50 vuotta sitten seisoin suuren kaupungin linjuriasemalla. Vesisateessa. Lämpötila alle viiden asteen. Mistä olin tulossa? Mihin olin menossa? Siinä teille miettimistä.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 79
Vanhimmat
Uusista elokuvista tätä voisin suosittaa mutta korottaa ikärajaa se on siinä ja siinä tuollainen PG-13, onkin aivan oikein niin tuo ikäraja eli parental guidance 13v.
Noitaelokuva: The Witches, Robert Zemeckis taisi olla tekemässä myös, oli hauska liikkuva-monikuva, eläväkuva, elokuva eli elin tuo.
Eriskummallisin Terveisin, Philips De Parta.
Ei ei ei. En halua kuulla sitä. Olit luvattomilla poluilla.
Tosin hän oletettavasti on kiltti tyttö.
Sen sorttinen vaikutelma on.
Pääsitkö bussin kyytiin ?
On varmaan bussissa ollut vapaita paikkoja.
Yes - 50 vuotta sitten oli vuosi 1970, niin silloin useimmissa normaalikokoisissa linja-autoissa oli yli 40 istumapaikkaa.
Terveisin: Puolireuho
50 vuotta sitten oli myös paljon matkustajia, koska silloin ei ostettu henkilöautoa velkarahalla.
Runsaasti oli matkustajia, ja joillekin vuoroille tarvittiin lisäauto.
Joskus useampikin lisäauto.
Olit tapaamassa kummejasi tai isovanhempiasi eräässä suurehkossa kaupungissa.
Olit asemalla yksin, ilman saattajaa, kassisi kanssa. Eikä sinulla ollut sadetakkia eikä sateenvarjoa.
Mietit kassissasi olevia matkaeväitä, miltä ne maistuisivat. Ja sinulla oli uusi kirja matkassasi. Toivoit että pääset pian lukemaan sitä.
Olit matkalla paikkaan, jota kutsuit kodiksesi.
Minä en tarvitse itse ollenkaan erillistä sadetakkia kun on tuo nato-takki pitkä ajaa saman asian, joku ihminen kaupassa ihmettelikin: ei ole sadetakkia, no kun tuossa takissa on kangas sellaista omaa, näytin miten vain sadepisarat tippuvat pois tuosta kankaasta.
Käytännöllistä materiaalia.
Niin minulla on todellakin yhteyksiä erilaisiin ihmisiin, paljonkin voi olla, mutta itse haluan olla vain määräävässä ja komentavassa näkymättömässä tehtävässä jakelemassa ohjeita mitä tehdään...
Muutoin arkiselta vaikuttava tilanne mutta noin kaukaa jäänyt mieleen, jotain kokijalleen merkittävää.. Suhteen alkuvaihe/loppuvaihe? Jokin muutoin hyvä/huono uutinen, mikä pisti liikkeelle, jotain mihin ehkä pystyit vaikuttamaan, jos vaivauduit venaamaan sateessa.. Jaa, olitkos aseman sisällä, silloin tilanteen tärkeysfactor laskee olennaisesti. Muutoin taas... Olit tulossa jostain, minne olit unohtanut silmälasisi, korjaan, et vaikuta unohtelijalta, et unohtanut. Sillä ei olekaan merkitystä, mistä tulossa vaan olit menossa optikolle!! Hakemaan nuo edelleen käytössä olevat julkisivuasi hallitsevat pokat. Juu, tähän asti lienen vakaasti tätä mieltä. - cu-*ryyppy*
Aseman sisältä olisi ollut vaikeaa nähdä, milloin kulkuneuvo tulee lähtölaituriin. Silmälasejani en ole koskaan unohtanut mihinkään, koska minun on aina ollut pakko pitää voimakkaita silmälasejani kokoaikaisesti. Nykyiset silmälasit ei tietenkään ole samat, kuin oli joskus kauan sitten. Kouluiässä oli sellaiset ns. "kissamaiset" silmälasit, muuten tyylikkäät, mutta voimakkailla miinuslinsseillä.
Moi. Muistan tyttöjen kissamaiset silmälasit. Oli stylet.
Olet ollut kissamaisine silmälaseinesi varmaan hellyttävän söpön näköinen.
