Kansantalouden yleiset lainalaisuudet

Pääoma teos on todella myös kapitalismin kritiikkiä, koska 1800 luvulla kehittynein, teollistunein maailma oli kapitalistisen tuotantotavan piirissä. Kapitalismi syntyi noin 1500 luvulla Länsi-Euroopassa ja 1800 luvulla kapitalismi sisälsi kaikki perusolemukset täydellisenä. Niitä ovat teollisuustuotanto, vapaa omistajuus ja palkkatyö, maailmankauppa, pankkilaitos ja luottojärjestelmä ynnä porvarillinen valtio niitä takaamassa. 1800 luvulla oli nähtävissä kaikki tuotannon ja tuotteiden jakelun elementit ja jotka eivät ole olennaisesti muuttuneet.
Kysymys kuuluukin, että voiko yhtä tuotantotapaa tarkastella sellaisenaan ja vastaus on että ei.
Jokainen tuotantotapa on kehkeytynyt edellisen uumenissa ja kun vanha muuttui kyvyttömäksi edistää yhteiskunnallista tuotantoa, vanha syrjäytettiin. Kansantalouden kehitys on prosessi, joka ikäänkuin täydellistyy jokaisen uuden tuotantotavan ilmaantuessa.
Marx on useaan otteeseen todennut ettei kapitalismia voi ymmärtää olemalla tietämättä, mistä sellainen on tullut.
Niinpä Pääoma teos on osaltaan ihmiskunnan taloudellisen kehityksen ilmaus mutta jossa selvästi eritellään viestin alussa esitettyjä seikkoja aikakausittain.
Kapitalismissa täydellistyivät siihenastisen tuotannon taloudelliset lait.

Piru parka.

Pääoman ensimmäinen lause on kultaakin arvokkaampi. Se kuuluu näin:
"Niiden kansakuntien varallisuus, joissa kapitalistinen tuotantotapa on vallalla, ilmenee "valtavana tavarajoukkona" ja yksityinen tavara tämän varallisuuden alkeismuodossa. Tutkimuksemme sen tähden alkaa tavaran erittelystä."

Mikä on tavara?
Se on palkkatyön tuote, joka tuotetaan markkinoille myytäväksi ja jotka tyydyttävät jonkinlaisia ihmisten tarpeita. Tavaraksi luetaan terveyspalvelut ym. fyysisten tavaroiden ohella.
Alkuyhteisö tuotti käsipelillä tarpeelliset puunuijat ja kivikirveet ja ym. . Ylijäämää ei syntynyt eikä markkinoita ollut. Työkalut olivat yhteisön työkaluja.
Vasta kapitalismi loi teollisen tavaratuotannon ja maailmanlaajuiset markkinat ylijäämän vaihtamiseksi. Siihen asti markkinat olivat alueelliset ja purjealuksilla suoritettu tavaroiden vienti suhteellisen vähäistä.

Luonnontieteiden mukaan apinoista eronnut hominidien laji kehitti Etelä-Afrikassa ykeinkertaisia koruja 5 miljoonaa vuotta sitten. Lajin on täytynyt olla pystykävelijä ja omata alkeellista puhetta ja myös rakentaa yksinkertaisia työkaluja.
Marxilta on tunnettu lause: "Tietyssä mielessä työ loi ihmisen."
Kun alkuun oli päästy, perimätieto siirsi työtaidon niksit uudelle sukupolvelle ja se saattoi luoda jotain uutta. Kehitystrendi maanviljelykseen ja karjanhoitoon on siis tuosta n. 5 milj. vuotta. Maanviljelyksestä koneelliseen teollisuustuotantoon kului n. 10 000 vuotta. Homo Sapiens laji (me) on n. 300 000 vanha.

Miksi Marx aloitti tavarasta ja tavaratuotannosta?
Se jo selvisi edellä. Ihmiskunnan kehitystrendi on työn täyttämä tarpeellisten tavaroiden tuottamisen historia. Sodat tuotannon suhteen ovat sivuseikka. Niissä yleensä vain tuhotaan saavutettua. Työ loi ihmisen ja jumalat katsoivat sivusta voimattomina ihmislajin porhallusta!!

Kaikkinainen työ ei ole tavaratuotantoa. Itselle tai naapurille väsätty on sekin työtä mutta ei tuotannollista työtä kansantaloudellisessa merkityksessä.
Pääoman alkukappale sisältää työn ja tavaran yhteyden ja kasantalouden erittely alkaa markkinoille tuotettavan työn arvon etsimisellä. Kunkin kansakunnan varallisuus on työn tuote. Omistaminen ei luo yhtikäs mitään. Työ eli työvoiman kulutus, olipa se fyysistä tai henkistä luo kaiken. Ihminen luo jatkuvasti parempia työkaluja. Ei kukaan muu.

Tässä on esillä yleensä työ sekä työ alias palkkatyö tavroiden tuottamiseksi markkinoille vaihtoa varten.
Voiko sosialismi tai sen jälkeinen "kommunismi" tulla toimeen ilman työtä? Vastaus on ei. Työn merkitys ihmislajin keskuudessa ei lakkaa koskaan.

Pääoman ensimmäinen luku jatkuu tavaran arvon erittelyllä työn arvon kautta, koska muuta tekijää ei ole. Tavaralla on ja täytyy olla käyttöarvo ja arvo. Käyttöarvoja tuotetaan ja niitä verrataan toisiinsa työn arvon avulla. Muuta keinoa ei ole tai olisivat mielivaltaisia.
Työ eli työvoiman kulutus on toiminut ihmiskunnan historiassa kautta aikojen kehitystrendin liikkeelle panevana voimana.

Edellä oleva on Partakuksen kirjoittama. Valitettavasti en huomannut, että nimmari oli kadonnut ja painoin hyväksymistä ja tuli anonyymi.

Työ on kaiken aineellisen tuotannon perusta ja yleinen talouden laki. Suuri osa henkistä työtä on myös työtä sekin. Tuotantotavat vaihtuvat. Työ pysyy.
Työn arvo esiintyy tavarassa ja sekin pysyy. Arvon määrittäminen työvoiman kulutukseen nähden riippuu teknologian edistyksen tasosta.
Tätä ei voi muuttaa hallitusten päätöksillä. Hallitus ei voi päättää mielivaltaisesti tavaran arvoa. Jos tavara myydään alle arvonsa se täytyy kompensoida toisesta kohteesta.
Työn arvo suhteessa tavaran arvoon on ihmisistä riippumaton suure. Ne muodostuvat ihmisen selän takana ja tätä lainalaisuutta ei voi muuttaa. Hallitusten (parlamenttien) päätökset työn tulosten käyttämisestä ovat eri tarina kuin kansantalouden lait. Valtio säätää lakeja. Valtio ei voi säätää esim., että esim. tavaralla ei olisi käyttöarvoa ja arvoa. Valtio ei voi säätää tieteen lakeja. Erilliset tieteenhaarat tutkivat ja toteavat tutkimuskohteen ilmöt ja kirjaavat ylös ominaisuudet.

Tässä on tullut esille työn arvo suhteessa tavaran arvoon ja taloudellisena lakina se on poliittisen (yhteiskunnallisen) talouden laki.

Totta.
Tieteen lakeja ei voi muuttaa. Kansantaloustiede, senkään lakeja ei voi muuttaa.
Valtio voi päättää tuotantosuunnista ja lisätuotteen käytöstä mutta työn arvon lakia ns. arvolakia ei voi muuttaa.

Kansantaloustiede on verrattavissa luonnontieteisiin. Niitä ei voi kumota mutta niitä voi käyttää hyväksi (myös pahaksi). Fysiikka edistää siviilituotantoa mutta luo myös surmaamisaseita ihmisiä kohti. Kapitalismi käyttää lisätuotetta riiston välineenä.
Sosialismi ei voi kumota lisätuotetta taloudessa mutta sen käyttötapaan voidaan vaikuttaa. Talouden lait ovat olemassa ja valtion päätökset voivat käyttää niitä hyväksi.

Työn arvon peruslaki:
C = c v m.
C= maailman/valtion/yhtiön/ yhtiön tuotanto-osaston esim vuosituotanto rahassa.
c= tuotantovälinekulut
v= työvoimakulut
m= lisätuote
Kaikki kolme menokohtaa ovat työn tulosta. Samoin näin muodostunut kokonaistuotannon arvo on työn tulosta. Työn eikä minkään muun.
Tämä siis toteutuu kapitalismissa täydelleen kuten aikaisemmin on todettu.

Yhtä lailla työ ja sen arvo on todettavissa alkuyhteisöstä lähtien. Sielläkin vaikka maasta ja puista kerättiin elämisen tarpeet, se saatiin aikaiseksi tekemällä työtä. Ensin paljailla käsillä, sitten käsityökalujen avulla.
Tuotannon kaava kuuluu näin:
C = c v m ja numeroesimerkkinä 1000 = 0 1000 0. Kokonaistuotannoksi tulee vain työvoiman hankkimat elintarpeet, lähinnä vain ruoka. Se syödään eikä lisätuotetta tule.
Pikku hiljaa käsityökalut kehittyvät ja voidaan tehdä asumuksia, vaatteita (eläinten nahkoista yms.) Kaava numeroina voi kuulua näin: 1010 = 10 1000 0. Käsityökalut eivät tietenkään ole tuotantovälineitä samalla tavalla kuin teollisuuden koneet ja rakennukset mutta jo tiettyä kasautumista yhteisölle. Lisätuotetta syntyy vain vähän. Yhteisössä ei ole erillisiä omistajia eikä työntekijöitä. Kaikki ovat työntekijöitä.
Yksityisomistuksen myötä tulee lisätuote omistajien tai orjavaltion anastuksen kohteeksi, jolloin yleiskaavan neljä osaa ilmaantuvat. Areenalle tulee riistäjät ja riistetyt, alimmaisena oikeudettomat orjat ja siitä eteenpäin.

Orjavaltion syntymisen jälkeen tavaranvaihto eteni verkkaisesti mutta kuitenkin ja kapitalismissa toteutuu täysimääräisenä yllä esitetty kaava työn arvon mittarina.
Toki orjat ilmaantuivat ennen valtiota, kun yhteisöjen kahakoissa ei tapettu voitettuja vaan ne otettiin työvoimaksi.
Suomen varhaishistoriassa ennen valtiorakennetta havaitaan orjuuden merkkejä. Kalevala eepos vahvistaa myös asiassa. Alkuyhteisön rappeutuminen merkitsi samalla orjavaltion muodostumista.
Pohjois-Amerikan intiaaniheimoilla ei monellakaan ollut orjia ne löydettäessä.

Huomioitava seikka.
Mitään maailmassa ei synny ilman ihmisen tekemää työtä.

Edelliselle vaan että kun se Kiina on kommunistinen maa ja on muuten talous kasvanut ja tulee kasvamaan ja vauhdilla edelleenkin.Ja kun vertaa USAan niin kumpikohan on velkaa toiselle?

Extyökkäri ihannoi takapuolen ulosteita. Olkoon liemessään.
Neuvostoliittokin eteni maaorjuuden aikaisesta tilasta avaruusvaltioksi. Se edellytti satsaamista kulttuurisen sivistykseen hyvin vaikeissa olosuhteissa ja työtä.
Sipilän hallitus purki sivistystoimen määrärahoja kansantalouden edun vastaisesti. Sipilän konklaavi ilmeisesti oletti että matka barbariaan olisi edistystä.

Tähän mennessä on esitetty kansantalouden peruskiveä, ehkä jopa liiallisellakin jankkaamisella, mutta tuskin kellekään jää epäselväksi työn merkitys ihmiskunnan taapertaessa eläimen tasolta avaruusmatkailun kynnykselle.
Omistaminen tai palkan nostaminen ei luo yhtikäs mitään. Ihmisten on tehtävä työtä elääkseen ja kehittääkseen tuotantovoimia.
Pääoma teos on siinä porvarillisiin opuksiin erilainen, että se kertoo eri aikakausien sorrettujen asemasta ja kuinka raaoillla menetelmillä yksityisomistajat ovat omaisuutensa hankkineet.
Työ on ehdoton, yleinen välttämättömyys kaikille tuotantotavoille. Orjatyö tai maaorjuus kuten myöskään palkkaorjuus ei ole välttämättömyys. Ne ovat yksityisomistuksessa todellisesti tapahtunutta tuotantoa, jossa työvoima oli alistetussa asemassa. Valtiolliset lait suojasivat yksityisomistusta mutta vain heikosti tai ei ollenkaan työvoimaa.
150 vuotinen työväenliikkeen olemassaolo vahvistaa sen, että työvoima on ottanut aloitteen käsiinsä. On luotu työelämän lakeja mm, työturvallisuuden suhteen, työaikasääntelyä, kehitetty sivistyslaitosta yms.. Poliittisen vaikuttamisen kautta työväenluokka maailmallisesti on pyrkinyt pois alisteisesta asemastaan. Valtiollinen vaikuttaminen tapahtuu miten tapahtuu mutta talouden peruslakia "työ luo kaiken ....ihmisen on tehtävä työtä" sitä ei voi muuttaa.

Onko kaikki työ tarpeellista?
Ei tietenkään. Jos 100 miljoonaa laitetaan nelihenkisen perheen asuntoon, se on luonnonvarojen tuhlausta.
Sotatarviketuotanto on yhtä turhaa. Aseet voisi ajaa suoraan mereen niin sota ainakin säästyisi tai se olisi käytävä puunuijien kanssa. Riittävästi maailmalla voittaneen sosialismin tehtävä on purkaa sota-asetuotantoa ja rakentaa yleismaailmallinen turvallisuusjärjestelmä. Ihmiskunnan on aika todeta, ettei naapuri tai kauempanakaan oleva ole vihollinen. Porvarillinen aate "ihminen on aina sotainen" tulee kuopata valheellisena oppina.

Kai Kontturin blogi kertoo työn arvosta rahassa mitattuna Suomen kansantaloudessa vuonna 2019.

"Kapitalistien joukko koko ajan pienenee ja rikastuu, mutta työläisten joukko suurenee ja köyhtyy. Kapitalistit rikastuvat sen vuoksi, että tuotannossa työnarvosta kapitalistit maksavat vain osan palkkana ja pitävä suurimman osan itsellään lisäarvona. Siksi näiden kahden joukon välillä on ainainen jännite, haluttiin tai ei.
Kapitalistit ovat sijoittaneet tuotantoon pääomaa saadakseen voittoa. Heillä voitonnälkä on rajaton. Siksi he ovat lopettaneet siirtäneet tuotannon halvan työvoiman maihin. Näin siitä huolimatta, että nykyiselläänkin lisäarvoa, voittoa, syntyy varsin komeasti. Kun lisäarvosta ja palkoista vähennetään verot ja maksut, saadaan näkyviin niiden nettomäärät. Vuonna 2019 nettopalkat oli 44,2 miljardia ja lisäarvon netto 119,2 miljardia euroa. Lisäarvon suhde palkkoihin oli hurjat 269,7 prosenttia. "
http://kaikontturi.blogspot.com/

Lisäarvon suhde palkkoihin oli hurjat 269,7 prosenttia. Vielä porvarillinen oppositio ja hallituspuolueetkin valittavat varojen riittämättömyyttä! Kehtaavatkin.
Entä se varallisuus, joka seisoo verokeitaissa. Sekin tulisi löytää ja laittaa kapitalistien tulopuolelle.

Pääomasta Marx käyttää nimitystä "Das Kapital; Kritik Der Politischen ökonomie".
Sama Suomeksi: Pääoma, poliittisen (eli yhteiskunnallisen) taloustieteen arvostelua.
Marx aloittaa kansantaloustieteen esittämisen tärkeimmästä eli ihmisestä. Ihminen tekee työtä, kehittää työkaluja tuotantovälineiksi, nostaa tietoisuuttaan luonnosta, luo yhteisön hallitsemisrakenteita jne..
Biologiasta tiedämme, että ihmiskunta keskimäärin muodostuu samanlaisista yksilöistä. Ei ole yli-ihmiskapitalisteja tai mihinkään kykenemättömiä kädestä talutettavia työläisiä.
Yhteiskunnan sisälle muodostuu etuoikeutettuja ryhmiä yksityisomistuksen myötä. Omistamisen, varallisuuden, suhteen luodaan sosiologisia oppeja, jotka todistaisivat joidenkin olevan synnynnäisesti etuoikeutettuja toisten suhteen. Rasismin ja fasismin aatteet kasvavat porvariston mustimman sosiologian syövereistä. Väitetään, että jokaisella olisi mahdollisuus rikastua miljardööreiksi. Väitteet ovat puppua. Kansalaiset tekevät työtä ja luovat kaiken. Suuri osa heistä ei pääse tuottamansa omistajaksi. Miljardöörikerho edellyttää satojen tuhansien tuottaman lisätuotteen anastamista

Toinen seikka Marxin Pääomassa työn arvon lisäksi on ihminen itse. Ihminen luo historiaa ja myöhemmin tutkii mitä aikaisemmin tuli tehtyä. Läpi Pääoman kolme osaa keskiössä on ihminen. Toisin ei voi ollakaan vaikka talouden ja tieteen lait ovat olemassa ihmisen taahdosta riippumatta.
Historia on siten ihmiskunnan kehityksen historiaa kun taloudesta puhutaan. Porvarillinen oppi suistaa lapsesta lähtien painotusta sotien historiaan. Sotasankareita ylistetään vaikka sotajoukot tuhoavat rakentamisen sijasta.
Läpi Pääoman näkyy selvästi historiallisen materialismin kynänjälki. Tilinpäätöksessä tase on jotain muuta kuin pelkkä numero. Tase kertoo satojen ja miljoonien ihmisten työnteosta numeroiden kautta. Numerot voivat hieman poiketa sinne tai tänne totuudesta mutta keskimäärin ne kertovat oikein inhimillisen tuotannon olemuksesta.

