Sinäkin olet aina olemassa, koska me olemme sama universumin tietoisuus eri kehoissa. Universumi on aina olemassa, joten siksi tietoisuus on aina kans olemassa.
Mutta kehon tietoisuus identifoi itsensä kehon kanssa, siksi monet luulee että ne häviää ikuisesti jos yksi keho universumissa kuolee. Sitä voi kutsua antilogiikaksi.
Todellisuudessa on olemassa vain universumi (kaikkeus), joka ohjaa kaikkia kehoja mitä täällä on. Universumi kirjoitti tämän viestin, ja myös kaikki muut viestit täällä suomi24:ssä, koska universumilla on monta kehoa itsensä sisällä.
Olen aina olemassa
37
124
Vastaukset
- Anonyymi
Samaa mieltä olen!
Btw. Joudun siis kestämään itseäni ikuisesti, tosin ehkä eri kehoissa.:-) - Anonyymi
Voìdaan myös ajatella, että on vielä lisäksi kollektiivinen tietoisuus yksikkö, johon voi palata kuin pisara mereen.
Itse sijoittaisin tietoisuuden universumin ulkopuolelle.
- Anonyymi
Minä sijoittaisin tietoisuuden riittävän kehittyneeseen keskushermostoon. Ei ole mitään näyttöä biologisen olion ulkopuolisesta tietoisuudesta. Sen sijaan on runsaasti näyttöä siitä, että jos ajukuuppaan aiheutuu onnettomuuden takia trauma tai kuuppa sairastuu esimerkiksi dementian takia, niin myös persoonallisuus muuttuu ja tietenkin samalla tietoisuus.
Anonyymi kirjoitti:
Minä sijoittaisin tietoisuuden riittävän kehittyneeseen keskushermostoon. Ei ole mitään näyttöä biologisen olion ulkopuolisesta tietoisuudesta. Sen sijaan on runsaasti näyttöä siitä, että jos ajukuuppaan aiheutuu onnettomuuden takia trauma tai kuuppa sairastuu esimerkiksi dementian takia, niin myös persoonallisuus muuttuu ja tietenkin samalla tietoisuus.
Tietoisuudella yleensä varmaan tarkoitetaan sitä tunnelmaa että me olemme olemassa. Se ei taida muuttua vaikka saa dementian, koska tietoisuus kokee edelleen olevan olemassa.
Miten määrittelet tietoisuuden, kun ajattelet että se muuttuu jos tulee joku sairaus?
Jos katsoo maailmaa idealismin näkökulmasta, kaikki on oikeastaan tietoisuuden sisällä, myös kaikki biologiset oliot. Siitä näkökulmasta ei ole mitään todisteita tietoisuuden ulkopuolella olevista biologisista olioista.Anonyymi kirjoitti:
Minä sijoittaisin tietoisuuden riittävän kehittyneeseen keskushermostoon. Ei ole mitään näyttöä biologisen olion ulkopuolisesta tietoisuudesta. Sen sijaan on runsaasti näyttöä siitä, että jos ajukuuppaan aiheutuu onnettomuuden takia trauma tai kuuppa sairastuu esimerkiksi dementian takia, niin myös persoonallisuus muuttuu ja tietenkin samalla tietoisuus.
Aivot kyllä vaikuttavat tietoisuuden sisältöön vaikkeivat luo tietoisuutta.
- Anonyymi
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0139)
Trexnonar: "Olen aina olemassa. Sinäkin olet aina olemassa, koska me olemme sama universumin tietoisuus eri kehoissa. Universumi on aina olemassa, joten siksi tietoisuus on aina kans olemassa."
*Todellisuus* on aina olemassa ja sen *havaittavissa olevaan osaan* näyttäisi tosiaan aina väistämättä liittyvän jonkintasoinen tietoisuus, mutta koska se ei näytä yltävän edes itsetietoisuuden ja etenkään täyden itsetietoisuuden tasolle; kunkin tietyn organismin osalta, kuin vain joissakin hyvin harvoissa tapauksissa; joita nagualismissa kutsutaan "täydellisen tietoisuuden" saavuttamisiksi, jolla oikeastaan tarkoitetaan ko. organismityypin koko havaitsemiskyvyn potentiaalin tiedostamisen yksilökohtaista realisoitumista, niin eri organismien tietoisuuden taso on ilmeisen erilainen ja luonnollisesti myös sen sisällöt ovat erilaiset.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16602111/nagualismin-mukaiset-ihmisen-kehittymismahdollisuudet
Jos puhutaan erityisesti *itsetietoisuudesta*, niin siihen liittyy mm. järjestelmärajapintansa; joka on *abstraktio* koostaminen ja koska eri organismien tunnistettavissa tai muodostettavissa olevat järjestelmärajapinnat eivät ole samat, niin organismit kokevat olevansa vähintään osittain erillään ympäristöstänsä ja toisistansa. Jos taas puhutaan noin määritellyn itsetietoisuuden *jatkuvuudesta*, niin sillä on monia välttämättömiä ja tiukkoja edellytyksiä, eikä se mitenkään voi olla ikuinen.
