Usein on puhuttu uhkaavasta tilanteesta jossa puna-armeija olisi halunnut tunkeutua Suomeen syksyllä 1944. Tosiasiassa Lapin sodassa on lukemattomia esimerkkejä jossa puna-armeija työnsi Saksan armeijan joukkoja pohjoisessa Suomen puolelle mutta sen joukot vetäytyivät heti kun suomalaiset etelästä päin etenivät kohti pohjoista. Lapin sota sujui osin siksi varsin onnistuneesti sillä Saksa ei kyennyt millään tavalla vastustamaan suomalaisten ja puna-armeijan painetta: idästä ja etelästä.
Myös Suursaaren taisteluissa NL:n panos oli merkittävä. Kriittisellä hetkellä (maihinnousun ollessa menossa) NL: Itämeren Laivoston koneet tekivät toistuvia hyökkäyksiä saksalaisia maihinnousualuksia vastaan. Tästä Suomessa halutaan vähän puhua. Juhani Putkinen ei ole tähänkään päivään mennessä kirjoittanut yhtään juttua Suursaaren torjuntavoitosta syyskuun 15.päivänä 1944.
Myös Suursaaren taisteluissa NL:n panos oli merkittävä. Kriittisellä hetkellä (maihinnousun ollessa menossa) NL: Itämeren Laivoston koneet tekivät toistuvia hyökkäyksiä saksalaisia maihinnousualuksia vastaan. Tästä Suomessa halutaan vähän puhua. Juhani Putkinen ei ole tähänkään päivään mennessä kirjoittanut yhtään juttua Suursaaren torjuntavoitosta syyskuun 15.päivänä 1944.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tabu josta ei natottajien Suomessa puhua.
Kaikesta saa puhua, joskin on suotavaa pysyä totuudessa. Se ei ole kaikille helppoa!
Samaten eräs aasintuntija väittää, että "muna-armeija" jäi kaikille valtaamilleen alueille, ja raiskasi kaikki lapsista lampaisiin.
Norjassa ollaan edelleen kiitollisia puna-armeijalle Pohjois-Norjan vapautuksesta Natsi-Saksan miehityksestä.
” Norjassa ollaan edelleen kiitollisia puna-armeijalle Pohjois-Norjan vapautuksesta Natsi-Saksan miehityksestä.”
Mahtaako norjalaiset itse tietää ”olevansa kiitollisia”!
Tanskan Bornholmiin Puna-armeija änkesi toukokuussa 1945. Lähtö olikin sitten työlästä ja toteutui vasta vuoden kuluttua useiden YK:n kehotuksen jälkeen!
Bornholmin tanskalaiset EIVÄT OLE kvin kiitollisia!
Etelä-Varangin kunnanjohtaja kutsuu Putinin kylään Kirkkoniemeen
Neuvostoliitto hätisti saksalaiset pois Pohjois-Norjasta syksyllä 1944. Kuningas Harald V kiitti venäläisiä juhlassa syksyllä 2014.
Olli Miettunen
0
12.07.2018 15:14
Toisen maailmansodan päättyminen on edelleen tärkeä asia norjalaisille, mutta Kirkkoniemen vapauttaminen saksalaisten vallasta lokakuussa 1944 on vieläkin tärkeämpi tapaus Itä-Finnmarkin asukkaille. Osoituksena tästä on Etelä-Varangin kunnanjohtaja Rune Rafaelsen esittänyt Venäjän presidentille Vladimir Putinille kutsun tulla juhlimaan alueen vapautuksen 75-vuotispäivää ensi vuonna.
Suursaaren voitto maihinnnousseista saksalaisista olikin todellinen vuoden 1944 suuri torjuntavoitto. Ja poliittisesti hyvin tärkeä.
Neuvostovenäjän ilmavoimat tukivat rynnäkkölentokoneilla suomen puolustusvoimia 1944-1945 lapin sodassa.