Lenkkeillessä et taida kuitenkaan silmälaseja käyttää, koska yhdessä ketjussa sanoit ettet näe vastaantulevia.
Voimakkaasti likinäköinen ei silmälaseillaankaan näe yhtä terävästi kuin normaalinäköiset.
Varsinkin kun lenkkeillessä on jonkinlainen vauhti päällä.
Moni lenkkeilee nopealla vauhdilla.
Minä jos seison jossain; yksinään kaupungin yössä pitkä musta takki päällään olen, kuin jotain odottaen, toiset ihmiset katsovat: liian vaarallinen tuollainen ihminen on lähestyä ollenkaan, ulkonäkökin on jo liian pelottava tuollaisilla: mikähän tämä ihminen on tuollainen ainakin tappavan vaarallinen hän on, se on varmaa...
Mummolaan?
Tulit juuri hampilääkäristä elämäsi ensimmäiset tekohampaat suussa. Kelaan menossa korvausanomuksia täyttelemään.
Ei ole koskaan ollut tarvetta tutustua tekohampaisiin. Edelleenkin omat hampaat.
Äitisi oli synnyttänyt sut juuri.
Olin kylläkin jo kouluikäinen.
Olit käynyt isäsi luona, vanhempasi olivat eronneet ja odotit junaa mennäksesi kotiin äidin luokse? 😓Sinulla oli kylmä ja surulliset fiilikset?
Vanhempieni avioliitto kesti niin kauan, kun he elivät. Ja kotipaikkakunnalleni ei kulkenut junaa. Linjurit kulkivat muutaman kerran päivässä.
Anna vihjeitä.
Tai olit vaan karannut jostain syystä kotoasi.
Kuka nyt kotoa karkais?
Olet jossain kummallisessa paikassa jossa on paljon vaarallisia ryöstäviäkin huumehemmoja, mutta näet että: tuolla on joku tuollainen kummallinen ihminen yksin olemassa, kuin odottamassa jotain, ja huume-heikit pelkäävät häntä...
Tämä ei ole oikeasti sitten ihminenkään ollenkaan vaan joku jostain vaikka on kyllä ihminenkin...
Olit tulossa junalta, jolla olit tullut Helsingistä, olit ollut siellä kesätöissä, jääänyt vielä syksyksi ja olit nyt palaamassa kotipitäjille vanhempia katsomaan, sinne ei pääse junalla niin sinun piti vaihtaa linja-autoon. Jos olisit ollut toisinpäin menossa olisit seisonut juna-asemalla ja mennyt junalla Helsinkiin.
-harmiseikirj-
Oletan, että päivämäärälläkin on merkitystä eikä ole noin 50 vuotta sitten? Eli 24.10.?
Ja oliko enää mitään tekemistä tässä vaiheessa siirtolaisuuden kanssa?
Noh.. Minun pitää mennä nukumkaan. Toivottavasti sillä välin kukaan ei ole selvittänyt mysteeriä kun vedän sikeitä noin puoleenpäivään asti. Valvon taas liikaa.
Päivämäärä todellakin oli 24.10. , ja kelloaika oli 17.20 noin likimäärin.
Oliko vain sinua koskeva asia, vai vaikuttiko myös laajemmin?
Koska jos vaikutti laajemmin niin arvaan, että liittyi ehkä johonkin sairausepidemiaan kun siirtolaisuuteen et vastannut mitään.
Jos vaikutti sinun elämääsi niin olitko nyt näin koululaisena joutunut jonnekin koululaitokseen ja vihdoin pääsit pois sieltä, ollen matkalla takaisin kotiin?
Tai jos ajattelen liian monimutkaisesti niin kyse on sisaren ym. syntymästä/kuolemasta?
En ole ollut missään laitoksessa, vaan oppikoulussa. Asiassa ei ole kyse kenenkään syntymästä tai kuolemasta.
Odottelen ja katson ilmoittaako tietokone mitään kun virallinen kellojen siirto aika olisi 0600.
Tuollainen juttu... jotain näitä valkonaamojen juttuja kuten kkk, neuvottelijoita, jotkut kysyivät että olenko minä sitten saatavilla? hän ei ole nyt on meidän puolellamme mutta tämä the negotiator on nyt henkilökohtaisista syistä pois.