Tietoisuus - ominaisuutena, siis toisaalta kaiketi tosiaan voi olla ikuinen, mutta mikään yksittäisistä itsetietoisuuksista ei voi olla ikuinen; mm. tuossa em. jatkuvuuden tunnistamismerkityksessä. Tämä on ilmeistä jo sitä kautta, että esim. ihminen voi menettää tietoisuutensa ainakin väliaikaisesti, esim. nukkuessa tai jos sitä esim. lyö päähän kepillä ja esim muistisairaat menettävät yhteyden aiempiin tietoisuutensa sisältöihin vähittäin osittain ja voivat myös menettää kokonaan käsityksensä yksilöllisen tietoisuutensa jatkuvuudesta...
Kaikkein radikaalein tapahtuma kuitenkin on yksilön kuolema, joka nagualismin mukaan on sellainen tapahtuma, jonka seurauksena ihmisellä ei enää ole ns. kokoomapistettä, joka koostaa havainnot. Tuon seurauksena yksittäiset emanaatiot, joista esim. ihmisen tietoisuus koostuu, menettävät tavanomaisen koossapysyvyytensä, minkä seurauksena ihmisen tietoisuus hajoaa osiksi, jotka osat edelleen leviävät hallitsemattomasti eri suuntiin, ihmisen aiemmin rajoiksensa mieltämänsä järjestelmärajapinnan ulkopuolelle. Tämä merkitsee yksilöllisen tietoisuuden loppumista objektiivisesti mitattuna *äärimmäisen pitkäksi* ajaksi; kvanttimekaniikka voi tarjota tuohon ehkä silti jonkinlaisen porsaanreiän mutta joka tapauksessa käytännössä lopullista subjektiivisen tiedon menettämistä aiempiin yksilöllisiin kokemuksiinsa liittyen.
"Mutta kehon tietoisuus identifoi itsensä kehon kanssa, siksi monet luulee että ne häviää ikuisesti jos yksi keho universumissa kuolee. Sitä voi kutsua antilogiikaksi. "
Ruumis-mieli -dualismi on ilmeisen virheellinen ajattelumalli, koska tietoisuus edellyttää toimiakseen *sekä* tietoisia emanaatioita, rakenteita tuottavia emanaatioita, että voimaa, joka pitää nuo kaikki kasassa ja asianmukaisessa järjestyksessä. Ihmisen ruumiin kuollessa ja siis hajotessa, ei siis enää ole mitään edellytyksiä sillä, että tietoiset emanaatiot voisivat pysyä koossa; eli siis aiemmassa järjestyksessä, suhteessa toisiinsa. Ihmisen käsitys ruumiistaan toisaalta on nagualismin mukaan vain kokoomapisteen sivutuote ja todellisuudessa ihmisen ruumiiseen kuuluu äärimmäisen paljon enemmän kuin se, mikä tavallisesti havaitaan.
Tavallaan voidaan ajatella, että nagualismin käsitys tietoisuudesta on se, että se on toisaalta *hajautunut* siten, että tavallisesti ihminen ei kykene tiedostamaan itsestään kuin olemattoman pienen osan ja toisaalta "kvantittunut", eli tietoisuus voi hajota edelleen pienimmiksi mahdollisiksi osasiksensa ja jos nuo osaset eivät muodosta uudelleen edes sitä aiemman tasoista ns. tavallista ihmisen tietoisuutta; mikä on tilanne ihmisen kuollessa, niin sitä ei enää ole olemassa, vaikka nuo osat edelleen ovatkin olemassa...
"Todellisuudessa on olemassa vain universumi (kaikkeus), joka ohjaa kaikkia kehoja mitä täällä on. Universumi kirjoitti tämän viestin, ja myös kaikki muut viestit täällä suomi24:ssä, koska universumilla on monta kehoa itsensä sisällä."