Yleisesti ottaen koko neuvostovenäjän ilmavoimat osallistuivat suomalaisten puolella taisteluissa saksalaisia vastaan.
Samoin neuvostovenäjän puna-armeijan merivoimat ja merijalkaväki suorittivat pohjois norjassa sotatoimia saksalaisia vastaan.
Lapin sota sujui onnistuneesti, koska kumpikaan osapuoli ei halunnut taistella keskenään. Suomi halusi, että saksalaiset vetäytyvät pois Suomesta ja Saksa halusi vetäytyä mahdollisimman vähillä tappioilla.
Alun kaaoksen jälkeen Suomi teki Saksan kanssa herrasmiessopimuksen siitä, että Saksan joukot jättävät siviilit rauhaan ja vetäytyvät Lapista Norjan puolelle, ja suomalaiset seuraavat yhden päivämatkan päässä perässä, jolloin taisteluita ei synny. Enimmäkseen vetäytyminen sujui rauhallisesti sen jälkeen.
"Alun kaaoksen jälkeen Suomi teki Saksan kanssa herrasmiessopimuksen siitä..."
...että Saksa polttaa Lapin?
Suomalaiset toivoivat "herrasmies-sopimusta" saksalaisten kanssa,mutta epäluuloinen NL arvasi tämänsuuntaisia pyrkimyksiä olevan,ja ärähti asiasta.Suomalaisten täytyi ottaa asia reaalipolitiikan kannalta ja aloittaa oikeat sotatoimet saksalaisia vastaan.
Kuten Wolf H.Halsti asiasta totesi,ainoa pitävä osoitus sotatoimista ovat kaatuneet ja sotavangit,joita molempia pian olikin satamäärin.
Tämän seurauksena Suomi pelastui neuvostomiehitykseltä.
Ei, vaan siitä, että Saksa jättää Lapin siviilit rauhaan. Materiaalisia vahinkoja Lapin sodasta kyllä koitui, mutta taisteluita käytiin todella vähän ja suomalaisiin siviileihin saksalaiset eivät kohdistaneet vihollisuuksia. Jos saksalaiset olisivat alkaneet tappaa suomalaisia siviileitä, Suomen armeijan olisi ollut pakko hyökätä paljon voimakkaammin saksalaisia vastaan. Kumpikaan ei halunnut sotia, joten saksalaiset aiheuttivat vain materiaalivahinkoja ja niitäkin vähenevissä määrin sitä mukaa kun herrasmiessopimuksen nähtiin pitävän.
Ihan jos katsot sotilaiden ja kaatuneiden määriä, niin on täysin selvää, että taisteluita käytiin vain juuri sen verran kuin oli välttämätöntä Neuvostoliiton rauhoittelemiseksi. Suomessa oli yli 200 000 saksalaista sotilasta, joita hätisti pohjoiseen päin reilusti alle satatuhatta suomalaista. Yhteensä kaatuneita tuli alle kaksi tuhatta ja haavoittuneita viisi tuhatta.
Ei tuo mitään oikeaa sotimista ollut, vaan välttävästi sodaksi naamioitu evakuointi.
Rakennusten polttaminen vetäytyessä Talven ollessa tulossa oli tuon ajan yleistä sodankäyntiä, jota myös Suomi harjoitti Talvisodassa!
Lapin sodan aikana suomalaisten jo ennestään hiipunut taisteluhenki oli muutenkin pohjalukemissa. Lapissa sota oli hävinneiden maiden jäsentenväliset.
Natsiarmeijan takaa-ajo oli oikea sota, lyötiin roistovaltiota.
Kun se todellinen roistovaltio katseli sivusta!
Mannerheim oli pyytänyt Neuvostoliittoa avustamaan Suomea saksalaisten työntämisessä pois Pohjois-Suomesta. Omalla tavallaan ja varsin merkittävästi Petsamo-Kirkenes offensiivi tuki suomalaisia varsinkin marraskuussa 1944.