Pääomateoksen rinnalla on syytä tutustua historialliseen materialismin filosofiaan. Se taas johtaa dialektisen materialismin filosofian lähteille metodina mutta ei historiaan liittyvänä. Molemmissa yhtä lailla kuin Pääomassa ihminen on keskiössä.
Pääoman peruskaava; taloutta tai riistoa tai molempia yhdessä edustava kaava kertoo ihmisten luomisvoimasta. Tarkemmin sanottuna työtätekevien ihmisten luomisvoimasta.

Englanti oli Marxin eläessä pisimmälle kehittynyt kapitalistitnen valtio. Tekstissä sekä viittauksissa Englannin ammattientarkastuslaitoksen lausuntoihin Marx huomioi työläisen asemaa tuotannossa. Jos nykytodellisuus olisi silloista, työväenluokka nostaisi vallankumouksen välittömästi pystyyn. Lapsityövoimasta lähtien työläisperheiden asema oli karmea.
Se viittaa siihen, ettei Marx tyytynyt taloustieteessä pelkkiin numeroihin. Hänelle talouden takana keskeistä olivat ihmiset!

Neuvostoliitossa oli 1950 luvun alkupuolella avoin väittely kansataloudellisen kirjan laatimisen yhteydessä. Jotkut väittivät, että kansantalouden lait ovat rikottavissa sosialismin oloissa. Väittelyn jälkeen se hylättiin. Sen sijaan taloudellisia lakeja voi käyttää ihmisen hyväksi kuten myös luonnonlakejakin.

Ihmiset eivät voi rikkoa tieteellisiä lakeja mutta voivat käyttää niitä hyväksi. Tässä tulee ero sosialismin ja kapitalismin välillä. Uudet olosuhteet luovat uusia lakeja.
Valtion päätökset tuotantosuunnista ovat mahdollisia.
Kapitalismi täysin vapaana valtiollisesta vaikutuksesta (vapaa kapitalistinen markkinatalous) tuottaisi kaikkea mitä ihmiset ostaisivat; sotakoneita, huumeita, terveydelle myrkyllisiä aineita yms..
Porvarillinen valtio on pakotettu kieltämään monilla aloilla turvallisuudelle vaarallisia aineita tai koneita. Porvarillinen valtio siis sääntelee itseään ja se on tulevan sosialismin aines vanhentuneen tuotantotavan uumenissa.
Ihmiset voivat tiedostaa taloudelliset lait ja niihin nojautuen käyttää yhyteiskunnan etujen hyväksi, antaa toisen suunnan joillekin vaikutuspiirteitä omaaville laeille tai rajoittaa niitä.
Jokainen uusi tuotantotapa on tuonut jotain uutta myös talouden pääpiirteissä. Uuteen jää aina jotain vanhassa olevia hyviä piirteitä.

Marxin työtoveri Friedrich Engels on lausunut täysin oikein talouden laeista: "Heidän (ihmisten/P) oman yhteiskunnallisen toimintansa lakeja, jotka tähän saakka ovat olleet heitä vastassa vieraina, heitä hallitsevina luonnon lakeina, ihmiset tulevat täydellä asiantuntemuksella käyttämään hyväkseen ja siis sen kautta hallitsemaan niitä.

Onko sosialismi sitten samanlainen riistovaltio kuin kapitalismi, jos talouden lait ovat samat? Ei tietenkään.
Luonnossa painovoimalakia ei voi poistaa mutta sitä voidaan kiertää ja lentää pois painovoimakentästä.

On väitetty, että sosialismi ei tarvitse Marxin mainitsemaa yksinkertaista ja laajennettua uusintamista taloudessa. Väite on väärä.
Yksinkertainen uusintaminen: C=c v eli tuotetaan sama määrä vuodesta toiseen. kuluneet tuotantovälineet uusitaan. Työvoima uusintaa itsensä työvoimana lasten tuottaminen mukana. Lisätuotetta ei synny. Voittoa ei tule. Talous voi vallan hyvin toimia näin tarvittaessa. Tässä tapauksessa väestön sääntely on välttämätön.
Laajennettu uusintaminen: C=c v m eli lisätuotetta syntyy.
Näitä ei voi poistaa. Jonkin aikaa talous voi mennä allekin yksinkertaisen uusintamisen.

Sosialismi ja myöhempi kommunismi ei voi kumota näitä lakeja. Tuotanto joko pysyy ennallaan tai kasvaa. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että kapitalistinen riisto jatkuu sellaisenaan.
- Sosialismi ei vaihda yhtä riiston muotoa toiseen.
- Yhteiskunnallinen omistus tulee vallitsevaksi ja silloin lisätuote kasaantuu yhteiskunnalle. Sosialismin puitteissa voi olla yksitysomistusta tuotannossa mutta yksityisomistajat eivät ole valtiovallan peräsimessä. Siirtymäkaudella yksityisomistusta valvotaan. Se suorittaa velvoitteet työntekijöiden osalta, verotuksen osalta ja muiden velvotteiden osalta. Valtio valvoo lisätuotteen jakoa. Vapaa kansalaisyhteiskunta etenee. Palkkaorjuus kapitalistisessa muodossa katoaa.
- Tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden välisen dialektiikan tulee natsata kohdalleen tai ainakin olla pyrkimys siihen. Mitä korkeammalle tuottavuus kohoaa, sitä seuraa demokratian laajentuminen eikä esikuvana ole lainkaan Ateenan orjavaltion demokratia.
- Järjettömän kilpailun anarkian tilalle tulee suunnitelmallisuutta. Ei sellaista kaavamaista, joka NL:n ilmeni mutta suuntaviivojen luomista välttämättömistä tehtävistä. Tänään yksi sellainen on ympäristön pelastaminen.

Kapitalismissa tuotantovoimien eteneminen näyttää johtavan oligarkkikapitalismiin ja se tie johtaisi ihmiskunnan tuhoutumiseen. Se johtaa vääjäämättä fasismin kaltaiseen maailmaan. Tuotantovoimat voivaat kehittyä silti mutta tuotantosuhteet palaavatkin hylättyä diktatuurimallia kohti......loppunsa edellä.

Talouden peruslait eivät muutu mutta niitä voidaan käyttää koko yhteiskunnan hyödyksi harvaliston sijasta.
Koska ihmiset tekevät työtä sosialismissa ja kommunismissakin niin työn arvon arvolaki säilyy. Tavaroiden arvon laskemisen mittari on siihen sisältyvä työmäärä siten, että mitä vähemmän työtä tarvitaan tuotteen tekemiseen, sitä edullisempi se yhteiskunnalle on.

Kuinkas siellä kommunismissa sitten eletään?

Kiitti vastauksesta.
Entäs jos tuo ei toimisikaan,voiko sieltä tulla pois?

Aboriginaalit Australiassa eivät käyneet sotia oli vain yksi kansa, ennen
Eurooppalaisten tuloa johtuisiko heillä sodattomuus siitä kun kaikki oli
samaa kansaa?

Historiallinen materialismi: Tuotantovoimien kehitys on ensisijainen yhteiskuntakehityksessä Sen eteneminen johtaa väistämättä muutoksiin yhteiskunnan päällysrakenteessa, tuotantosuhteissa. Yksi esimerkki on luonnontieteiden kehityksen mukana utopististen aatteiden kuten uskontojen vararikkoutuminen.
Jokaisen entisen tuotantotavan uumenissa on syntynyt uusi yhteiskuntaluokka, joka on suistanut vallassa olleen luokan vallasta. Kaupunkiporvaristo kukisti feodaaliaateliston vallan ja toi tilalle edistyneemmän tuotantotavan kapitalismin.
Porvarillinen sosialogia korostaa egoismia, yksilöllisyyttä. Kuitenkin kapitalismin kehityksen mukana kaiken aikaa kasvaa yhteisöllisyyden aate.

Voiko sosialismiin siirtyä suoraan feodalismista tai vähän kehittyneestä kapitalismista? Teorian mukaan ei. Käytännössä se on mahdollista kunhan sosialismi voittaa ensin teollistuneissa maissa mutta muutoinkin.
Lenin esitti kansalaissodan voiton jälkeen Venäjän sosialismin teorian NEP-politiikan, Uusi talouspolitikka sotakommunismin tilalle, suuntaviivat sosialismin rakentamiseksi.
1) Mikäli proletaarit saavat vallan alikehittyneissä maissa, tulee alkaa kansan sivistämisestä, kansallistaa vain teollisuuden tärkeimmät alat ja finanssitalous ja kehitettävä osuustoimintaa kaikilla aloilla.
2) Tulee sallia kapitalismia pienteollisuudessa. Luontaistuotevero tulee muuttaa rahaveroksi.
3) Teollisuutta ja sivistystason kohottamista tulee nostaa yhtä jalkaa.
4) Prosessi voi kestää vuosikymmeniä mutta niin tulee toimia.
5) Maan teollistaminen on tärkein tie sosialismin voittoon.

Stalinin hallinto kansallisti kaiken kapitalistisen tai pienyritysmuotoisen pientuotannon 1930 luvun alussa eikä sitä koskaan korjattu. Suurteollisuus tarvitsee pienteollisuutta. Osuustoimintaan satsaaminen olisi pienteollisuuden kehittämistä ja se joustaisi talouden suuntaviivojen välissä.
Kiina teki oikein sallimalla kapitalismia. Tänään lännen kapitalismi kiroaa tehtaidensa ja tietotaidon viemistä Kiinaan. Lännen yhtiöt tarjosivat NL:lle yhteisyrityksiä sodan jälkeen mutta siellä toteutettin vain Italian kanssa Ladan autotehdashanke.
Kaavamaiset 5-vuotissuunnitelmat kahlehtivat huomaamasta teknologian kehitystä.

Avainjuttu: Tuotantovoimien ja -suhteiden välinen dialektinen yhteys tulee huomioida. Sanalla sanoen kuuhun ei voi mennä ennenkuin siihen on valmis avaruusraketti.

"Aboriginaalit Australiassa eivät käyneet sotia oli vain yksi kansa, ennen
Eurooppalaisten tuloa johtuisiko heillä sodattomuus siitä kun kaikki oli
samaa kansaa?"

Etnisyydellä ei tuolloin ollut merkitystä Teolliselle sodankäynnille ei ollut mahdollisuuksia puunuijan, keihään ja jousenkaan ilmaannuttua.
Alkuyhteisön aikana väestöä oli harvassa ja tilaa riitti kaikille. Reviirikahakoita on taatusti ollut kuten muillakin eläimillä on.
Sota teollisena syntyi orjanomistuksen aikana. Armeijat varustettiin ja sotilaiksi koulutettiin. Ilkeyttäkö? Ei suinkaan.
Alkuyhteisöt tavallaan saattoivat riidellä riviireistä mutta yksityisomistus ja korkeampi tuotannon taso mahdollistivat toisten tavaroiden ryöstämisen. Sodasta tuli kaupan jatke sekä työvoiman hankkimiseksi rakennuksille ja maatalouteen orjiksi.

Siis. Alkuyhteisössä riideltiin reviirien rajoilla. Omistusyhteiskunnassa sodasta tuli anastuksen väline. Oikean sodan ilmaantuminen merkitsi tiettyä tuotantovoimien tasoa. Voitiin anastaa toisen omaisuutta.

Tarkoittaako tuo uskontojen vararikkoutuminen ihmisten maalistumi-
sesta länsimaissa mm USA:ssa ateismin lisääntymisenä.?

Kirjojen sivut voivat olla kaunista teoriaa. Käytäntö sitten osoittaa niiden toimivuuden. Sosialismin kokeilut ovat järjestään epäonnistuneet, ihmisiä on saatu niillä harhautettua. Ei edes pienessä koossa tehdyt kokeilut ole onnistuneet. Suomalaisia idealisteja, sosialismin kokeilijoitakin on ollut aina Neuvosto-Venäjältä, Yhdysvaltoihin ja Etelä-Amerikan viidakoihin, taisi olla Sointula, joka siellä pysyi toiminnassa aikansa.

Tavaratuotanto.
Tavaratuotanto käsitetään tavaroiden tuottamiseksi markkinoilla myytäväksi
Kapitalismissa omistajat, tuottajat ja kuluttajat ovat erillään toisistaan.
Sosialismissa omistajat (yhteiskunnan yhteinen omistus) ja kuluttajat ovat samoja. Se on tuotantoa ilman kapitalisteja.
Ihmiset tuottavat kaikki tavarat. Ihmiset tuottavat uutta teknologiaa, jonka avulla voidaan tuottaa enemmän ja parempaa.

Sosialismissa ei ole riistoa. Pääoman käsitteiden sisältö muuttuu talouden lakien muuttumatta. Työvoima lakkaa olemasta markkinoilla ostettavaa tavaraa. Työvoima tuottaa välttämättömällä työajalla yksinkertaisen uusintamisen tavarat ( palvelut) ja lisätyöajalla lisätuotetta (laajennettu uusintaminen). Lisätyö on välttämätöntä myöskin, koska se suuntautuu yhteisiin tarpeisiin (terveydenhoito, valtiollinen infra yms.).
Sosialismissa tavaratuotanto tapahtuu ilman kapitalisteja. Tuottaja (työläinen) ja kuluttaja sekä omistaja ovat samassa persoonassa. Yhtymäkohta alkuyhteisöön on selvä. Siellä tuottaja ja kuluttaja asuivat samassa persoonassa. Ero on tuotannon teknolgian erilaisuudessa eli korkeammalla tasolla.

Näin ollen tavaratuotannon yleiset lait eivät muutu. Niitä käytetään toisella tavalla koko yhteisön hyväksi eikä vain pelkästään omistajien. Tavaratuotannon lakeja käytetään kaikkien kansalaisten hyväksi. Tavaratuotannon lakeja sovelletaan valtion päätöksellä kaikkien hyväksi.
Marxin kaava "C=c v m" on selvennys siitä, että kapitalistin voitto tulee työläisen siitä osasta työtä, josta se ei maksa palkkaa. Sosialismissa lisätyö on myös välttämätön vähintään tietylle teknologian kehityksen tasolle, kunhan huolehditaan ympäristön elinkelpoisuudesta. Ja ehkäpä ihmiset tutkivat luontoa ja avaruutta ja osa lisätyöstä kulkeutuu noihin tutkimuksiin vaikka eivät tuotakaan voittoa.

Ihmiset tuottavat ja kuluttavat. Sitä vastaan ei kahta sanaa. Työ ja työkalujen kehitys on vienyt ihmiskuntaa eteenpäin. Inhimillinen sivistys kehittyy mukana esittäen merkittävää osaa tiedon palaamisesta tuotannolliselle sektorille. Tuotantotason ja sivistyksen keskinäinen dialektinen vuorovaikutus on historian kulun perusedellytys.
Kapitalisteja sanan oikeassa mielessä on ollut vain n. 500 vuotta. Ihmiskunta on pärjännyt ilman heitä lähes koko olemassaolonsa ajan. Nykyajan kapitalismi näyttäytyy yhä enemmän loismaiselta pelkän mammonan hankkimisen yhteiskuntana. Raha merkitsisi kaikkea ihmisarvossa, sivistys ei sille merkitse mitään.

"Voiko esim Aboriginaalien kaltaisten yhteisöjen, olla Marxilaisella tulkinnalla
olla sitten kommunismin esiaste alkumuoto ?"

Esitys voi olla kompa. Se voisi kuulua: Onko omistamattomien ihmisten alkuyhteisö ihannoitava olomuoto?

Kysymys ei ole lainkaan siitä vaan historiallisesta totuudesta. Millainen oli ihmiskunnan alkutaival muuttuessaan eläimestä tajunnan omaavaksi ihmiseksi. Ohimennen sanottuna hyvä lähdeaineisto tästä löytyy dialektisen materialismin puolelta otsikossa materia ja tajunta, materian ja tajunnan yhteys toisiinsa.