Todellisuus tosiaan ohjaa kaikkea, mutta havaitsemamme universumi ja ylipäätään todellisuuden havaittavissa olevat osat ovat vain hyvin pieni osa todellisuudesta. Yksilöllisten tietoisuuksien rajoittuneisuus ilmeisesti on seurausta siitä, että niistä kunkin koostamiseen; joka on ilmeisesti edellytyksiensä osalta hyvin lähellä sitä tasoa, jolla sitä koskevia näkemyksiä voidaan *myös* ajatella ja kommunikoida, riittävät paljon vähäisemmät resurssit kuin sellaisen, jolla olisi merkittävästi tuon ylittäviä kykyjä, koska kompleksisemmat rakenteet ovat vähemmän todennäköisiä... - Anonyymi
Kuoleman jälkeistä elämää muotoillaan monin tavoin, jotta 'kaiken lopullisuus' ei sekottaisi päätämme. Kun syventyy pohdiskelemaan tiedottomuutta, se alkaa tietyssä pisteessä ahdistamaan. Se on jotain, mitä on vaikea käsittää, ja vaikea hyväksyä. Lohduttavia muotoiluja löytyy kymmenien tuhansien vuoden ajalta, muuttuen ajan mukaisesti yhä tieteellisimmiksi. Mitään emme tiedä, uskomme vain, ja se on varma, että kun aika koittaa, niin sitten se selviää itse kullekin.
Ihmiset joilla on matala älykkyysosamäärä pelkää tietoisuuden ikuista katoamista. Ne jotka tietää ikuisesta tietoisuudesta ei pelkää sitä, ja ne jotka tietää mitä tietoisuuden ikuinen katoaminen tarkoittaisi, ei myöskään pelkäisi sitä vaikka se olisi totuutta. Tietoisuuden ikuinen katoaminen olisi suunnilleen sama fantasia kuin Kristittyjen paratiisi, jossa kaikki ongelmat ja kurjuus katoaa ikuisesti. Jatka sinä vain Uskomista tietoisuuden ikuiseen katoamiseen.
- Anonyymi
"Todellisuudessa on olemassa vain universumi (kaikkeus), joka ohjaa kaikkia kehoja mitä täällä on. Universumi kirjoitti tämän viestin, ja myös kaikki muut viestit täällä suomi24:ssä, koska universumilla on monta kehoa itsensä sisällä."
Universumi ja kaikkeus eivät välttämättä ole sama asia. Meidän kykymme tehdä havaintoja rajoittuu täysin tämän universumin sisään, joten meidän on täysin mahdotonta selvittää onko tämän universumin ulkopuolella jotain (Jumala, jumalia, multiversumi, toinen universumi, tietokone, Russelin teepannu) vai onko siellä kirjaimellisesti ei-mitään. Jos universumin ulkopuolella on jotain, sekin on osa kaikkeutta, mutta luonnollisesti ei osa universumia.
Jos uskotaan hetkeksi, että vapaa tahto on vain illuusio, ja universumi on oikeasti täysin deterministinen (esimerkiksi kaikkitietävän Jumalan tai rikkomattomien luonnonlakien seurauksena), niin olet tavallaan oikeassa siinä, että universumi ohjaa kaikkia kehoja. Tosin ehkä rehellisempi, tai ainakin vähemmän johdatteleva, tapa ilmaista sama asia olisi sanoa, että kaikki kehot noudattavat niitä fysiikan lakeja, jotka ovat osa tätä universumia. Ei universumi tee tietoista päätöstä kirjoittaa tätä viestiä, vaan minun "päätökseni" vastata sinulle on ainoa "päätös", jonka minä voisin tehdä fysiikan lakien puitteissa. - Anonyymi
Yksi Jumalasta käytetyistä nimistä on "Minä olen"
” Mutta kehon tietoisuus identifoi itsensä kehon kanssa, siksi monet luulee että ne häviää ikuisesti jos yksi keho universumissa kuolee.”
Ei kyllä tuo päätelmä perustuu ihan muuhun. Aivovaurioiden myötä tietoisuutemme voi kärsiä. Meillä on esimerkkejä useista aivovaurioista, mitkä johtavat tietoisuuden laskemiseen. Anestesia lääkkeillä, jotka vaikuttavat aivojen toimintaan, tietoisuus voidaan jopa sammuttaa. Päähän osunut isku voi myös tehdä meistä tiedottomia.
