee yhtä hyvin 18- kuin 80-vuotiasta.
Jos toiminta on toiselle osapuolelle kivuliasta, hänen on syytä mennä pikaisesti lääkärille.
Jos näyttää siltä, että toinen on haluton yhteiselämän intiimin puoleen, suhteen purkaminen tuntuu järkevimmältä ratkaisulta , riippumatta siitä, onko se kestänyt 5 tai 50 vuotta.
Pitää myös muistaa, että eronnutkaan ei automaattisesti saa seksielämään käyntiin. Suomihan on täynnä sinkkuja, jotka eivät millään tahdo löytää kumppania -- edes nöyryyttävien TV-ohjelmien kautta. Eli ei se suhteen purkaminen elämänlaatua välttämättä paranna. Saattaapa käydä päin vastoin.
Novoivoivoivoiku on raskasta elämä!!!! Yhyyyyyyyy
Onhan sulla varmaan suu, avaa se ja KYSY SYYTÄ. Turha sitä täällä on kysellä, yleensä saat vastauksia niiltä joilla ei mitään tietoa suhteesta ja kaikki ihmiset on yksilöitä.
Syitä voi kysyä, mutta yleensä ihminen ei oikeasti tiedä syytä halulleen tai haluttomuudelleen. Tiedätkö sinä, miksi tykkäät tai et tykkää maksalaatikosta? Paineen alla ihminen keksii selityksiä, jotka johtavat vain harhaan.
Seksihalun lopahtaminen suhteesta on niin yleinen ilmiö, että sitä on pidettävä normaalina biologiana. Siksi naimisiin mennessä -- ja etenkin lapsentekoa harkitessa -- olisi paras käydä läpi, miten menetellään, jos ja kun näin käy.
Huomaa, että nainen harvoin muuttuu kylmäksi. Nainen vain menettää usein halunsa puolisoonsa suhteen vakiintuessa, ja seksistä tulee suorastaan vastenmielistä. Sama nainen voi muuttua kuitenkin nopeasti seksipedoksi uuden miehen kanssa.
Mulla oli saman kaltaista. Minä kysyin missä vika kun seksi oli paitsiossa pitkän aikaa, solmukohta löytyi ja pikku hiljaa alkoi pelittää taas.
Elämässä tulee ylä- ja alamäkiä kaiken suhteen. Joskus seksissä voi olla kuivempia kausia ja välillä taas menee niin lujaa että hirvittää.
Avain asiaan on puhuminen. Ellei puoliso yhtään avaa mistä kuiva kausi saattaisi johtua, on toisen hankala suhtautua muuttuneeseen tilanteeseen. Jos keskenään juttelu ei suju, on hyvä hakeutua esim ammattilaisen pakeille pohtimaan yhdessä tai erikseen mitä asialle voisi tehdä.
Asialle ei välttämättä voi tehdä yhtään mitään. Sen tajuaminen helpottaa (hieman) ahdistusta. Ja toisaalta asian tenttaaminen (= puhuminen) voi moninkertaistaa ahdistuksen.
Oma suositukseni on, että jos pariskunnalla ei ole yhteisiä lapsia, erotaan, kun seksi ei toimi. Jos on yhteisiä lapsia, jatketaan eteen päin ilman seksiä.
Suosituksia nyt on maailma pullollaan, itse pitää tehdä valinnat ja omasta tilanteesta, ei siinä muita kannata kuunnella.
Ei se eroaminen takaa että sitä seksiä muualtakaan saisi. Joillekin toki irtoseksin, seksisuhteen tai peräti uuden suhteen löytäminen on kohtalaisen helppoa, mutta se ei ole sitä kaikille. Moni on pitkästä suhteesta erottuaan jäänyt vaille lämpöä ja läheisyyttä, Suomi on täynnä yksinäisiä eronneita jotka eivät löytäneetkään sitä onnea eron jälkeen. Toki jotkut ovat eron jälkeen onnellisia yksinkin. Meitä kun on niin paljon erilaisia.
Jos suhde on kaikin puolin onneton, ei sitä tietenkään ole järkeä jatkaa, edes tottumuksesta tai talouden takia. Jotkut voivat elää muuten onnellisesti, mutta seksi puuttuu. Toisilla taas voi olla muuten riitaisaa ja ikävää, mutta seksi on yhä mahtavaa.
Kaikkia asioita ei voi korjata. Puhuminen ei aina helpota oloa. Mutta yrittää kannattaa mikäli tuntuu että suhteessa mitään pelastettavan arvoista vielä olisi. Jos mikään ei auta niin voi ainakin hyvillä mielin erota kun tietää että kaikki tehtiin mitä pystyttiin.
Minulle kävi samoin ja mies antoi ymmärtää että on ongelmia ryhtyä, eli ei toimi, mutta ylläripylläri, piiiitkä avioliittomme päättyi kun jäi kiinni uskottomuudesta.
Hyvää jatkoa vaan kaikille.