Omistus ei voi syntyä pienten yhteisöjen kerätessä luonnosta välttämättömät tarvikkeet ja rupatellessa iltanuotiolla, kun tulen hallinta oli keksitty. Tavaroiden tuottaminen vaihtoa varten alkaa synnyttää eriarvoisuutta varallisuudessa kun pelkkä sisäinen tuotanto meni suoraan kulutukseen. Varallisuuden kerääntyminen synnyttää omistajat ja tuottajat. Omistaja ja tuottaja eriytyvät toisistaan.

Niin sanotut ekofasistit (mm. Pentti Linkola) esittävät teoriaa suurten väestöjoukkojen eliminoimista ja palaamisesta ei-koneelliseen tuotantoon.
Sosialismin ja kommunismin kuuluu kehittää edelleen teknologiaa mutta siten, ettei elinympäristö tuhoudu niin kuin se tekisi jatkuvan kasvun teorian toteutumana.
Tietty yhtymäkohta ei kerro kokonaisuutta. Eihän kapitalismiinkaan paluuta ole se että tuotetaan lisätuotetta.

Ihmiskunnan alkukauden taloudellinen historia lyhykäisesti:
Ihmislaji erkani apinoista n. 15 - 20 miljoonaa vuotta sitten (arvio, ei tarkka)
Hänen täytyi oppia pystykävely. Käsi kehittyi työntekoa varten ja puhekieli kanssakäymistä varten. Ruumiillinen anatomia kehittyi.
Ensin työkalu otettiin luonnosta sellaisenaan.
Seuraava askel oli työstää luonnon esineitä tarvetta varten.
Suuri mullistus oli tulen hallinnan keksiminen. Energia tuli mukaan alkeelliseen tuotantoon.
Yhteisön jäsenten yhteistyö suurten eläinten metsästyksessä.
Seuraava suuri mullistus oli ryhtyä viljelemään kasveja ja kesyttämään eläimiä ravinnoksi tai työjuhdaksi. Lisätuotteen vienti markkinoille vaihdettavaksi vakiintui.
Tämä riittänee ja jatkossa etenevä kehitys kulki miten kulki.

Onko se ihannoitava tai ei, se on toisarvoista mutta tärkeää nykyihmiselle on tietää mahdollisimman paljon menneistä. Yhteisöllisyys on taatusti alkuyhteisön voimavara eloonjäämisessä. Toinen seikka, että alkuperäisyhteisöissä varallisuus ei merkinnyt mitään. Yhteisön johtajat valittiin kyukyjen ja taitojen perusteella.
Yhteisöllisyys, kyvyt ja taidot ovat kai hyviä henkisiä ominaisuuksia.

Alkuyhteisö hajosi luonnollista tietä orjanomistusyhteiskunnaksi mutta sen lisäksi on vieläkin nähtävissä alkeellisia muotoja, joissa varallisuus ei ole hyve.

Entäs raha? Marxilaisessa tulkinnassa on voinut on huomata että se on
huono asia, miten kommunismissa käytetään sitten rahaa?

"Entäs raha? Marxilaisessa tulkinnassa on voinut on huomata että se on
huono asia, miten kommunismissa käytetään sitten rahaa?"

Hyvä kysymys. Raha esineenä ei ole lainkaan paha. Raha on arvon mitta. Ellei se ole raha niin joku nimi.
Erittelen teesiä työn arvo, joka esiintyy tuotannon kaikissa elementeissä. Kapitalismissa raha muuttuu aarteen kokoamiseksi ja sillä toisten alistamiskeinoksi. Esitetään teesi, että kyvykkäin on hän, joka eniten tienaa rahaa ja että kaikilla on mahdollisuus hankkia suuromaisuus. Teesi on väärä. Tarvitaan satoja tuhansia palkalla eläviä, että jostain tulisi miljardin varallisuuden omistaja tai jopa tulot.

Arvolaki
Pääoma I:n 140 ensimmäistä sivua esittää työn arvon ja tavaran arvon kaksinaisen luonteen. Jokainen tehty tuote markkinoille vaihtoa varten on työn tuote. Tavarassa työn arvoa ei osteta vaan käyttöarvo. Tavaran täytyy olla siten hyödyllinen käyttöesine, että se vaihdetaan rahaan.
Erilaiset tavarat ovat samanhintaisia ja se heijastaa niihin sisältyvää yhtäläistä työmäärää. Tavarat voitaisiin vaihtaa päittäin. Monilla tavaralla erilainen hinta ja se sisältää niihin kiteytynyttä erilaista työmäärää. Jokaisella tuotetulla tavaralla on työn arvo (mitataan rahalla) ja käyttöarvo.

Tuotannon yleiskaava "C=c v m Kaikki osaset sisältävät tietyn työmäärän, koska tavarat ei ilmaannu rukoilemalla. Kokonaistuotanto on yhtä kuin tarvittavat tuotantovälineet, työvoima ja lisätuote.Lisätuote voittona on sekin työn tulos eikä sekään tipahda taivaasta.

Arvolain perusta on ihmisten tekemän työn arvo yhdessä tavarassa tai tavarapaljoudessa. Ja silloin puhutaan vaihtoa varten tuotetuista tavaroista.
Koska kaikki tavaratuotannossa on työn tulosta, se sisältää työn arvon.
Valtion kansantuote, maailman kansantuote, yhtiö/yhden tehtaan kokonaistuote esim vuodessa on työn tulos ja vastaava rahamäärä mittaa siihen kiteytynyttä työn arvoa.
Työn arvo toteutuu teoreettisesti sentilleen tiettynä aikana. Käytännössä markkinoilla hinnat vaihtelevat alituisesti, jolloin työn ja rahan arvo esiintyvät likimäärin toisiaan vastaavasti. Jos joku tuote esiintyy yli arvonsa, toinen tuote alle arvonsa. Tuottavuuden kohoaminen palkkoja alentamatta lisää työvoiman kulutusta, jolloin silloinkin arvolaki toimii.

Marxilaiset voivat ymmärtää hekin kielteisesti rahan, koska se päältä näyttäytyy riiston välineenä. Marxin Pääoman ensimmäiset sivut toteavat rahan olevan työn arvon mitta ja sillä voisi olla mikä nimi hyvänsä.
Kun kapitalisti anastaa lisätuotteen tai osan siitä, se anastaa työläisen työn tuloksia.
Sosialismissa pääosin lisätuote kerätään yhteiskunnalle ja sitä kautta jaettavaksi joko uuteen tuotantoon tai muuhun yleishyödylliseen. Muutaman hengen pienyritykset saavat harvoin omistajilleen paljon enempää tuloa kuin yksi palkkatyöläinen.

Tarkasti ottaen Pääoma I lähtee yhteiskunnallisen tuotannon pienimmän solun yksittäisen tavaran käyttöarvosta ja arvosta. Siihen kiteytynyt työn määrä kullakin aikakaudella keskimääräisillä tuotantoehdoilla.

Porvarillinen talousoppi kieltää arvolain olemassaolon.
Arvolaki on toiminut jo paljon ennen kapitalismia mutta kapitalismissa täydellisimpänä. Arvolaki on universaali, tuotantosuhteista riippumaton taloudellinen laki ja se toimii sosialismissakin.
Arvolaki määrittelee tavaran/tuotannon määrää ja niiden keskinäissuhteita ja on tuotantotavasta riippumaton. En voi keksiä, että se poistuisi luokattomassakaan yhteiskunnassa (kommunismi).

Loppukaneetti.
Ihmisten tekemä työ on kaiken tavaratuotannon lähde. Työn oikea nimi on "ihmisen työvoiman kulutus".
Työ sisältää marxilaisen sosiologian peruslähteen.
Jos työvoima poistetaan tuotannosta niin.....lukija arvaa lopun.

Markkinatalous on keino hankkia elanto monille ihmisille sehän on
ihan hyvä, onko niin ettei kommunismissa ole minkäänlaisia markkinoita?

Kapitalismin parhaiten suunniteltu tuotannon ala on sota-asetuotanto ja armeijan suorituskyky. Sitä suunnitellaan pitkällä tähtäimellä. Sellainen suunnittelu on suunnitelmallisuuden irvikuva, kansojen edun vastainen. Hankkeen puolustelukin on irvikuva: "Me emme hyökkää mutta kun nuo toiset....." .
Maailmanmitassa voittoisa sosialismi lakkauttaa armeijat. Se tulee olemaan merkittävä suunnitelmallisuuden voitto.

Karl Marxin (Das kapital) on yhtä aukoton kuten Albert Einstein yleinen suhteellisuusteoria joka pitää paikkansa 2000 luvulla, ne ovat niitä ajattomia neron pään tuotoksia.

Silloin ei nykylakia tunnettukaan.

Vastaväittäjät normaalityyliin polemisoivat ohi aloituksen aiheen. Kyseessä on poliittinen eli yhteiskunnallinen kansantaloustiede. Oppi siitä millaisia taloudellisia lakeja on olemassa vai onko ollenkaan. Onko työvoiman kulutuksella mitään arvoa tai mistä lisätuote syntyy. Poliittisessa taloustieteessä ei keskitytä ollenkaan yksittäisen yhtiön toimiin. Pääpaino on tavaratuotannon kokonaisuudessa.
Tavaratuotannossa vallitsee myös kiertokulku mutta jota ei tuoda tarkemmin tässä esille.
Tavara lähtee tehtaasta kauppiaille myytäväksi. Ohessa ja mukana toimii finanssisektori luototttajana. Kyljessä on vakuutuslaitos ja monta muuta. Tavara ei ole vielä mitään tehtaan varastossa vaikka siinä on tietty työ arvo. Tavaran täytyy kulkea kiertokulun läpi, jossa se päätyy kuluttajalle, olipa se yksilö, valtio, toinen yhtiö tms.. Kierokulussa tehtaan tavaraan tulee lisäksi kiertokulun kustannukset, maankorko ja yhtenä pankin ja kauppiaan voitto. Poliittinen kansantaloustiede käsittelee kokonaisuutta, raaka-aineiden hankinnasta aina kulkua ostajalle saakka.
Kiertokulussa, eikä missään muussa, tavaran arvo realisoituu. Jos tavarat jäävät tehtaiden varastoon mätänemään niin..... jatkolauseen ymmärtää jokainen.

Miksi poliittinen talousoppi on tärkeä tiedostaa!
Siksi että mitä paremmin tunnetaan ihmisen tahdosta riippumattomien taloudellisten lakien sisältö, sitä paremmin yhteiskuntaa voidaan kehittää. Tuotannon anarkia voidaan lopettaa tai huomattavasti vähentää, turha tuotanto lakkauttaa (sota-aseet) ja luoda sopusointua kansojen kesken maailman mitassa.

Vastaväittäjille.
Te vain väitätte vastaan. Perusteluja ei tule. Useimmat kommentit ovat asian vierestä. Puoluepolitisoitte yhteiskunnallisen tieteenhaaran tietämättä siitä mitään.
Voisiko toivoa, että edes vähän tutustuisitte aiheeseen. Muutamalla vilkaisulla pääsee alkuun. Viikon parin tutkimuksella pääsee kärrylle arvolaista. Velkataloudesta netti on täynnä kolumneja. Marxin Pääoma I 140 ensimmäistä sivua osoittavat, että talouslaeista tietämätön kansalainen voi omaksua helposti taloustieteen perusnäkemyksen. Ensin oli työ ja sen avulla syntyi tavara...jne..

Miten kommunismissa toimii kansanvalta demokratia, ketkä johtaa
ovatko kansalaiset alisteisia jollekkin?

N-liiton kaatumiseen on monia syitä. Eräs on tiukasti johdettu valtionhallinto, joka ei mahdollistanut yksityisiä innovaatioita. Suunnitelmataloutta johdettiin ylhäältä, tuotettiin tavaroita, joita oletettiin ihmisten tarvitsevan. Lopulta maa oli konkurssi kypsä, kun asevarustelu nieli suunnattomat summat, avaruuteen ammuttujen satelliittien myötä. Kansalaisille alkoi myös valjeta lännen korkea elintaso, vaikka media oli toitottanut aivan muuta.

Kommenttia edellisille kirjoituksille.

Espoon Timolle.
Kommunistit yrittävät pysyä asioissa kiinni. Et voi sitä kiistää. Perusuomalaiset tai heitä lähäellä olevat äärioikeistolaiset ovat vuosikausia levittäneet palstalla ulosteita ja muita haisevia elinnesteitään. Kuka tahansa voi selata viestiketjuja ja todeta asian.
Sitten se parjaus loisineen ja muine epäsiveellisyyksine.
Mitä sanoitte itse aloituksen aiheeseen? Ette mitään. Ette kertaakaan ole vastannut aloituksiin

NL ja sen ympärillä tapahtunut romahdus suhteessa sosialismiin.
Porvari esittää sen tapahtuneen kommunistisen talousopin seurauksena, sellaisen opin jota ei ole olemsssakaan.
Marxin loppuunsaattama poliittinen taloustiede kertoo olennaisen, millä tavalla työn arvo, taravaran arvo ja tuotannon arvo muodostuvat. Marx käytännössä toi vain hiukan lisää aikaisempiin analyyseihin. EU vaatii kaikkien jäsenmaiden yhtiöiden tilinpäätökset Marxin työnarvoteorian perustalla.
Marxin kehittämä taloustiede on ohjenuora yhteiskunnan aineellisesta tuotannosta läpi historian.
Taloudelliset lait ovat vääjäämättömiä. Niitä ei voi mahtikäskyllä poistaa. Niitä voidaan käyttää hyväksi niin hyvässä kuin pahassa.

"N-liiton kaatumiseen on monia syitä. Eräs on tiukasti johdettu valtionhallinto, joka ei mahdollistanut yksityisiä innovaatioita. "
Ehdottomasti oikea arvio. Jos suunnittelu on sellaista, että napin värin muuttaminen edellyttää ministeriön lupaa niin talouden johtaminen on päin honkia.
NL kävi keskustelua suunnittelun ja yhtiöiden välisistä suhteista väittelyä 1970 paikkeilla. Mitään uudistusta ei syntynyt. Vuosikymmen myöhemmin Kiina otti käytäntöön yhtiöiden vastuun ja valtio esitti tuotantosuuntien pääviivat kahlitsematta aloitteellisuutta ja nyt se on maailman mahti.
Yhteiskunnallinen suunnitelu ei ole väärästä. Sillä voidaan käyttää talouden lakeja hyödyksi. Näistä seikoista on aikaisemmin jo mainittukin.
NL:n kaatuminen ei tarkoita kapitalismin voittokulkua. Se on yksi episodi sosialismin rakennustyössä. Kapitalismi tukehtuu kaiken aikaa omaan vapauteensa ja joka on oligarkkien vapautta.
Suomessa käydään nimenomaan taistoa suurista linjoista. Yksi niistä on seuraava ja se on natoon sitoutumisen sotaliiton ja silviilirakennustyön valtion keskinäinen ristiriita. Sotatuotannon täytyy hävitä kisa. Muuten köy huonosti.

Eräs mielenkiintoinen aihe nousee esiin yhä enemmän. Se on yksinkertaisen ja laajennetun uusintamisen välinen ristiriita. Onko siis jatkuva kasvu kaikilla aloilla (myös sotateollisuudessa) tarpeellinen tai vain jälkeenjääneiden maiden teollistamisessa uudella saasteettomalla teknoloigialla.

Miksi marx ei pystynyt elättämään itseään eikä perhettään...

Oliko se loinen...

"Olet kerrankin oikeassa. Oletan, että tiedät myös sen tosiasian, että Neuvostoliitto käytti bkt:staan selkeästi suuremman osan sotavarusteluun, kuin länsimaat. "

Jälleen oikea arvio.
NL oli alakynnessä suhteessa kapitalismiin yksinäisenä sosialismia rakentavana valtiona ennen toista maailmansotaa. Jopa mitätön Suomi uhosi valloittavansa sieltä alueita. Emme puutu tässä muuhun politiikkaan. Maailmansodan jälkeen ilmeisesti kapitalismin sotavoimien pelko (ydinase) harhautti ylisuureen puolustukseen. Tässäkin näemme sotateollisuuden typeryyden. Sotateollisuuden kulut ovat poissa siviilituotannosta ja kaikesta yhteiskunnallisesta infrasta.
Talouden lakeja ei voi muuttaa. Niitä voi käyttää hyväksi. Työn tuottavuus tulee suunnata siviilituotantoon yhä enenevästi sekä ympäristön suojeluun. Varoja näihin tulee supistamalla sotatarviketuotantoa. Tällainen edustaa valtiollista päätösvaltaa kaikissa maissa. Valtion toimilla voidaan lisätä tuottavuutta rikkomatta taloudellisia lakeja.