Aivovaurioiden myötä tietoisuus kärsii. On täysin hölmöä kuvitella, että jos aivot tuhotaan kokonaan, niin olisit jälleen täysissä hengen voimissasi. Se on kuin luulisi, että auto alkaa taas kulkemaan hyvin, jos tuhoat moottorin täysin.- Anonyymi
Juu, kyllä anestesiassa se ”minuus” katoaa... ja varmasti myös kuollessakin.
- Anonyymi
Ihmisen sieluun anestesia ei vaikuta pennin jeesusta.
Anonyymi kirjoitti:
Ihmisen sieluun anestesia ei vaikuta pennin jeesusta.
Sielu onkin vain kuvitteellinen asia - siis jos sillä ei tarkoiteta minuutta/tietoisuutta.
Et tainnut ymmärtää viestiäni. Tietysti kehon tietoisuus häviää jos se kuolee, nukahtaa tai sille annetaan anestesia-ainetta. Mutta sehän on vain yksi universumin kehoista, ja tietoisuus jatkaa olemaan muissa kehoissa vaikka yksi keho kuolee.
Tietoisuudella tässä tapauksessa tarkoitan sitä tunnelmaa että olen olemassa. Meillä on kaikilla tuo tunnelma, joten meillä on kaikilla sama tietoisuus, eri kehoissa. Siksi olemme aina olemassa. Meidän tietoisuus on universumin tietoisuutta.
Jos väität että sun tietoisuus on sillä tavalla erikoinen, että se ei ole osa universumia, sun pitää näyttää todisteita.- Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
Sielu onkin vain kuvitteellinen asia - siis jos sillä ei tarkoiteta minuutta/tietoisuutta.
"Sielu onkin vain kuvitteellinen asia - siis jos sillä ei tarkoiteta minuutta/tietoisuutta."
Tyypillinen kommentti kun tietoisuus ei ole vielä herännyt tarpeeksi ja tehnyt tilaa ajattelulle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Sielu onkin vain kuvitteellinen asia - siis jos sillä ei tarkoiteta minuutta/tietoisuutta."
Tyypillinen kommentti kun tietoisuus ei ole vielä herännyt tarpeeksi ja tehnyt tilaa ajattelulle.Tyypillinen kommentti, kun vielä uskoo tuohon, eikä ole kehittynyt seuraavalle tasolle.
Anonyymi kirjoitti:
"Sielu onkin vain kuvitteellinen asia - siis jos sillä ei tarkoiteta minuutta/tietoisuutta."
Tyypillinen kommentti kun tietoisuus ei ole vielä herännyt tarpeeksi ja tehnyt tilaa ajattelulle.Ja jos olet herännyt ajattelemaan, huomasit varmasti syyllistyneesi juuri ad-hominem-argumentaatiovirheeseen.
Määrittele, mitä tarkoitat sielulla, ja esitä perusteet, miksi sellaiseen tulisi uskoa. Tieteelliset julkaisut olisivat tietenkin parhaita.- Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
Ja jos olet herännyt ajattelemaan, huomasit varmasti syyllistyneesi juuri ad-hominem-argumentaatiovirheeseen.
Määrittele, mitä tarkoitat sielulla, ja esitä perusteet, miksi sellaiseen tulisi uskoa. Tieteelliset julkaisut olisivat tietenkin parhaita.Puutun teidän sielu keskusteluun.
Uskon vahvasti että tieteilijät löytää sielun 50 vuoden sisällä.
Monet eri tieteenalat yhdistävät siinä voimansa. - Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
Ja jos olet herännyt ajattelemaan, huomasit varmasti syyllistyneesi juuri ad-hominem-argumentaatiovirheeseen.
Määrittele, mitä tarkoitat sielulla, ja esitä perusteet, miksi sellaiseen tulisi uskoa. Tieteelliset julkaisut olisivat tietenkin parhaita.Hei, tuo klo 15.30 viesti ei ole minun. Kommentoin omassa viestissäni omalla sanavallinnalla mielestäni enemmän tietoisuuden heräämistä kuin suoraan sinua,älä ole liian herkkänahkainen.
"Määrittele, mitä tarkoitat sielulla, ja esitä perusteet, miksi sellaiseen tulisi uskoa. Tieteelliset julkaisut olisivat tietenkin parhaita."