Joku sanoi tuon sanonnan kuin Tex Willer -sarjakuvista valkonaamat määräävät mitä tehdään.
On monikin joutunut seisoskelemaan vesisateessa linja-autoa odotellessa.
Niin joo, ei millään lailla harvinainen tilanne.
Eikä kaikkialla ole pysäkkikatoksia.
Ilman pysäkkikatosta pärjää.
Kun on sateenvarjo, niin pärjää.
Jopa ilman sateenvarjoa on ulkoilu täysin mahdollista.
Olit saanut juuri ajokortin.
En ollut vielä 1970 ajokortti-ikäinen. Muutaman vuoden kuluttua menin autokouluun, ja muistan, kun ajo-opettaja oli hermostunut ja kiukkuinen.
Miksi sinun ajo-opettaja oli kiukkuinen?
Ihmettelen, miten voi toimia ajo-opettajana, jos on kiukkutyyppi.
Sitä ihmettelen kans.
Tuo oli sitä sekavaa aikaa. -70 asiat ei lähelleenkään selvinnyt. c",)
Oli sekavia asioita, mutta oli selkeitäkin asioita.
Työelämä oli asiallisempaa.
Kun 1970-luvulla työntekijät osasivat pitää puolensa.
Sekavia asioita 70-luvulla: Informaatio oli vähäisempää kuin nykyään.
Olit menossa kuolusta viikonlopuksi kotiin tai tullut juuri kaupunkiin linja-autolla aloittamaan opiskelut. Maalaistyttö ensimmäistä kertaa yksin kaupungissa?
AsianVierestä
En ollut ensimmäistä kertaa yksin kaupungissa, koska olin jo käynyt muutaman vuoden oppikoulua kyseisessä kaupungissa, jonne kuljin maaseutukodistani joka koulupäivä.
Mietitään. Olit jo 18 vuotias. Seisot vesisateessa nuorena neitona asemalla lämpötila alle 5 asteen. On jo Lokakuu. Odotat jotain tärkeää mitä tai minne?
Ei ihmiset muutoin vesisateessa seiso.
AsianVierestä
..ratkaisin arvoituksen. Menit asemalle odottamaan miestä jonka kanssa asut vieläkin!!!
Missä palkinto:)
AsianVierestä
En ollut ihan vielä 18 täyttänyt. Ja tähän asiaan ei liity hän, jonka kanssa aikoinaan olen avioitunut. Olen eronnut kauan sitten.
Minä päättelen: Asiaan liittynee joku muu jätkä.
Minullekin tuli mieleen, että ehkä juu.
Eronneita on paljon.
Ero ei ole mikään harvinaisuus ollut viimeisen 30 vuoden aikana.
Mistä johtuu erojen runsas määrä?
Onko tämä juttu vain niin yksinkertainen, että vihdoin sait itsellesi silmälasit?
Tai ainakin sellaiset silmälasit mistä sinut nykyäänkin tunnistaa?
Sain ensimmäiset silmälasini monta vuotta aikaisemmin. Voimakkaasti likinäköinen silmälasipää olen ollut jo kansakoulun ekalta luokalta alkaen.
Millaista on likinäköisen rillipäisen elämä ?
Ai millaista on likinäköisen silmälasipäisen elämä? Minäpä kerron. Ainakin minun elämäni on kivaa, koska minulla on myönteinen elämänasenne.
Oikein. Myönteisellä elämänasenteella on iso merkitys. Älä välitä, jos joku pilkkaa rillejäsi.
Mikdi isäsi tai isovanhempasi on niin surkea valtionpetturi, jotta hänen haudalleen pitää kusta jokainen veteraanipäivä, eikö yhtään hävetä jos pappasi oli niin luuseri että kuoli sodassa ja oli LUUSERI.
Hävettäisi käbvellä kadulla jos suvussa olisi kuollut sotaveteraani, en kehtaisi edes näyttäytyä, kun ei kuollut.
Halveksun kaikkia sotaveteraaneja syystä että siitä työstä mitä eivät tehneet vaan luovuttivat taistelun ja kuolivat luusereina.
Tulitko koulun jälkkäri-istunnosta ?
No, ... niin oli käynyt, että jälki-istunnosta tulin.
Niin aavistin.