Vaihtoehtoinen historiankulku; osittainen kuvitelma.
Ajatelkaapa, mikäli NL olisi hyväksynyt yhteisyritykset lännen kanssa 1970 luvun alussa ja Kiina olisi toiminut 10 vuotta myöhemmin siten kuin on toiminut.
NL olisi kiertänyt kaikki korkean teknologian saarrot. Yhteisyritykset olisivat tuoneet tietotaitoa ja teknologiaa. Kun yhtälössä Afganistanin sota olisi jäänyt olematta niin NL ei olisi kaatunut vaan vahvistunut todelliseksi suurvallaksi.
Kiina ja NL olisivat maailman johdossa riippumatta siitä miten kansandemokratioiden olisi käynyt.
Sotauhoilu naton toimesta olisi taatusti laimeampaa. Työväestö ei sallisi yhtään sotaa tai sellaisen ilmestyessä natomaissa olisi alkanut yleislakot.

Joka tapauksessa sosialismin täytyy saada jalansijaa, muuten yleistä aseistariisunta ei tule. Kapitalismin laki on käydä kilpailua markkinoista vaikka sodan avulla.
Sotatalous on poissa mm mummojen ja pappojen vanhuuden hyvinvoinnista mutta näkyy "myönteisenä" tulona bruttokansantuotetta laskettaessa.

Historiallinen materialismi.
Talouden lait.

Muuttiko Ranskan porvarillinen vallankumous 1700 luvun lopulla talouden lakeja? Vastaus on että ei.
Ranskan nouseva porvaristo vetosi todelliseen tilanteen vääristymään. Kapitalistinen tuotantotapa oli nouseva tuotantotapa, teollisuutta huimasti kehittävä vapaan kilpailun avulla. Emme tässä puutu työväenluokan jatkuvasti heikentyvään asemaan silloin.
Ranskan porvarit näkivät, ettei feodaalinen pappis-aatelinen valta kyennyt luomaan edellytyksiä yhteiskunnan muuttumiseksi. Porvaristo vaati valtiota muuttumaan vapaaksi kaikesta vapaan kilpailun esteistä. Kysymys oli luonnollisesti tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden vastaavuudesta ja joissa Ranska oli jäljessä muuta Länsi-Eurooppaa. Venäjä tuolloin vielä eli feodaalisen maaorjuuden aikaa.
Uusi tuotantomuoto, nouseva kapitalismi tarvitsi valtiollisen järjestelmän muutosta ja se toteutettiin Ranskassa verisesti. Sitä vahvistettiin verisesti vielä 1830 kapinan ja 1871 Pariisin kommuunin tukahduttamisella.

Yleinen laki: Tuotanvoimien ja tuotantosuhteiden tulee olla balanssissa eli tasapainossa.
Samalla Ranskan porvaristo loi "vapaan" työväenluokan myymään työvoimaansa ilman feodaaliherrojen kotkotuksia. Yleinen työn arvoon perustuva tuotantomuoto eteni huimasti. 1800 luvulta alkaen kapitalismin luoma uusi luokka, työväenluokka alkoi esiintyä itsenäisenä voimana kapitalismin sisällä vaatien todellista työläisen vapauttamista. Talouden yleiskaava "C=c v m" täydellistyi. Kenellekään ei jäänyt enää epäselväksi työn merkitys kansantaloudessa.

Entäpä sosialismi?
Yleinen aseistariisunta, jo sen alkutaipaleet toimivat sosialismin airueina. Ihmiskunta kasvaa aikuiseksi.
Kapitalismin mädännäisyys näkyy selvästi kaikille maailman kansalaisille valtavana lisätuotteen piilottamisena erilaisiin verokeitaisiin. Valtaisa velkakapitalismi sortuu omiin numeroihinsa. Tai ainakin finanssikriisejä on odotettavissa tiuhaan tahtiin.
"Setä Samuli" alias kapitalismi on vakavasti vanhuuden höperyyden tilassa. Sen ainoa elossa pysymisen keino on lietsoa epävakautta sotien tai sotauhkien avulla.

Työväenluokan tahto siirtää tuotantosuhteet tuotantovoimien kehityksen oikealle tasolle on rauhanomainen kehitys. Sitä se on ollut aina. Kapitalismin alias kapitalistien ahneudesta riippuu, voiko se niin toteutua. Ellei vastaavuus toteudu suunnitellusti, se toteutuu väkisin. Näin on joka kerta käynyt historian kulussa - tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden vastaavuus toteutuu ihmisten tahdosta riippumatta mutta siltikin ihmisten toiminnan tuloksena. Sosialismin tuotantosuhteet eivät tipahda taivaasta rukoilemalla.

Tuotantovälineiden omistamisen etuoikeuteen syntynyt valtiomuoto tapahtui luonnollista tietä. Alkuyhteisön yhteinen omistus hajosi tilanteessa, jolloin lisätuotetta alkoi syntyä ja sitä voitiin lisätä ottamalla kahakoissa voitetut työvoimaksi (orjiksi) kun aikaisemmin voitetut joko tapettiin tai hyväksyttiin sukuun/heimoon täysivaltaisena jäsenenä. Vankien orjuuttamisen lisäksi kehittyi omien kansalaisten velkaorjuus. Tämä vaihe voidaan todeta maatalouden, karjanhoihon ja paikallaan asumisen vaiheena vuosituhansia sitten. Sen jälkeen syntyi uusia luokkayhteisön muotoja. Entiset kumottiin ja uusia pystytettiin. Perussyy muutoksille on ollut uuden muodon edullisuudelle taloudellisesti entiseen nähden.

On väitetty, että vain sosialismi kykenee vastaamaan täydellisesti tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden yhtenevyyteen. Väite on väärä.
Kun lännessä kapitalismi pääsi niskan päälle feodaalisesta markkinataloudesta niin siinä toteutui vastaavuus täsmällisesti tai ainakin lähes. Uusi tuotantotapa, kapitalismi, loi koneellisen teknologian. Samalla se yksinkertaisti luokkasuhteet. Valtiossa nähdään kaksi merkittävää luokkaa; työväenluokka ja kapitalistiluokka. Talonpoikaisluokka alkoi vauhdilla kutistua tekonologian saavuttua maaseudelle. Tämä prosessi on nähtävissä Suomessakin viimeisen 100 vuoden aikana.

Voiko sosialismi muuttaa vastaavuuden kohdalleen välittömästi vaalivoiton tai vallankumouksen jälkeen. Sekään ei käy aivan helposti mutta työväenluokka valtiovallan peräsimessä voi saattaa suhteellisen nopeasti voimaan yhteiskunnallisen tuotannon.

Kun puhutaan ihmiskunnan historiallisesta kehityksestä niin se on kehitystä alkeellisesta monimutkaiseen, välillä taantumaakin, Se on kehitystä talouden saralla ja joka edistää henkistä kulttuuria ja henkinen kulttuuri puolestaan antaa osansa tieteellisinä keksintöinä.
Kapitalismin tuhoutumisen aikakausi on samalla sota-aikakauden loppua. Kansojen keskinäisen veljeyden aate astuu tilalle aivan riippumatta siitä, että tällä hetkellä useissa maissa levitetään suuresti kansallisuusvihaa.

Jälkikaneetti.
USA:n uusi presidentti Biden on ulkoisesti järkevämpi Trumpin suhteen mutta samanlainen upporikas. Suomen valtamediassa on jo toivottu, että Bidenin valtakausi yrittäisi vähentää USA:n sekasortoa mutta lisätä kaaosta maailmalla. Bidenistä toivotaan kapitalistisen demokratian viennin ottamista ulkosuhteiden keskiöön. Sakko lämähtäisi jokaiselle valtiolle, joka ei noudata puhtaita kapitalismin lakeja. Näkemys on pelottava. Palataanko takaisin siirtomaasotien aikakauteen, jolloin siirtomaaisännän demokratia asui kiväärin piipussa. Tottelet tai....!
Kauppasodat edustavat taantumusta. Tekonologian keksintöjen salaaminen on taantumusta. Kapitalistisen kilpailun siirtäminen valtiosuhteisiin ensisijaiseksi johtaa väistämättä sotiin. Jos Bidenin USA lähtee kauppasotien laajentamisen linjalle niin Musta Pekka tulee rauhan maailman käteen.

Tuotantovälineiden tuottaminen, työvoiman ylläpitäminen ja sen kouluttaminen sekä lisätuote, ne kaikki ovat työvoiman kulutuksen tuotetta. Tuotanto perustuu työhön eikä mihinkään muuhun. Työvoima kehittää uusia tuottavampia koneita. Työvoiman sivistäminen on ensisijaista työn tuottavuuden kohottamisessa.
Jos jonkin tuotteen tekemiseen kuluu 5 tuntia niin sen tuottaminen neljässä tunnissa muiden ehtojen pysyessä samana merkitsee työn tuottavuuden kohoamista.

Tämä pohjustaa loogisesti arvolain olemassaoloa. Kun tavara vaihtuu toiseen tavaraan, niissä oleva työn arvo on sama. T=T. Kun kumpikin tavara myydään/ostetaan samalla hinnalla esim. 20 euroa niin T=20 euroa.
Koko maailman markkinoille mennyt tavarajoukko tiettynä vuonna edustaa tiettyä määrää rahaa. Raha työn arvon merkkinä esittää täsmälleen sen vuoden tavaroiden työn tuottamisen arvoa. Peruskaava "C=c v m" toteutuu täsmälleen. Kun maailman taloutta lähdetään tutkimaan osina niin rahan arvo voi esiintyä alle tai yli työn arvon mutta kun osat lasketaan yhteen, arvolaki on tasapainossa.
Mikään velkatalous, valtionvelka tai veronkierto tai muu sellainen ei kumoa arvolakia. Jos jokin osa työn arvosta saa poikkeavan muodon niin se on poissa jostain toisesta ja tasapaino säilyy.
Marx totesi, että arvolakia ei voi matemaattisesti todistaa kapitalistisen kilpailun ja tuotantoehtojen alituisesti muuttuessa mutta se on olemassa ihmisten selän takana tuotannossa heidän sitä tiedostamatta.
Esim. velkatalous - taloutta voidaan ylläpitää vuosikausia velalla, ostaa tavaroita velaksi ulkomailta eikä arvolain vaikutusta heti huomata. Velan antaja vaatii omiaan takaisin, koska se ei voi antaa työtään toiselle vastineetta. Velan antaja menettää saman verran kuin velan saaja saa. Arvolaki pysyy balanssissa vaikka numerot puhuisivat toista kummankin kohdalla erikseen.

Veronkierto ja muu kapitalistien rahan poistaminen kiertokulusta tarkoittaa työn poistamista samassa määrin kiertokulusta. Veronkiertoraha on työllä tuotettua mutta sitä ei laiteta uudelleen kiertokulkuun. Marx: Tavaran arvo toteutuu kiertokulun piirissä eikä voi toteutua sen ulkopuolella.
Tuotantovoimat eivät näet tuota rahaa vaan tavaroita. Porvarillinen taloustiede tekee rahasta fetissin. Mitä enemmän rahaa saa, sen parempi ihminen olisi. Jos työvoima saa elämisen tarpeiden sijasta vain rahaa niin työvoima ja omistajat kuoleutuvat alta aikayksikön. Jos ja kun työn arvon merkkiä, rahaa, siirretään piiloon se merkitsee arvolain rikkoontumista ja katastrofiiin tai ainakin taantumaan.
Vastuullinen varainhallinta sattumien varalle ei ole välttämättä fetissiä.

Talouden lakeja ei voi rikkoa. Niiden tuntemuksen avulla voidaan ohjailla tuotantoa haluttuun suuntaan.
Teollinen tuotanto ei ole rahan tuotantoa vaan ihmisille tarpeellisten aineellisten edellytysten edistämistä. Kun perustarpeet on tyydytetty, niin vuoroon tulee ympäristön elinkykyisyyden turvaaminen. Ympäristönsuojelun tärkeys on vasta tullut ihmiskunnan elinehtojen peruskysymykseksi. Veronkiertorahat sinne? Eikö totta?

Pääasia.
Ehkä tässä on jotain rahan merkityksestä työn arvon mittarina ja vastineena porvarilliselle fetissille rahasta kaiken siunauksen luojana. Rahahan ei luo yhtikäs mitään.

Kyllähän tuo uskonnon sijan täyttää ei totisesti jeesusta tarvita tuossa
uskossa.

Valtiollinen politiikka.
Talouden lait.

Valtio voi käyttää hyväksi talouden lakeja rikkomalla niitä tietyissä olosuhteissa.
Teollisesti kehittyneet maat voivat ja olisi erittäin tarpeellista teollistaa alikehittynyttä maailmaa. Afrikan kansallisten itsenäisyysliikeiden tietoisimmat johtavat asettivat kysymyksen näin: Emme tarvitse ruoka-apua, tarvitsemme maatalouden ja elintarviketeollisuuden koneita. Lopun hoidamme itse.
Uuskolonialismille tämä ei ole sopinut. Raaka-aineita viedään alehintaan kehittyneeseen länteen ja nälänhädän uhatessa tuodaan muutamia ruisjauhosäkkejä. Mikään ei muutu.
Kehittyneet valtiot voivat hetkellisesti pysäyttää "jatkuvaa kasvua", menettää osan tuotosta ja siirtää niitä alehintaan kehitysmaihin.

Todellisuudessa näin tehtäessä molemmat osapuolet hyötyisivät. Köyhistä maista maastapako lakkaisi ja maastamuutto normalisoituisi. Maailmankauppa hyötyisi ja hyödyttäisi kehittyneitäkin maita.
Kiina on malliesimerkki. Se tuottaa nyt ilman mitään kehitysapuja kaiken tarpeellisen. Mutta läntinen porvaristo jauhaa vihaa Kiinaa kohtaan eli pelkää kehitysmaiden teollistamista.

Talouden lakeja ei tässäkään kumota. Toinen hiukan menettää toisen hyväksi. Loppujen lopuksi toimenpide suuntautuisi koko ihmiskunnan hyväksi.
Talouden lakeja käytettäisiin koko ihmiskunnan hyväksi.

Kaikkein surkein on persumaiset propagandat oman maan köyhien auttamisesta ja maahanmuuton kieltämisestä. Täyttä huuhaata kun ei tunneta talouden lakeja. Niitä voidaan rikkoa koko ihmiskunnan tarpeiden tyydyttämiseksi siirtämällä tulonjakoa.
Voittopuolelle tulisi lisäksi väistämättä sotien (taloussotien) lakkaaminen ja ehkä hetkellistäkään talouden lakien rikkoutumista ei tapahtuisi.
Enää ei valtiollinen etuusajattelu riitä globaalien uhkien edessä.
Oletan, ettei kapitalismi tähän pysty. Tai silloin kun koko maailma kantaa huolta yhteisestä taloudesta, se on silloin sosialismia.

PartaKallen opeilla ei tämänpäivän maailmaa johdeta Kiinakin palvoo
vain Xi Jinpingiä muut kuvatukset on enään pelkkiä kuriositeetteja.

Tuotantovoimien ja -suhteiden dialektiikasta.

Mikään taloudellinen laki ei toteudu absoluuttisesti kaikkina aikoina. Jokaisessa uudessa tuotantotavassa on jotain hyväksi koettua vanhaa tai vanhentunut muoto säilyy jossain muodossa. Esimerkiksi lisätuotteen välttämättömyys on vastaisen kehityksen lähde kaikissa tuotantotavoissa mutta siinäkin tulee joskus stoppi vastaan. Jatkuvan kasvun teoria jo nytkin kuluttaa luontoa yli äyräiden.
Jokainen yksityisomistuksellinen tuotantotapa sisältää sekä yksityistä että yhteiskunnallista omistusta. Yksityisomistajat eivät kykene järjestämään yhteiskunnallista infraa. Se jää valtion hoidettavaksi, mm. tiestö, vesiväylät, poliisi, armeija, koululaitos joko kokonaan tai osittain.
Yhteistä kaikille tuotantotavoille on tuotannon yhteiskunnallinen luonne. Ihmisiä varten tuotetaan eikä ketään muuta varten. Tällä haavaa vuorossa on yleismaailmallinen ympäristön terveenä pysyttäminen. Ihmisten riiston lisäksi yksityisomistus on tuhoamassa elinolosuhteet Kaikki ne toimet jotka toteutetaan luonnon säilymisen puolesta ovat luonteeltaan yhteiskunnallisia, sosialistisia, Se on ihmisten yhteinen ongelma, ihmiset yhdessä korjaavat tekemänsä virheet.

Kun puhutaan tuotantovoimien ja -suhteiden vastaavuudesta niin se on käsitettävä ristiriitaisena prosessin. Vastaavuus on olemassa mutta sataprosenttisen ideaalista vastaavuutta ei ole. Hisron kulku todistaa vain sen, että kun vastaamattomuus kasvaa liian suureksi tulee vallankumous, joka pyyhkäisee vanhan roskan pois.
Miksi näin? Ihmiskunnan taloudellinen kehitys on monimutkianen prosessi. Talous ja sen vastaavuus eivät kulje suoraa tietä siten kuin numerot kulkevat matematiikassa ykkösestä ylöspäin.