Summa summarum, pyydät jälleen sellaista mikä sinun tulisi itse löytää ja kokea, ei kukaan toinen voi sitä sinulle antaa ja kokea puolestasi. Toiseksi sinäkin syyllistyt tavallaan ad-hominem-argumentaatiovirheeseen, tosin tietämättäsi. Esität ja pidät selvänä että tässä olisi kyseessä uskon asia,uskon kanssa tässä ei ole mitään tekemistä.
Anonyymi
Tänään 12:08 Anonyymi kirjoitti:
Hei, tuo klo 15.30 viesti ei ole minun. Kommentoin omassa viestissäni omalla sanavallinnalla mielestäni enemmän tietoisuuden heräämistä kuin suoraan sinua,älä ole liian herkkänahkainen.
"Määrittele, mitä tarkoitat sielulla, ja esitä perusteet, miksi sellaiseen tulisi uskoa. Tieteelliset julkaisut olisivat tietenkin parhaita."
Summa summarum, pyydät jälleen sellaista mikä sinun tulisi itse löytää ja kokea, ei kukaan toinen voi sitä sinulle antaa ja kokea puolestasi. Toiseksi sinäkin syyllistyt tavallaan ad-hominem-argumentaatiovirheeseen, tosin tietämättäsi. Esität ja pidät selvänä että tässä olisi kyseessä uskon asia,uskon kanssa tässä ei ole mitään tekemistä.
Anonyymi
Tänään 12:08Jos kyseessä ei ole uskon asia, mitä todisteita sulla sitten on sielun olemassaolosta? Oletko esimerkiksi kokeillut laittaa pelikorttia korkealle kaapin päälle, ilman että tiedät mikä se on, ja sitten astraalimatkustanut aamulla ja katsonut mikä kortti se on, ja sitten katsonut että oliko siellä sama kortti todellisuudessa? Jotkut väittää että tuo on mahdollista, mutta itse en ole onnistunut todistamaan sitä.
Anonyymi kirjoitti:
Hei, tuo klo 15.30 viesti ei ole minun. Kommentoin omassa viestissäni omalla sanavallinnalla mielestäni enemmän tietoisuuden heräämistä kuin suoraan sinua,älä ole liian herkkänahkainen.
"Määrittele, mitä tarkoitat sielulla, ja esitä perusteet, miksi sellaiseen tulisi uskoa. Tieteelliset julkaisut olisivat tietenkin parhaita."
Summa summarum, pyydät jälleen sellaista mikä sinun tulisi itse löytää ja kokea, ei kukaan toinen voi sitä sinulle antaa ja kokea puolestasi. Toiseksi sinäkin syyllistyt tavallaan ad-hominem-argumentaatiovirheeseen, tosin tietämättäsi. Esität ja pidät selvänä että tässä olisi kyseessä uskon asia,uskon kanssa tässä ei ole mitään tekemistä.
Anonyymi
Tänään 12:08” Hei, tuo klo 15.30 viesti ei ole minun. ”
Vastasinkin sille Anonyymille, joka sen viestin kirjoitti.
Jos et halua rekisteröityä, niin kannattaa alkaa käyttää edes nimimerkkiä viesteissä. Tässä esimerkkiä. Muuten on ihan mahdotonta erottaa yhtä Anonyymiä toisesta Anonyymistä.
(Toki ilman nimimerkin rekisteröintiä voit joutua trollien uhriksi, jotka yrittävät esiintyä sinuna.)
- JärkisyitäAnonyymi kirjoitti:
Puutun teidän sielu keskusteluun.
Uskon vahvasti että tieteilijät löytää sielun 50 vuoden sisällä.
Monet eri tieteenalat yhdistävät siinä voimansa.”Uskon vahvasti että tieteilijät löytää sielun 50 vuoden sisällä.”
Onko sinulla mitään syytä uskomuksellesi vai oletko avoimen epärationaalinen?Anonyymi kirjoitti:
Hei, tuo klo 15.30 viesti ei ole minun. Kommentoin omassa viestissäni omalla sanavallinnalla mielestäni enemmän tietoisuuden heräämistä kuin suoraan sinua,älä ole liian herkkänahkainen.
"Määrittele, mitä tarkoitat sielulla, ja esitä perusteet, miksi sellaiseen tulisi uskoa. Tieteelliset julkaisut olisivat tietenkin parhaita."