Tietoinen vastaavuuden kieltäminen.
EU on laatinut kapitalistien välisen kilpailun uusiksi ottamalla pakollisen kilpailun mm. sosiaalitoimessa ja muussakin valtiollisessa infrassa. Yhteiskunnalliset toimet on täten pakotettu yksityistämislinjalle. Esimerkiksi kuntien ja valtion terveydenhoito pilkotaan satoihin pieniin ja isompiin yksityisyhtiöihin kun valtiolla olisi kaikkein leveimmät hartiat niiden hoitamiseen. Kuntien sähköntuotannon yksityistäminen on johtanut mittavaan sähkön kulutushinnan kohoamiseen. Voittoja kerätään hintoja nostamalla.
Tuotantosuhteita yksityistetään, ristiriitaa kärjistetään ja kehitystrendi lakkoilee yksityistämisen toimesta. Tuotantosuhteet muuttuvat väistämättä tältä osin ristiriitaan tuotantovoimien kanssa.

Sosialidemokratian yleinen virhe.
Se väittää yleisesti, että maailma muuttuu ihmisten siihen puuttumatta ja ettei ole tarve toimia sosialismin puolesta, koska se tulee jostain ihan itsestään.
Tällä teesillä käytännössä puhutaan kapitalismin puolesta sosialismia vastaan. Mikään ihmisyhteisössä ei muutu ellei ihmiset toimi sen puolesta.
Sosialidemokratia ei ole täysin mätä. Suomessa se tukee työläisten järjestäytymistä ammattiliittoihin ja aikaisemmin SDP:ssä toimittiin natomaiden sortoa vastaan niiden vallassa olevien kansojen itsenäisyystaistelua puolustaen.
Sosialidemokratia asettuu muodollisesti Marxin taakse mutta yleisteesi on: Oikeudenmukainen yhteisö tipahtaa itsestään taivaasta.

Marxilaisten analyysit Kiinan kommunistit pitää hyväuskoisten suolta-
mana ulkoaopituiksi fraseologiaksi,kapitalismi on se mihin Kiinan kommu-
nistit uskoo.

Juuri tulleen tiedon mukaan USA häviää kauppasodan Kiinaa vastaan.

"Aasian alueen vapaakauppasopimuksessa (RCEP) ovat mukana muiden muassa Kiina, Japani, Etelä-Korea, Australia ja Uusi-Seelanti. "
https://yle.fi/uutiset/3-11648687

Uusi vapaakauppasopimus kattaa 30 % maailman buttokansantuotteesta. Se on suurin vapaakauppa-alue koskaan. Intia saattaa tulla mukaan myöhemmin.
Päätös on maailmanhistoriallinen. EU:sta poiketen sopimus koskee vain tavaranvaihtoa eikä siinä puututa valtioiden sisäpolitiikkaan.

Tuotantovoimat ja tuotantosuhteet.
Näiden merkitystä ja keskinäistä suhdetta ei useinkaan ymmärretä.
Marx kuvasi asiaa näin:
" Tuotannossa eivät ihmiset vaikuta ainoastaan luontoon vaan myöskin toisiinsa. He eivät voi tuottaa yhtymättä tietyllä tavalla yhteistä toimintaa varten ja toimintansa keskinäistä vaihtoa varten. Tuottaakseen ihmiset asettuvat määrättyihin yhteyksiin ja suhteisiin, ja vasta näiden yhteiskunnallisten yhteyksien ja suhteiden kautta on olemassa heidän suhteensa luontoon, tapahtuu tuotanto."

Selvennetään hieman.
Yhteiskunnallinen tuotanto muodostuu kahdesta osasta, tuotantovoimista ja tuotantosuhteista. Ne yhdistyvät siitä huolimatta tiiviisti yhteen vaikka edustavat kahta erilaista suhteiden ryhmää. Tuotantovoimat edustavat ihmisten suhdetta luontoon ja tuotantosuhteissa ilmenee ihmisten keskinäiset suhteet. Toista ei voi olla ilman toista. Molempien puolien olemassaolo yhdessä antaa ihmiskunnalle yhteiskunnallisen tuotannon. Tuotannon luonne on aina yhteiskunnallista. Yhteisö tuottaa tavaroita ja palveluja yhteisölle olipa kyse mistä tuotantotavasta tahansa.
Tuotantosuhteiden kohdalla tarkasteluun tulee tuotannossa olevat omistussuhteet, ts. erilaiset yhteiskuntaluokat.

Kapitalismi on selkiyttänyt luokkajaon. Kapitalistinen omistus pitää poliittista valtaa ja on pienilukuinen. Työväenluokka muodostaa kehittyneessä kapitalismissa suuren enemmistön. Talonpoikaisluokka on kutistunut pienilukuiseksi. Näiden välillä on välikerroksia (mm. työtätekevät pienyrittäjät) ja ihminen voi olla edustettuna elämänkaaressaan useassa yhteiskuntaluokassa.
Missään tuotantotavassa mitään ei synny ilman työtätekevien työtä. Ihmiset tuottavat, vaihtavat tavaroita, rakentavat koneita, tutkivat luontoa ja itseäänkin.

Marx valtiosta yhteiskunnallisen tuotannon piirissä:
"Elämänsä yhteiskunnallisessa tuotannossa ihmiset asettuvat määrättyihin välttämättömiin, heidän tahdostaan riippumattomiin suhteisiin, tuotantosuhteisiin, jotka vastaavat heidän aineellisten tuotantovoimiensa määrättyä kehitysastetta. Näiden tuotantosuhteiden kokonaisuus muodostaa yhteiskunnan taloudellisen rakenteen, sen reaalisen perustan, jolle juridinen ja poliittinen päällysrakennus kohoaa ja jota vastaavat yhteiskunnallisen tietoisuuden määrätyt muodot."

Itsekukin voi miettiä onko kapitalismi muuttunut 1800 luvun rosvokapitalismista sivistyneempään muotoon mm. pohjoismassa. Siis onko jollakin tavalla hallitsevan luokan yksinvaltaa rajoitettu.
Vastaavasti voi ottaa mietintään aliteollistunut valtio, sen sivistystaso ja työtätekevien oikeudet.
Oletan että itsekukin päätyy huomaamaan että tuotantovoimien kehitys muuttaa tuotantosuhteita jo vallitsevan tuotantotavan sisällä. Tässä näkemyksessä piilee rauhanomaisen vallankumouksen mahdollisuus. Väestön suuri enemmistö haluaa laajempaa demokratiaa eikä pieni vähemmistö voi sitä estää.

Paljon on sanoja mutta tyhjiksi ovat jääneet PartaKallen imussa on
kylläkin syntynyt vasemmistolaisuus köyhille lisää liksaa ja voita lei-
vän päälle.

Marxiin hiemankin tutustunut huomaa, että kansantaloudesta puhuttaessa ei voi sivuuttaa filosofista, historiallista materialismia. Tuotantomuodot vaihtuvat. Ihmiskunnan sivistystaso kohoaa. Kehitystrendi ei voi olla auvoista, tasaista nousua mäen päälle. Matkassa on mutkia. Todennäköinen kehityspolku voi muuttua odottamien sattumien seurauksesta. Yhteiskunnalliset vallankumoukset murtavat jatkumoa mutta toisaalta tuovat mukanaan aikaisemmasta parhaita puolia. Joitakin seikkoja unohdetaan. Esimerkiksi feodalismin mukana kuopattiin myös pappisvallan hirmuiset noitavainot ja toivottavasti historia ei enää palaa niihin. Luultavasti 50 vuoden kuluttua ihmiskunnan suuri enemmistö ihmettelee, kuinka noitavainot yrittivät nousta seksuaalisesti toisenlaisten valtavalla parjaamisella. Toinen kielteinen seikka, rotuoppinen rasismi, tulee saamaan kyytiä. Marxilaisen sosiologian teesi "kansalaisten yhdenvertaisuus" tulee voittamaan.

Historiallinen materialismi ei ennusta yksityiskohtia, Kukaan ei sitä voi tehdä, mutta se avaa menneen toteutuman analyysin turvin suuntaviivoja vastaiselle kehitykselle.
Poliittisessa taloustieteessä (Marx Engels) esitetään vakuuttavasti kapitalismin ytimenä jatkuvaa kasvua ja omistajille maksimaalisen korkeaa voiton, rahan omistamisen tavoittelua ja joka johtaan pääomien kasautumiseen harvojen käsiin.

Marxin Pääomassa metodina eli selkärankana toimii dialektisen materialismin käsitteet ja joita noudatetaan loogisesti läpi teoksen. Vastakohdat, ristiriita, välttämättömyys ja muut yleiset käsitteet esiintyvät selkeästi.
Kun arvon erittely lähtee yhdestä tavarasta suhteessa toiseen tavaraan niin ponnistetaan perusasiasta eteenpäin.

Neuvostoliitto ensimmäisenä sosialismia rakentaneena valtiona.
Sen päätehtäväksi asetettiin kansalaissodan jälkeen maaorjuuden poistaminen mutta myös seuraavia keskeisiä tehtäviä.
1) Teollisuuden rakennustyö ja maan sähköistäminen. Ensin korjata tuhoutuneesta teollisuudesta mitä voi ja hankkia ulkomailta uudenaikaista kalustoa.
2) Maatalouden koneellistaminen
3) Kulttuuritason kohottaminen. Tämä ehdottomasti tärkeimpien joukossa.
Peruskoulujärjestelmä, vanhempien ihmisten kirjoitus- ja lukutaidon valmennus. Teknillisen ja muun sivistyneistön luominen. Korkeakouluihin turvata pääsy lahjakkuuden perusteella. Alussa kiintiöt työläistaustaisille nuorille korkeakouluihin.

7 vuotta sotaa 1914 jälkeen ja viitisen vuotta maailmansotaa kaikkine kauheuksineen ja aineellisine tuhoineen niin maa nousi 1950 luvulla avaruusaikaan. Atomien halkaisu osattiin. NL toimi tukena monille alikehittyneille maille taloudellisesti mutta myös itsenäisyysliikkeille aseavulla, mm. Vietnamissa.
Historian oikku, kyvyttömät johtoelimet ja -ihmiset veivät maan oligarkkikapitalismiin eikä vieläkään Venäjän talous ole NL:n talouden tasalla.

Kyllä noita tekstejä partakallelta löytyy, tänäpäivänä jos kirjoittais olisivat
varmasti toisenlaiset N-liito oli alusta asti tuhoon tuomittu.

Kapitalismin yleinen kriisi alkoi 1917 Venäjän vallankumouksesta. Työväestö otti maassa poliittisen vallan käsiin ja se kesti 70 vuotta.
Alikehittynyt valtio kehittyi huimaa vauhtia teollisudessa, sivistyksessä ja sosiaalitoimessa NL:n osuus fasismin lyömisessä toisessa maailmansodassa oli ratkaiseva.
Sodan jälkeen sosialismin rakennustyö laajeni merkittävästi. Maailman kapitalistiluokka oli helisemässä. Kansojen itsenäisyysliike vuoden 1945 jälkeen murskasi natomaista koostuneen siirtomaa-riistojärjestelmän. Rahaporvarin kauhu sen kuin kasvoi.
Lähinnä NL:n kyvytön poliittinen johto antoi tuhota kaiken saavutetun ja maailman porvaristo sai hengähdystauon.

Kummallista kyllä. Porvariston yläkerroksissa pelätään sosialismia enemmän kuin mm. 1970 luvulla. Siksi kaikenlainen parjaus sosialismin todellisesta perustasta on saanut valtavat mittasuhteet. Jopa USA:n miljardööri Bidenin pelätään olevan piilokommunisti. Rahaporvari näkee kommareita jokaisen nurkan takana ja ovat oikeassa.
Yleismaailmallinen poliittinen virtaus kulkee sosialismin ehdoilla. Sosiaaliset ja muut ihmisoikeudet ovat normaali ilmiö. Sodanvastaiset liikkeet alkavat nousta uudelleen pienen notkahduksen jälkeen. Poliittinen porvari on pakotettu puhumaan työväestön aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin puolesta. Rahaporvari luonnollisesti maanittelee osin valheilla saadaksen pitää voittonsa mutta joutuu siellä ja täällä antamaan periksi. Luonnonsuojeluaate liittyy mitä lujimmin sosialismiin. Vain pienet ryhmät taistelevat enää luonnon saastuttamisen puolesta.

Maailmalla ei edessä ole väittely sosialismin menneisyydessä pahoistakin teoista. Maailman vastaisen kehityksen ehto on sosialismin voitto maailman mitassa. Kuinka verikseksi porvaristo edistyksen estämisen voi saattaa, sitä emme tiedä. Ainakin rikkaimmat kapitalismit, natomaat, aseistautuvat ja syöttävät kansoille soopaa sosialismin teorian olemuksesta.
Tuotantoimien kehitys on siksi korkealla tasolla natomaissa, että siellä on vain ajan kysymys sosialististen liikkeiden noususta. Natomaiden rahvas ei hyväksy toimeentulonsa ehdoksi maailman riistämistä.

Ajatelkaapa, mikäli NL:n kommunistit olisivat olleet ajan tasalla ja hyväksyneet uudistetun NEP-politiikan niin sosialismin mahti olisi aivan toisenlainen kuin nyt.
Itku ei auta markkinoilla. On katsottava eteenpäin ja otettava mennesstä oppia.

Kirjoittajalla täytyy olla luonnostaan taipumus vahvoihin riippuvuuksiin
jos ei olisi partakalle se olisi taatusti partajeesus.

Hyvä vitsi edellä. Partakalle on edullisempi siksi, ettei se aja ketään helvetin tulilieskoihin oletuksella että sellainen olisi olemassa.

Tyynenmeren valtioiden kauppaliitto uusi askel maailmankaupan yhdistymseen ja sosialismin rakenteellisena esijärjestönä.
IMF:n ennusteiden mukaan maailman bkt tipahtaa 4,9% tänä vuonna, esimerkiksi USA:n bkt laskee 4,3%, euroalueen 8,3% (Espanjan 12,8%). Mutta Kiinan bkt kasvaa näissäkin oloissa 2%.
Maailmanpankki arvioi, että vuonna 2030 maailman talouskasvusta 60% tulee Tyynen valtameren valtioilta, joissa asukkaita on yhteensä 2,4 mrd. Tällöin Aasia myös saavuttaa johtajuuden teknologiainvestoinneissa sekä 50% maailman kokonaisinvestoinneista.

Tällä hetkellä järjestön kansantuote edustaa 30 % maailman tuotannosta. Läntiselle kapitalismille ennustetaan ylivaltansa poistumista. Mikäli sotaa ei tule (nato?) maailma teollistuu eli tuotantovoimat kasvavat huimasti. Tuotantovoimien kasvu edistää samalla myös tuotantosuhteiden muuttumista tavalla tai toisella.
Myös Kaakkois-Aasian valtiot ovat sitoutuneet ympäristön suojelun lisäämiseksi. Korkea teknologian aste antaa mahdollisuuksia.

Talouskasvua vain lisää ja maailma saastuu, maapallon varat kyllä riittää
ihmisten tarpeille mutta ei haluille.

Tuotantovoimien historiallisesta kehityksestä.

Koko ihmiskunta ei ole edistynyt yhtä jalkaa. Vieläkin on olemassa alkuyhteisön kaltaisia ihmisryhmiä tai suku-heimoasteella olevia kansoja. Orjuuskin nostaa päätään siellä ja täällä.
Suomen saamelaiset jatkoivat sukuyhteisöä, kun Ruotsi ulotti feodaalista valtaansa Etelä-Suomessa. Arktisilla alueilla elää edelleen suku- ja heimoyhteisöjä.
Yhteinen nimittäjä niille on alhainen tuotantovoimien taso. Sukuyhteisön demokratia toteutuu suvun jäsenten kokouksissa eikä se tarvitse ylleen heistä irtautunutta valtiomahtia. Suvun- ja heimon sisäinen demokratia perustui kaikkien halukkaiden kansalaisten osallistumisesta yhteiseen päätöksentekoon.
Aasiassa ja Afrikassa vallitsee feodalismia ja kapitalismia sisältäviä valtioita.

Valtio edustaa yhteiskunnan jakautumista toisilleen vastakkaisiin yhteiskuntaluokkiin ja jossa omistajat rakensivat kansan yläupolella olevat järjestelmät, mm. kansasta erillinen sotavoima, omaisuuden lait, omistajien etujen mukaiset yleiset lait. Älä varasta rikkailta on ensisijaista mutta sen ohessa syntyy myös sääntö, älä yleensä varasta. Omistusyhteiskunta edellyttää varkauden kieltävät lait, koska se rikkaisiin ja köyhiin jakautunut. Laki "älä varasta" on siten omistajia turvaava laki. Sitä vastoin sellaista lakia ei ole nähty että älä varasta työtätekevien lisätuotetta paitsi sosialismiin suuntautuvissa valtioissa.

Historiasta löytyy 2 pääsuuntaa tuotantovoimien kehityksessä.
Orjavaltiot syntyivät ehkä ensimmäisinä Lähi-idän maanviljelykselle edullisille alueille n. 10 000 vuotta sitten. Sama tapahtui Kaakkois-Aasiassa ehkä hieman myöhemmin. Etelä- ja Keskiamerikassa vallitsi orjavaltiota ne löydettäessä.
Rooman kukistuminen n. vuonna 400 synnytti perässään feodalismin. K-Aasiassa sama trendi samoihin aikoihin.
Varsinaisesti kapitalismin kehitys alkoi n. 1500 Länsi-Euroopassa. Tosin se oli yhdistelmä työorjuutta ja siirtomaasortoa aina viime vuosisadan lopulle saakka .
Lännessä syntynyt kapitalismi levittää tahtomattaan teollisia tuotantovoimia mailmalle , mm. teknologiaa, alikehittyneeseen maailmaan ja se edistää sille vanhentuneiden tuotantovoimien katoamista (alkeellista käsityötä).
Sosialismi on työntänyt sarvensa kehitystrendin sisään. Kapitalismi on, on ollut ja tulee olemaan kauhuissaan ihmisten halusta huolehtia kaikkein heikoimmistakin, uhrata lisätuotetta työttömän isän lapsen terveydenhoitoon ja muuhun yleishyödylliseen. Tuotantovoimien korkea kehitystaso mahdollistaa, aivan toisin kuin feodalismin aikana, yhdenvertaisen ja sotavapaan maailman rakentamista.

Kauppa-alueblokit edustavat maailmanmarkkinoiden yhtymistä. Päätekohta on yksi yhteinen markkina-alue.
Uusi kansalaisyhteiskunta kumoaa aineellisen riiston. lakkauttaa armeijat ja sota-asetuotannon.
Toki kauppablokit, kuten EU, ovat toistaiseksi kapitalistien käsissä. Mutta sen sisällä kehittyy omistajista riippumatta ajatus ihmisten yhdenvertaisuudesta.

Jos panssaroi itsensä 1800 luvun filosofian opinkappaleilla kokonaan
ja uskoo että tässä on erehtymätön totuus kiveenhakattuna täyttää
se uskonnon muodot.

Dialektinen ja historiallinen materialismi on tieteen filosofiaa. Olemassa oleva aineellinen olevainen esiintyy tutkimuskohteena niiden yleisten ilmiöiden ja olioiden tutkimisessa. Materialismi tutkii yleistä, tieteet yksityiskohtia. Tutkimuskohde on sama.
Materialismi kehittyy luonnontieteiden kehityksen mukana.

Filosofia alkoi n. 2500 - 3000 vuotta sitten ihmisten uteliaisuudesta ymmärtää millainen hänen ympärillä oleva todellisuus on.
Jos ja kun aineelliset tuotantovoimat kehittyvät, sen mukana kehittyy myös sivistyksellinen tietotaso. Olemassa olevan tutkiminen on siten normaali ja väistämätön operaatio.

Uskonnollisiin taustoihin tukeutuvat idealismin filosofian haarat välttävät oppia todellisuudesta monilla tavoila. Yleistä sille on kiistää todellisuudesta itsestäään lähtevien liikelakien kieltäminen, joko kokonaan tai osittain. Kaikenlainen liikemuoto olisi materian ulkopuolelta annettua ja jota ihminen ei voisi ymmärtää tai ei saisikaan ymmärtää (salatun tiedon ideologia).
Idealismin filosofian haarat eivät yleensä näe yhteiskunnallista kehitystä. Se kuvataan karkeimmillaan sotien jatkumoksi. Sodasta uuteen sotaan ja että sota kohottaisi sivistystasoa.

Ihmisen uteliaisuus on yhtä vanha kuin Homo Sapiens lajin historia. Avaruusrakettia ei voitu rakentaa ensin ja sitten vasta taivaalle ammuttu nuoli jousipyssyineen.
Jousipyssystä avaruusrakettiin sisältyy ihmiskunnan taipale rakentaa yhä monimutkaisempia tavaroita, samalla itsekin sivistyen. Ihmiskunnan historia on näiden kahden keksinnön välissä (kutakuinkin!). Pysähtyykö uteliaisuus tähän?
Tuskin. Aineellinen tuotanto luo uutta. Ihminen saa ohessa lisää tietoa. Uusi tieto tulee entisen päälle ja uutta tuotantoa syntyy. Samalla kasvaa yhä parempi tietoisuus siitä millaisessa ympäristössä elämme.

Muistutus:
Ympäristökatastrofin uhka on todellinen. Se tarkoittaa, ettei tuotantoa voi lisätä millä hinnalla tahansa. Sekään ei ole mahdollinen, että maailma jatkaisi ikuisesti suurten joukkojen kurjuuden olotilaa ja pienen vähemmistön ylensyömistä.

Sanna Marinin (sd) hallitus rahoittaa kvantti­tietokoneprojektia 20,7 miljoonalla eurolla. Ne ­miljoonat ovat keskeinen tulevaisuusinvestointi, sillä onnistuminen kvanttilaskennan ja myös ­kyberturvallisuuden kehittämisessä on Suomelle ja Euroopalle strategisesti erittäin tärkeää.
Kvantti tietotekniikan perustana lienee yhtä suuri teknologinen vallankumous kuin tietokoneen ja Internetin keksiminen.
Jousipyssy tai kivenmurikka kädessä työkaluna aloitti ihmisen pitkän taipaleen nykyisen tietoisuuden tasolle.
Tietoisuus voi sitä vastoin paljon nopeammmin kadota. Mikäli esim. sodan avulla maailman teknologia tuhotaan niin uusi alku lähtee taas luonnosta otettavien esineiden hyväksikäytöllä. Parissa kolmessa sukupolvessa ihmiskunta tallaisi kivikaudessa.

Poliittinen taloustiede ei ole pelkästään kapitalismin tutkimusta vaan myös kaikkien edeltävien tuotantomuotojen tutkimista taloudellisesti. Sama perusajatus toteutuu pitkin historiaa: on yksinkertainen uusintaminen, voitto, omistussuhteet, työvoima kaiken luojana, arvon muodostus, tavarafetissi ym ym.. Kapitalismissa talouden lait toteutuvat selkeimmin. Työ ja riistosuhde ovat kuin puuro lautasella ja vieressä luotto, vakuutus ja muu ryönä.

F.Engels kehitti ennen Pääoman ilmestymistä "Anti-Dyhringissä" työkalujen eli tuotantokaluston kehityksen pääperusteena yhteiskunnalliselle kehitykselle:
"Tällaista porvarillisen poliittisen taloustieteen täydellistä arvostelua varten ei riittänyt yksistään kapitalistisen tuotanto-, vaihto- ja jakomuodon tuntemus. Ainakin pääpiirteittäin piti tutkia ja vertailla myöskin sitä edeltäneitä ja vähemmän kehittyneissä maissa vieläkin rinnalla vallitsevia muotoja."
Lenin arvosteli Buharinia, että tämä rajoittaa talouden vaikutuspiirin pelkästään kapitalismin tavaratuotantoon.. Eri talousjärjestelmillä on samoja sisältömuotoja.
Marxin Pääoma, joka esittää puhtaan kapitalismin taloudelliset lait, esittää myös universaalin talousmuotojen kehittymistrendin. Pääoma alkaa tavaran kaksinaisesta luonteesta, Sillä on käyttöarvo ja arvo ja jotka ovat vallinneet alkuyhteisöstä lähtien ja vaikuttavat edelleen.

Poliittinen taloustiede tutkii myös tuotantosuhteita, niitäkin historiallisesti.
Millaisia ovat tuotantovälineiden omistussuhteet, ihmisten asema tuotannossa, tuotteiden jakomuodot. Viimeisessä on huomioitava, ettei vaihto ole aina vallinnut. Alkuyhteisö tuotti ja kulutti itse tuottamansa
Tietty yhteiskuntamuoto tuotantosuhteineen sisältää osia aikaisemmistakin vaikka jokin ihmisten välisten suhteiden muoto on vallitseva. Olemassa on vain yksi talouden peruslaki: Joko tuotetaan vain kulloistenkin tarpeiden mukaan tai sen lisäksi lisätuotetta.

Kriisi ja tuotanto.
Oletetaan että ympäristökriisi on todellinen, mitä se varmasti on.
Otetaanko se huomioon vai tuotetaanko tarpeetonta rihkamaa edelleen kiihtyvällä vauhdilla!
Talouden lait toimivat ikäänkuin ihmisten selän takana niitä tiedostamatta. Nyt kun elinolosuhteet ovat vaarassa maapallon mitassa niin eikä olisi ihmisten aika vaikuttaa ulkoa talouden lakeihin, käyttää niitä hyväksi varsinaisesti lakeja rikkomatta. Karsitaan rihkamatuotantoa, tehdään kaikki saasteettoman teknologian kehittämiseksi, talouskasvu voidaan pysäyttää yksinkertaisen uusintamisen tasolle. Käytetään hyväksi talouden lakeja. Kehittynyt maailmanosa voi vaikka rihkamakulutusta laskea samalla kun teollistetaan alikehittynyttä maailmaa saasteettomalla teknologialla, lopetetaan sota ja sotatarviketuotanto.
Lukija huomasi, ettei edellä mainuttu voi toteutua kapitalismin ahtaiden rajojen sisällä. Jos ja kun ei sovi, ratkaisu on edullisemman tuotantotavan luomisella.

Huvittavaa kyllä, K.Marx oli pääoman kasvun ja kapitalismin ja vapaakau-
pan kannattaja ne nimittäin johtavat työläisten vapautumiseen.

1800 luvun lopulla Kallesta alettiin muotoilla historiallinen megatarina san-
karia ja mytologian perustajaa ,jonka ansiosta syntyivät historiallinen
materialismi ja tieteellinen sosialismi. Niiden perustalle rakentuivat tie-
teelliseksi sanottu sosialismi ja kommunismin teoria. tätä on käytetty
kom-maissa valtaapitävien tukena.

Mitä tuotetaan? Rahaa vai aineellisia hyödykkeitä.

Porvarillinen talousoppi painottaa rahan tuottamista. Rahaa ei kuitenkaan voi syödä. Varsinkaan velkarahaa tai verokeitaisiin piilotettua rahaa. Suomalaisessa mediassa pääasiana on kaikenlainen yrittämisen mainostaminen ja siten ihmisten rikastuminen. Työllä ei näytä olevan lainkaan merkitystä.
Marxilainen taloustiede, poliittinen taloustiede, lähtee tavaroiden tuottamisesta.

Marx:
- Kapitalistisen tuotannon päämäärä on lisäarvon tuottaminen ja voiton maksimointi.
- Kysymyksessä ei ole niinkään tuotteen tuottaminen vaan lisätuotteen tuotanto riippumatta siitä, onko tuote tarpeellinen vai ei. (Pahin bisneksen muoto on huumeiden ja sotatarvikkeiden tuotanto ja jotka näyttävät lisääntyvän/P:n oma huomio).
- Työ olisi tuottavaa vain jos se luo voittoa eli lisätuotetta. Kansalaisten yleishyödyllisten tarpeiden tyydyttäminen ei luo voittoa.
Siksi esim. Suomessa porvarisluokka hakee sote-sektorin ja koulutuksen leikkaamista ja jotka varat menisivät omistajille.
- Mikäli työ ei anna voittoa, se on tarpeetonta ja lopetetaan.
Käytännössä kapitalismi on pakotettu valtion kautta tuottamaan tuottamattomia projekteja. Kapitalistinen yhtiö ei tee niin sanotusti omisstajien alepalkalla tuotteita.
- Kapitalisti pyrkii aina maksimaaliseen voittoon. Näin ollen työläiset esiintyvät kapitalistisessa tuotannossa vain tuotantovälineinä, maksimaalisen voitontavoittelun välineenä.

Tuotannossa tuotetaan siis tavaroita (myös palveluja) eikä rahaa. Raha on siten työn ja tuotteiden arvon mittari, työn arvon mittari johonkin toiseen tavaraan nähden.
Porvarillinen taloustiede aika paljonkin harhauttaa ihmisiä rahafetissillä; sen parempi ihminen ois, kellä eniten rahaa ois.
Kysymys on tavaroiden ja palvelujen tuottamisesta ja raha työn arvon mittarina.

Keskiössä edellä oli tavaran kaksinainen luonne; käyttöarvo ja arvo sekä kapitalismin peruslaki, maksimaalisen voiton tavoittelun laki.

Vasemmistolaisuus syntyi kylläkin Kallen myötä ja vaatimukset, Marxilai-
suus ei ollut Bolsevikkkien keksintö tai N-liiton keksintö, oppia oli alettu
luoda jo Marxin kuoleman aikoihin 1883.

Aivan oikein.
Tulee muistaa käsitykseni mukaan myös se, että Marx ja Engels loivat työväenaatteeseen yleistä teoreettista, mutta myös toimivatkin työväenliikkeen perustajina.

Ensimmäinen teko oli yhdessä vähän yli kaksikymppisenä kirjoitettu "Pyhä Perhe" teos (1845), jossa annetaan ensi isku idealistisille filosofiallle uskontokritiikin kautta. Teos on sinänsä vaikealukuinen, ikäänkuin harjoittelua analyysin teossa, Samalla se oli isku mekaaniselle materialismille, jossa ei tunnettu yleisiä olemisen ja itseliikunnan lakeja. Kirjaa ei kannata välttämättä lukea. Myöhemmät teokset ja artikkelit materialismin filosofiasta ovat rahvaallekin ymmärrettävässä muodossa.

Seuraava harjoitelma oli "Kommunistisen puolueen manifesti" (1848) Kommunistien liiton toimesta, joka silloin voi toimia vain salaisesti ja jonka päämaja sijaitsi Lontoossa. Siinä tulee jo esille työväenluokan vapautuksen tehtävä. Sanoudutaan irti koneensärkijöistä (terrorismista). Manifesti oli silloin salamanlyönti porvarilliselle maailmankatsomukselle ja Manifestin siivet kantavat vieläkin.
Ranskan vallankumouksen (1848-1851) jälkeen toverukset osallistuivat kolmeen kansainvälisen työväenyhdistyksen perustamiseen ja toimintaan. Niistä hyvää taustatietoa mm. R. Palme Duttin teoksesta "Internationaali" (1964).

Marx ja Engels korjasivat kaavamaisen materialismin jaloilleen ja idealismin filosofia sai lopullisesti siipeensä. Toiseksi molemmat tutkivat kansantaloutta. Tavaran mystinen olemus tiputettiin maan pinnalle. Salaperäinen voiton syntymekanismi osoitettiin sangen yksinkertaiseksi prosessiksi.
Kirjoituksista löytyy kansainvälisen politiikan arvioita.

Näillä sanomisilla tarkoitan sitä, että Marx ja Engels varustivat työväenaatetta filosofian ja kansantaloustieteen avulla sekä toimivat myös puhtaasti järjestötyössä. He loivat aatteellisen perustan työväenliikkeelle. Marxin kuoleman jälkeen työväenpuolueita alkoi nousta ympäri kapitalistista maailmaa ja jonka prosessin Engels näki (kuoli 1895).

Marxin ja Engelsin pääansio on yleisen kehittämisessä. Kaikkeenhan kukaan ei ehdi. Yleinen anti oli apu nouseville työväenpuolueille, jotka laativat ohjelmia kulloisenkin poliittisen tilanteen kohdalla.

Engelsiltä kuvaava toteamus yleisestä, joka tuli jokaisen työväenpuolueen käytännössä ratkaistavaksi Manifestin uusintapainoksen esipuheessa 1883:
"Kautta koko Manifestin kulkeva perusajatus, että kunkin historiallisen ajanjakson taloudellinen tuotanto ja siitä välttämättömästi johtuva yhteiskuntarakenne muodostavat perustan tämän ajanjakson poliittiselle ja älylliselle historialle; että tämän mukaisesti koko historia on ollut (maan ikivanhan yhteisomistuksen hajoamisen jälkeen) luokkataistelujen historiaa, riistettyjen ja riistävien, hallittujen ja hallitsevien luokkien välisten taistelujen historiaa yhteiskunnallisen kehityksen eri asteilla ja että tämä taistelu on nyt saavuttanut sen asteen, jossa riistetty ja sorrettu luokka ei voi enää vapauttaa itseään sitä riistävästä ja sortavasta luokasta( porvaristosta) vapauttamatta samalla ainaaksi koko yhteiskuntaa riistosta, sorrosta ja luokkataistelusta - tämä perusajatus on lähtöisin ainoastaan ja ykssinomaan Marxilta."
Tässä kannattaa pysähtyä ja miettiä aineellisen tuotannon ja tuotantosuhteiden keskinäistä riippuvuutta ja niiden muutosprosessia.

Ennen vuotta 1918 Saksan sosialistipuolue oli maailman suurin, ja se
sommitteli Marxista mytologiaa valtansa tueksi. Venäjällä Marxismin
teoreetikko Georgi Plehanov teki samaa 1800 luvun lopulla, jota Lenin
jatkoi. Suuri osa Marxin persoonaa ja poliittisia ja teoriittisia saavutuk-
sia koskevasta kuvasta luotiin puolustamaan tätä perintöä. Toisinsano-
en marxilaisuus loi Marxin ennenminkin kuin Marx marxilaisuuden.

Totta.
Nimitys marxilaisuus on lyhennös Pääomassa esitetystä kansantaloustieteestä ja dialektisen ja historiallisen materialismin perinnöstä.
Marxia ja oppia ryhdyttiin ja hänen eläessään sanomaan marxilaisuudeksi, josta Parta-Kalle sanoutui irti. Oikein se olikin. Kansatalousoppi oli jo häntä ennen pitkälle laadittu, samoin materialistinen filosofia.
Marx (ja Engels) toivat niihin vain hiukkasen lisää, oikaisivat virheitä ja mikä tärkeintä, yliopistosivistyneinä kirjoittivat kansantajuisesti. Tässä esiintyy tieteen historian olemus. Kukaan ei ole suuri tiedemies sinänsä, hän vain tuo jollekin alueelle jotain uutta, pientä mutta mullistavaa. Jos joku ei sitä tuonut, joku toinen olisi sen keksinyt.

Itsekin käytän sanaa "marxilaisuus". Oikeampi nimitys olisi työväenluokan maailmankatsomus; kansantalousoppi, filosofia ja yhteiskunnallinen sosiologia.
Vähemmän tunnettuna asiana Marxilta löytyy yhteiskunta-analyysissä varhainen ympäristönsuojelu-aate. Hänen elinaikanaan kaikki tehtaiden törky ohjattiin vesistöön tai kärrättiin tehtaan lähelle kaatopaikalle. Työläisten asuinkorttelit olivat varsinaisia slummeja. Kesti yli 100 vuotta ennenkuin ympäristön elinvoimaisuuteen alettiin kiinnittää huomiota.
Työväenluokan maailmakatsomus olisi oikeampi termi mutta laiskuuden takia se lyhentyy marxilaisuudeksi. On myös tosiasia, että F. Engels edisti "marxilaisuutta" yhtä paljon kuin Marx.

On esitetty teoria, että sosialismissa aineellisen tuotannon piirissä syntyvät sosialismin taloudelliset lait. Väite on täyttä pötyä.
Marxin kaava "C=c v m" on universaali, kaikissa talousmuodoissa esiintyvä laki. Se toimii ihmisten tahdosta riippumattomana objektiivisenä lakina.

Yhteiskunta kehittyy kaiken aikaa. Lopulta kulloinenkin poliittinen päällysrakenne (tuotantosuhteet) muuttuu kehityksen jarruksi, kaatuu ja ihmiset rakentavat paremmat tuotantosuhteet. Ihmiset voivat siten käyttää hyväksi taloudellisia lakeja. Otetaan vaikka kohta m eli lisäarvo. Meneekö se kansan yhteiseksi omaisuudeksi vai harvoille yksityisomistajille vai osittain molemmille. Meni minne tahansa niin talouden peruslaki ei muutu. Yksinkertainen ja laajennettu uusintaminen toimivat edelleen, työnarvoteoria toimii.
Talouden lait voidaan valjastaa ihmisten (koko väestön) palvelijoiksi.
Otetaan talouden lait pois sokeana voimana ja valjastetaan ihmiskunnan hyväksi.
Kapitalismin riistolaki, maksimaalisen voiton hakeminen, johtaa maapallon tuhoutumiseen.

Kun sosialismi etenee, valtio alkaa kuoleutua ihmisten yläpuolella olevana mahtina. Tilalle tulee sosiaalinen kansalaisyhteiskunta. Sosialismin laajentuminen poistaa sodan tarpeettomana ja itsekkäänä talousetujen tuojana, vahingollisena syöpänä ihmiskunnan keskuudessa. Se vähentää tuotantokuluja mutta tuo lisätuotteeseen (ympäristöystävällisen ja tarpeellisen) vastaavasti lisää tai vain poistaa vahngollisen sotatarviketuotannon.
Ihmiset voivat käyttää koko väestön hyväksi taloudellisia lakeja. Se tarkoittaa tietyssä vaiheessa tuotantosuhteiden muutosta.

Marxilaisuus ei voi hyväksyä persussuomalaisten teoreetikkojen teesiä, että islaminuskoiset olisi suljettava eri karsinaan kuin muu yhteiskunta. Perussuomalaisten teesi muistuttaa teesiä suuresta ihmisghetosta, jonne epäsuotuisat suljettaisiin.

Suuri osa Marxin persoonaa, poliittisia näkemyksiä ja teoriittisia saavu-
tuksia koskevasta kuvasta luotiin puolustamaan tätä perintöä . Kapitalis-
mi johtaakin työläisten vapautumiseen. Kallen alkuperäisessä ajattelus-
sa kommunismi oli kritiikin muoto, ei sosiaalinen liike tai yhteiskunta-
muoto. Hän kirjoitti: "Vapautumisen pää on filosofia ja sen sydän on prole-
tariaatti"Marxin ajattelu kehittyi aikaa myöten tiukemmaksi yrittää ym-
märtää historian lakeja ja talouden perustaa empiirisesti, vapautumisen
idea ei häntä ikinä jättänyt, siksi hän puhui niin paljon ihmisen vieraantu-
misesta ja riistosta, sorrosta ja välineellisestä roolista.

"Kallen alkuperäisessä ajattelussa kommunismi oli kritiikin muoto, ei sosiaalinen liike tai yhteiskuntamuoto."

Kylläkin täysin päinvastoin. Hän ja Engels osallistuivat itsekin työväenjärjestöjen perustamiseen kansainvälisellä tasolla. Kannattaa lukea R.Palme Duttin "Internationaali". Kirja löytyy ainakin pääkirjastosta kaukolainauksella.
Marxin näkemys on, että ihmiset itse, tässä tapauksessa työväenluokka voivat ainoastaan vapauttaa työläiset palkkaorjuudesta. Se puolestaan edellyttää työväenluokan poliittista valtaa.
Samoin kuin feodalismin uumenissa kyti porvarisluokka ja nousi valtaan kukistamalla feodaaliset tuotantosuhteet, samoin kapitalismin synnyttämä työväenluokka kumoaa kapitalistiluokan vallan ja pystyttää uudet tuotantosuhteet.
Tässä Marxin näkemys työläisen vapautumisesta. Sitä ei muut yhteiskuntaluokat voi tehdä kuin työväenluokka itse. Mikään ei estä sivistyneistöä ja pikkuporvaristoa tulemaan työväenliikkeen toimintaan mukaan.

Korkean tuotantovoimien kapitalismissa muutos on paljon kivuttomampi kuin aliteollistuneissa maissa (Marx, Lenin). On jopa mahdollisuus rauhanomaiseen kehitykseen. Vallankumouksen ei tarvitse olla hetkellinen. Muutos sosialismiin kestää joka tapauksessa vuosikymmeniä.
Mutta sellainen luulo, että tuotantosuhteet itsestään muuttuisivat tuotantovoimia vastaavaksi on harhaluulo. Jo pienikin yritys kehitysmaissa nostaa kv-kapitalismin kauppasaarrot ja sanktiot eli esiasteen väkivallan. Marinin hallituksen suhteen sama juttu. Oikeistopiirit pelkäävät demokraattista rintamaa vaikka hallitus ei ole mitenkään uhannut kapitalistien asemaa.

Pitäisikö odottaa lopullista ja kivuliasta sisällissotaa muutokseen tai rukoilla taivaita takomaan kapitalisteille ajatusta demokratian laajentamisesta? Ei.
Mikään muutos ihmiskunnan keskuudessa ei tapahdu ellei ihmiset sitä tee. Siksi täytyy toimia edistyksen puolesta.
Miksi rasistinen ja äärioikeistolainen politiikka ovat edenneet? Siksi että työväenliike (marxilainen) on hunningoilla. Äärioikeistolaisuus valtasi poliittisen kentän, ei vain Suomessa vaan muuallakin.

Marx ja Engels.
He olivat porvarisperheiden lapsia ja porvarillisen yliopistosivistyksen saaneita.
He olivat rehellisiä. He näkivät epäkohdat kansan keskuudessa että idealistisessa filosofiassa sekä kansantaloustieteessä. He olisivat voineet tyytyä siihen ja muutoin rikastua mutta rehteinä eivät voineet hyväksyä valheellisia näkemyksiä.
Utopistista työväenliikettä oli jo ennen heidän syntymää. Marx ja Engels tutkivat mainittuja opinhaaroja ja päätyivät historialliseen työläisen vapautuksen aatteeseen. He kasvoivat itse teoreettisesti tutkimustyön ja käytännön toiminnan mukana. Kommunistien Manifesti on käännekohta vanhan ns. porvarillisen työväenliikkeen on uuden työläisistä itsestään lähtevän työväenliikkeen välillä.
Marxin ja Engelsin jälkeiset sukupolvet jatkoivat siihen mihin toverukset ylsivät. Voimme arvailla tulevasta vastaisia poliittisia tilanteita mutta sataprosenttista tietoa ei voi olla. Siksi täytyy olla jatkuvasti kuulolla ja etsiä ratkaisuja.

Läntinen kapitalismi alkaa olla täysin korruputoitunet ja muutenkin kulttuurisesti läpimätä. Rahan poistaminen kiertokulusta verokeitaisiin merkitsee vakavaa taudin kuvaa. Lisätuotteen julmaa väärinkäyttöä.

Marx kirjoitti talouden laeista että ne ovat ihmisen tahdosta riippumat-
tomia lakeja"luonnonhistoriallisia"lainalaisuuksia. Marx katsoi, että kapi-
talistisen talouden lait johtavat jääväämättä puliin ,kriiseihin ja vallanku-
mouksiin tekipä valtio tai kapitalistiluokka mitä hyvänsä. Tähän Marxin
perusnäkemykseen sisältyy marxilaisen talousteorian virhelähde.

"Marx kirjoitti talouden laeista että ne ovat ihmisen tahdosta riippumat-
tomia lakeja"luonnonhistoriallisia"lainalaisuuksia. Marx katsoi, että kapi-
talistisen talouden lait johtavat jääväämättä puliin ,kriiseihin ja vallanku-
mouksiin tekipä valtio tai kapitalistiluokka mitä hyvänsä. "

Tämä osa Marxin analyysistä toteutuu käytännössä joka vuosi. Voiton suhdeluvun alentuminen ja pääomien kasaantumisen prosessi synnyttää toistuvia talouspulia sekä työttömyyttä. Joka vuosi ympäri maailmaa ilmenee työtaisteluja paremmista palkkoista ja sosiaaliturvasta, mielenosoituksia sotaa vastaan, mielenosoituksia luonnon saastumista vastaan.
Porvaristo pystyttää kauppasotia, sekaantuu heikompien valtioiden asioihin.
Sodissa on pienehkö tauko kun aivan äsken kapitalismi uhrasi sotiin enemmän kuin toisessa maailmansodassa yhteensä ja tuhot olivat samaa luokkaa. Kunhan USA:n presidentinvaihdos on takana niin pelättävissä on naton sotavoiman uudelleen liikennallepano.

Marxilaiset eivät koskaan ole kieltäneet kapitalismin kehittäneen siviiliteknologiaa ja etteikö se vieläkin jotain kehittäisi. Pääoman logiikka jatkuvan kasvun lakina johtaa maailman ekokatastrofiin. Pelkkä sotatarviketuotannon lakkauttaminen tuottamattomana tuotannon haarana edistäisi huimasti luonnon tervettä olotilaa.
Kapitalismi on ja tulee olemaan viimeinen luokkayhteiskunta, rahan palvonnan yhteiskuntana.
Työväenluokalle siirtyminen sosialismiin rauhanomaisesti on toive (Engelsin ja Marxin toive). Prosessi riippuu kapitalistiluokasta. Saadanko se taipumaan, suostuuko se välttättömiin uudistuksiin. Ellei suostu, kukaan ei tiedä minkälaisten myllerrysten kautta muutos tapahtuu. Porvariston keskuudessa uuselää vaarallisesti fasismin oppi. Fasismi ei ratkaise mitään mutta voi johtaa traagisiin seurauksiin.
Tuotantovoimien ja niitä vastaavien tuotantosuhteiden taloudellinen laki on olemassa todellisesti.

Ps. Teollisesti alikehittyneen maailman sortaminen, niiden luonnonrikkauksien anastaminen kehittyneisiin natomaihin johtaa lopulta katastrofiin. Rautaisia aitoja vaaditaan jo EU:n rajoille ja tykit ampumavalmiiksi. Setä kapitalismin sairaus on vakavaa laatua.
"Kaikkien maiden proletaarit - liittykää yhteen" on marxilaisen sosiologian ylevää humanismia.

Tässä on edetty Marxin Pääoma teoksen pohjalta yleisten taloudellisten lakien sisältöön. Talouden lait samoin kuin tieteen lait ovat objektiivisia, ihmisten tahdosta riippumattomia. Talouden lait vaikuttavat inhimillisen yhteiskunnan piirissä luonnon lait aineellisessa avaruudessa. Mitä paremmin ne tunnetaan, sitä paremmin niitä voidaan käyttää ihmiskunnan hyväksi.

Marxin Pääoma teos ei ole vain aineellisen tuotannon tutkimuskohde vaan myös siinä esiintyvien ihmisten tutkimuskohde. Mikä asema työvoimalla on tuotannossa ja mikä sen tulisi olla, Mitä on kapitalistiluokka ja millä tavalla se sekä työvoima hankkii tulonsa. Mitä on tavaratuotanto kokonaisuudessaan, tavaroiden kiertokulku.
Marx ennakoi jopa tavarafetissin arvostelusssa (kulllan tai timanttikorun tai rahan jumaluudeksi nostaminen) lisätuotteen osan siirtämisestä pois kiertokulusta.
Hankitaan kalliita koruja tai maalauksia ja joita pidetään teräskammioissa piilossa ja salaa katsellaan niitä. Kääntöpuoli tälle on voittojen vivuttaminen verokeitaisiin tai vain yksinkertaisesti niitä ei päästettäisi kiertokulkuun. Käytännössä tämä tarkoittaa että osa lisätuotteesta yksinkertaisesti tuhotaan.

Mikäli asiallisia kysymyksiä tulee, olen valmis kommentoimaan mikäli asiaa tunnen.
Yksi pulma on ja joka on objektiivinen pulma. On valtavasti ihmisiä, jotka ovat valmiit kumoamaan tyystin Pääoman sisällön mutta eivät ole lukeneet sanaakaan siitä. Eivät ole edes nähneet kirjaa. Useimmat eivät ole tutustuneet minkäänlaiseen kansantalousoppiin. Ehkä tunnetaan asuntoyhtiön tuloslaskelma mutta tase jo jättää luokalle. Tunnetaan ehkä voitto siten, että myydään kalliimmalla kuin on ostettu. Yksilöiden välisessä vaihdossa näin käy mutta kokonaisuus unohtuu. Yhden voitto on toisen tappio eikä tuotanto ja rahamäärä ole lisääntynyt lainkaan.
On siis lähdettävä liikkeelle mitä tavara on, sen kaksinainen luonne , sen käyttöarvo ja arvomuoto.

Taloudellisia, yhteiskunnallisia lainalaisuuksia voidaan tiedostaa kuten
luonnonlakejakin. Yhteiskunnalliset lait eroavat luonnonlaeista siinä
että niiden tiedostaminen muuttaa niiden luonteen- tahdosta riippu-
mattomista laeista tulee tahdosta riippuvaisia ja siten ne menettävät
vaikutustaan, alkavat kadota. Laajentuessaan joukkomittaiseksi työ-
väenaate kasvatti syvällisesti kansanjoukkojen tietoisuutta taloudelli-
sista lainalaisuuksista sivistystaso kohosi ja yleinen mielipide muuttui.

Marxin ja marxilaisten yksi tärkeä teema on yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja kansainvälisyys. Marxin aikanaan sen seuraus oli mullistava. Vallitseva porvaristo 1800 luvulla joutui ideologiseen sekasortoon.
Porvaristo nousi takajaloilleen. Eihän niin voi olla. Tollot lukutaidottomat työläiset eivät voisi olla yhdenvertaisia rikkaiden, koulutettujen kapitalistien kanssa. Tätä teesiä palstalla eräs porvaritrolli on toitottanut vieläkin useita vuosia. Työläiset joutuivat kamppailemaan äänioikeuden puolesta parlamenttivaaleissa. Ja kun se tuli, päiväjärjestykseen tulki uusi kierros naisten äänioikeuden puolesta.
Ammattiliitot tulivat lailliseksi, samoin työväenpuolueet.

Entä tänään?
On syntynyt mittava joukko yleismaailmallisia järjestöjä monille aloille, jopa sotarikoksia käsitteleviä oikeuselimiä. Yhteisöllisyys maailman mitassa kasvaa kaiken aikaa. Aina niiden ratkaisut eivät ole hyviä mutta kuitenkin.
Valtamediassa korostetaan yksilöllisyyttä mutta uutiset maailmalta kertovat tahtomattaan huolta maailman kokonaistilasta.
Miksi näin?
Marxilainen sosiologia etenee vallitsevasta porvaristosta riippumatta niiden ja ihmisten selän takana lainomaisena ketjuna. Kapitalismin sisällä kasvaa uuden tuotantomuodon aineelliset ja kulttuuriset ainekset.
Äärioikeistolaisuus pitkin maailmaa näkee tilanteen taantumuksellisesti oikein ja on asettunut porvarillisen diktatuurin kannalle estääkseen edistyksen mutta turhaan. Demokraattisen porvariston suurin osa tukee ihmisoikeuksia, kansainvälisyyttä, sosiaaliturvaa, rauhan maailman aatetta. Siinä on mahdollisuus rauhanomaiselle kehitykselle oligarkkisen kapitalismin kumoamiseksi.

Marxin punainen käsi toimii ihmisten selän takana heidän sitä tiedostamatta. Koneellinen suurtuotanto pakottaa sosiaalisuuteen ja kansainvälisyyteen ja työväen demokratiaan. Ihmisen tulee olla rahan hallitsija. Raha ei saa hallita ihmistä - lienee päivänselvää.

Marx ei voinut eikä tarvinnutkaan puuttua siihen miten politiikka vaikut-
taa talouteen. Marx analysoi vapaan kilpailun eli`laissez faire`` kapitalis-
mia. Politiikan vaikutus talouteen oli tuolloin vähäistä valtio ei puut-
tunut siihen juurikaan ja työväenluokka oli vasta järjestätymässä poliit-
tiseksi puolueeksi. Marxilaisen talousteorian tärkeimmät käsitteet ovat
osoittautuneet riittämättömiksi siksi että marxismi väheksyi aatteelis-
ten ja poliittisten tekijöiden vaikutusta talouteen.

Tulevaisuudessa aatteiden merkitys tulee korostumaan ihmiskunnan yhä
edistyessä yhä laajemmat joukot osallistuvat ja vaikuttavat tässämieles-
sä historialliseen kehitykseen.Ihmiset taistelevat paitsi taloudellisesta val-
lasta niin myös sosiaalipsykologisista eduista. Yksityisellä voitolla tai y-
leensä elintasolla tarkoitettiin Marxin aikana vain aineellista vaurautta.

Tuotantovoimien ja tuotantosuhteuden vastaavuus.
Historiallinen kehitys ei koskaan ole ollut suoraviivaisen loogista tapahtumien kulkua. Historia mutkittelee matkalla tyhmyyden tyvestä avaruusrakettien aikakauteen.

Vallitseva porvarillinen maailmankatsomus sai tuulta siipiensä alle reaalisosialismin ongelmista. Lähinnä NL:n ja siihen läheisesti liittyvien maiden ongelmista. Maailma näyttäisi jämähtyvän monopolikapitalismiksi ja joka olisi yhteiskuntakehityksen huippu. Somessa yksinkertaiset porvaritrollit jauhavat kilpaa riistokapitalismin onnelasta. He unohtavat tyystin vuoden 1991 jälkeiset hirmuiset porvareiden sodat Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa.

Vasemmistolaisessa työväenliikkeessä on tarkkaan analysoitava reaalisosialismin kaatumisen syyt. Tottakai läntinen porvaristo edesauttoi oligarkkikapitalismin syntymistä sinne mutta pääsyy on valtioiden itsensä sisällä.
NL:n osallistuminen Afganistanin sotaan oli viimeinen niitti.
Porvarit eivät kykene muuhun kuin parjaamiseen. Työväen asialle rehtien ihmisten on tehtävä analyysi, jottei vastaisessa kehityksessä möhlitä samalla tavalla.

Kapitalismi on joka tapauksessa pahassa kriisissä. Koskaan aikaisemmin se ei ole siirtänyt rahaksi muuttunutta työn arvoa siinä mittakaavassa pois kiertokulusta kuin viimeisen 30 vuoden aikana. Se on rikos mutta josta ei ole mainintaa rikoslaissa.
Aikaisemmin talouspulien aikana kapitalismi toimi vapaan talouden tavalla laskemalla tuotantoa kysynnän tasolle ja antamalla mennä tuottamattomia yhtiöitä nurin. Nyt otetaan kiertokulusta pois rahaa ja taloutta pönkitetään kylmäverisesti pankkien luomalla velkarahalla ja jolla ei ole yhteyttä elvytykseen tilapäisenä konstina.

Lähinnä läntinen kapitalismi rikkoo taloudessa kiertokulun lakeja. Rahan ja tavaran tulisi kiertää tuottajalta kuluttajille ja uusi kierros perään. Prosessi on pahasti vaurioitunut. Sosialismia se ei ole lähelläkään, ennemmin peilaa suurta finanssikriisiä.
Jotkut porvaripoliitikot ovat esittäneet valtionvelkojen yleistä leikkaamista. Se toisi osan kaivoon heitetyistä varoista takaisin kiertokulkuun ja helpottaisi talouskriisiä hetkellisesti. Johtavat porvaripoliitikot ovat tyrmänneet esityksen. Oligarkit eivät halua luopua "varastetuista miljardeista" kansantaloudelta.

Piilotetaanpa rahaa millä tavalla tahansa se on talouden lakien rikkomista ja josta näkymätön oikeus antaa rangaistuksen taloupulien muodossa.
Mittava rikkaiden veronkierto ja varojen piilottaminen verokeitaisiin edustaa mätänevän kapitalismin pahaa sairautta.
Samaan aikaan lisääntyvä sotauhka uhkaa maailmanrauhaa. Maailmaa kattava sota jakaisi markkinat uudelleen ja hetken aikaa vallitsisi tasapaino ja sitten uudelleen....
Ei. Työväenluokan tulee katkaista vääristynyt historian kehitystrendi. Työläisten etu on rauhan maailma.

Marx oli romantikko että idealisti ja päälle vielä materialisti. Hän todella
näki miten asiat ovat orjuuden alla, juuri siksi hän haaveili vapaudesta ja
ja utopiasta tulevaisuudessa. Marxin tavoitteena oli panna viimekätinen
materiaalinen todellisuus palvelemaan vapautta tavoittelevaa idealis-
mia. Hän ei puhunut vallankumouksesta johtajien junailemana pakkoval-
tana vaan väistämättömänä asiana, joka seuraa kun historialliset olosuh-
teet käyvät vapautumiselle otollisiksi. Vallankumous ei tapahdu yhdessä
yössä.

"Hän (Marx/P) ei puhunut vallankumouksesta johtajien junailemana pakkoval-
tana vaan väistämättömänä asiana, joka seuraa kun historialliset olosuh-
teet käyvät vapautumiselle otollisiksi. Vallankumous ei tapahdu yhdessä
yössä."

Juuri näin.
Venäjällä kehittyi ensimmäiseksi työväenvaltaan sitoutuva vallankumous.
Näin oli myös neuvostovallan alkuvaiheet. Miljoonat kansalaiset nousivat neuvostoihin aluetasolla, opettelivat luku- ja kirjoitustaitoa ja valitsivat ylempänä olevaa valtiollisen vallan elimistöä. Muutamassa vuosikymmenessä maa nousi tieteessä jopa kapitalismin edelle yltäen avaruusteknologiaan. Oikea todellisuus sunnnitelmallisesta lisätuotteen käyttämisestä sivistykseen ja sosiaaliturvaan muuttui myöhemmin kaavamaiseksi suunnitteluksi, joka ei antanut liikkumatilaa teknologian ajankohtaiselle uudistamiselle.

Lokakuun vallankumouksen voitettua Lenin totesi, että jossain kehittyneessä kapitalismissa sosialismiin johtanut tie lähtisi Venäjää korkeammalta tasolta liikkeelle.Siellä ei tarvinnut kansaa ensin sivistää kun Venäjällä lähin kulttuuritehtävä oli luku- kirjoitustaidon opettaminen kansan suurelle enemmistölle..

Mikään muu mahti kuin kalkkeutuneet NL:n johtajat ei olisi voinut kukistaa NL:n sosialismia.
Tietotaitoa oli riittävästi. Teoreettinen näkemys kansanvallasta oli. Teollinen perusta oli korkealla tasolla.

Marxilaisuudessa työväenvalta tarkoittaa suuren enemmistön valtaa pienen yksityisomistajien vallan yläpuolella. Olosuhteet työväenvallan pystyttämiseksi ovat riippuvaisia kunkin valtion kehitystasosta.
Siirtomaaikeestä vapautuneet valtiot, useimmat niistä sortuivat isäntiensä alaisuuteen uuskolonialismin ikeeseen. Olemassaoleva sosialismi ei kyennyt teollistamaan niitä. Läntinen kapitalismi sai rosvota edesvastuuttomasti niiden raaka-ainevaroja tehtaisiinsa. Siirtomaasorto jatkui ja jatkuu uudessa olomuodossa toistaiseksi.

Maailman porvaristo olettaa että sen valta on ikuista. Historiallinen vääjäämättömyys kertoo toista. Maailman markkinat edellyttävät läntisen kapitalismin riiston loppumista ja kansojen itsemääräämisoikeutta. Yleismaailmalliset uhkakuvat vaativat pääoman omistajien vallan lakkaamista. Kapitalismin teoria jatkuvasta kasvusta ei voi ratkaista ympäristökriisiä

Yksi vaarallisimmista ajatuksista oli kenties se, että ihmiset eivät tietoi-
suudessaan määritä sosiaalista todellisuutta, vaan sosiaalinen todelli-
suus määrittää tietoisuutensa, jos tästä ottaa kunnolla kiinni, siitä seu-
raa että ensin pitää jyrätä läpi kumous, vasta sitten ihmisestä voi tulla
ehompi, näin ajateltiin Neuvostoliitossa ja Kiinassa. Marx ei haaveillut
apokalyptisestä väkivaltaisesta tapahtumasta joka syrjäyttää vanhan ja
tuo maanpäälle ihanneyhteiskunnan. Hänelle vallankumous ei ollut ta-
pahtuma, vaan pitkä prosessi, ja se oli alkanut jo hänen elinaikanaan.
Yksi kestävimmistä ajatuksista Marxilla on ollut havainto siitä, että krii-
si tai katastrofi on olennainen ja välttämätön osa kapitalismia.

Kolmen suurimman suomalaisen metsäyhtiön liikevaihto oli viime vuonna yhteensä 26 miljardia euroa. Liikevoittoa niille kertyi ennen veroja ja muita järjestelyjä 4,5 miljardia, mistä ne maksoivat Suomessa yhteisöveroa vain 307 miljoonaa.
Tässä verolaeissa määritetyt prosentit mutta joiden perässä on sitten vähennykset. Pääomatuloissa vähennykset näyttävät suurilta ja todellinen veroprosentti alhaiselta.

"Marx ei haaveillut
apokalyptisestä väkivaltaisesta tapahtumasta joka syrjäyttää vanhan ja
tuo maanpäälle ihanneyhteiskunnan.".
Ei todellakaan. Väkivaltaisuus ja ihanneyhteiskunta ovat porvareiden haukkumasanoja ja joilla puolustetaan kaikkia kapitalismin raakuuksia ja niiden jatkumista.

Marx totesi historian kulkuun vedoten, että uuden tuotantuhteen siemenet kehittyvät vanhentuvien suhteiden sisällä. Ja jos tuotantosuhteet eivät muutu tietoisesti, ne muuttuvat joka tapauksessa ja mahdollisesti myös väkivaltaisesti. Kapitalismin synty ja kehitystrendi on pääosiltaan väkivaltaan ja alistamiseen perustuvaa. Ensin alistettiin feodaaliylimystö. Sitten on alistettu kapitalismin luoma työväenluokka.
Katalin alistamisen muoto on valehtelu tosiasioista eli työläisten aivopesu. Kapitalismia ei sinänsä kukaan teoreetikko alustanut ennakkoon. Feodaalivaltion kehittyvä porvarisluokka sain jalansijaa ensin tuotannossa ja sitten kumosi väkivaltaisesti feodalismin peruslait ja omat tilalle.

Työväenluokka on nykykapitalismissa vallitseva luokka tuotannossa. Se on sitä myös sivistyksellisesti. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus olisi mahdollista toteuttaa heti, Se miksi niin ei tapahdu, johtuu mittavasta oligarkkien kustantamasta aivopesusta. Aivopesun tärkein kohde on Marxin työn vääristely ja reaalisosialismin ongelmien analyysin vääristely.
Aivopesu ei voi jatkua rajattomasti. Rahvas kyllä huomaa yhteisöllisyyden edistyksellisen merkityksen.

Vallankumouksellinen muutos voi olla nopea tapahtumasarja, väkivaltainen (alistetaan pakolla kapitalistit luopumaan poliittisesta vallasta) tai pidempiaikainen rauhanomainen kehitys.
Joka tapauksessa työväenliikkeen tehtävä on edistää sosiaalisia uudistuksia ja sosialismin rakenteita. Ihmiset istuessaan tumput suorana mitään ei tapahdu.
Sosiaalidemokraattinen yleinen ajatuskanta siten, että ihmisten politiikkaan puuttumatta sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu itsestään, on täysin mätä näkemys. Sehän on samaa kuin halonhakkaajaa käskisi olla tekemättä mitään, palikat syntyisivät itsestään pölkyn juurelle

Karl Marxin syntymän 200 vuotispäivän aattona Kiinan presidentti Xi Jing-
ping vannoi tiukasti Marxin nimeen , vaan tunnistaisiko Marx itseään Kii-
naa hallitsevan kommunistipuolueen ideologiasta? Ei tunnistaisi. Eläes-
sään Marx irtisanoutui erillaisista marxismeista. Neuvostoliitossa kehitet-
ty virallinen marxismi-leninismi vääristi kuvaa Marxin ajattelusta. Marx oli-
si varmaan tämän puoluekommunismin mitä armottomin kriitikko. Kom-
munistipuolueen johtama jättivaltio Kiina todistelee noudattavansa Mar-
xin oppeja, mutta käytännössä se toteuttaa agressiivista kapitalismia yksi-
puoluejärjestelmän rautaisessa otteessa.

Kapitalismin kannattajat, mukaan lukien sosiaalidemokraatit, hämmästyvät sinä päivänä kun illallinen ei enää tule manulle, tuotannon kadottua rikkipitoisena kaasuna saharaan, ja tuotantomaiden laitettua "rajat kiinni".

Marxin Pääoma kattaa sisällään ihmisen olemuksen, työläisen olemuksen. Ihmiset tekevät työtä ja heille kuuluu tietyt oikeudet. Työläisille kansan valtavana enemmistönä tulee kuulua poliittinen valta.
Marxilainen sosiologia kattaa todelliset ihmisoikeudet kun porvarilliset edustajat jauhavat vain suuta.

https://yle.fi/uutiset/3-11680727
USA kehittelee sotaa Kiinaa vastaan. Siinä paha missä mainitaan mutta pahasti jälkijunassa. Trumpilaiset ja Biden ovat täsmälleen samaa mieltä Kiinan mahdista.
Ensin tulkee henkilösanktiot, sitten kauppasota ja sitten sota.
Maailman työläisten ja myös yhdysvaltalaisten tulee vihdoin asettaa jarrut sotaiselle kapitalismille. Jos muu ei auta niin yleismaailmallinen yleislakko.

Vain muutama vuosi ja USA saa arvovaltatappion Kiinan siirryttyä maailman teollisuusmahdiksi. USA näyttää jo aloittaneen propagandasodan.
Suomen kohdalla se tarkoittaa, että kaikki natosopimukset irtisanottava. Meidän maata ei saa sotkea uuteen maailmansotaan. Hoitakoon USA ensin omat ihmisoikeuksien vääryydet kuriin ennenkuin menee opettamaan muita.

– Mistä tietää, ettei Marx ollut tiedemies?
.
.
.
.
.
.
.
– Tiedemies olisi kokeillut rotilla ensin!