Summa summarum, pyydät jälleen sellaista mikä sinun tulisi itse löytää ja kokea, ei kukaan toinen voi sitä sinulle antaa ja kokea puolestasi. Toiseksi sinäkin syyllistyt tavallaan ad-hominem-argumentaatiovirheeseen, tosin tietämättäsi. Esität ja pidät selvänä että tässä olisi kyseessä uskon asia,uskon kanssa tässä ei ole mitään tekemistä.
Anonyymi
Tänään 12:08”Summa summarum, pyydät jälleen sellaista mikä sinun tulisi itse löytää ja kokea, ei kukaan toinen voi sitä sinulle antaa ja kokea puolestasi.”
Myös kokemusperäiset todisteet voidaan tuoda muiden arvioitaviksi. Tällaisia subjektiivisia kokemuksia tutkitaan mm. psykologiassa.
”Toiseksi sinäkin syyllistyt tavallaan ad-hominem-argumentaatiovirheeseen, tosin tietämättäsi. Esität ja pidät selvänä että tässä olisi kyseessä uskon asia,uskon kanssa tässä ei ole mitään tekemistä.”
Eikö kyseessä sitten ole uskon asia? Jos perustelet sielu-uskomustasi kokemuksillasi, niin kerro miten koet sielun ja miten ihmeessä vakuutuit, ettei kyseinen kokemus ole vain omien aivojesi tuotosta?
Jos et kykene kuvaamaan sieluun uskomisen perusteita, niin todellakin kyseessä on hyvin todennäköisesti perusteeton uskomus. Omat kokemuksetkin voi verbalisoida ja selittää argumentaation, miten kokemukset tulkitsee ja miksi.
Toki en pysty tietämään tarkalleen miltä itse kokemus tuntui, mutta kaikki kokemuksemme ovat loppujen lopuksi osa meidän omaa tietoisuuttamme, joka ei sinänsä todista jostain aivoista ulkopuolisen sielun olemassa olosta. Esimerkiksi ruumiista irtoamisen kokemukset voidaan yhdistää tiettyjen aivojen osien häiriöihin. Tällaiset kokemukset eivät kuitenkaan todista, että olisit oikeasti irronnut ruumiistasi. Jotta todistaisimme kyseisen ilmiön oikeasti tapahtuneen pitäisi ruumiista irronneen henkilön kyetä esimerkiksi näkemään asioita, mihin hänellä ei muuten olisi mitään pääsyä. Nämä asiat ovat ihan tieteellisen tutkimuksen piirissä.
- Anonyymi
Jos pystyy käsittämään olevaisuuden ja olemattomuuden, silloin myös osata käsittää että ei välttämättä olekaan olemassa, toisin sanoen: ajattelen eli en välttämättä ole ollenkaan olemassa.
I am everywhere at the same time.- Anonyymi
Ihminen ei pysty käsittämään olemattomuutta, sillä siitä ei ole mitään kokemuksellista vastinetta tietoisuudessa. Asiaa käsitellään vain verbaalisesti olevaisuuden vastakohtana. Jossain määrin olemattomuutta yritetään ymmärtää ja hahmottaa esim. pyörtymisen tai nukkumisen aikana tapahtuvasta "olemattomuuden" hetkestä, mutta sitä olemattomuuden hetkeä ei kuitenkaan voi kokea, sillä ihminen kokee vain hetken ennen nukahtamista ja hetken jona herää.
- Anonyymi
Kyllä voi kokea jossain sairaalan leikkausnukutuksessakin jotain ns. olemattomuuden juttuja, jolloin elimistöllä ei ole mitään tuntemuksia mistään, vain ajatuksia jos niitäkään, tai joku tunnetila mikä ei liityy ollenkaan todellisuuteen, vähän kuin olisit jossain unessa, mutta paljon syvemmässä unessa kuin tavallisesti nukkuessa.
- Anonyymi
Saman aineen tai energian muodostama kokonaisuus on eri kuin koostumuksensa. Meillä on omat sanat ilmiöille ja asioille, jotka olemme ymmärtäneet. Ajatellaan, että pienemmät hiukkaset muodostavat suurempia kokonaisuuksia väkisinkin. Siten olemme maailmankaikkeuden hiukkasia. Tietoisuuden kehityksessä ei päde pienemmästä suurempaan logiikka. Avaruuden kivi ja kaasuainekset eivät ole sama asia kuin eloperäinen aines. Eloperäistä ja elotonta ei voi lataa samaan juoksukilpailuun. Tuskin olemme suuremman tietoisuuden pieniä osasia. Suurempi massa tarjoaa nyt eloperän elävälle materialle joka taas koostuu atomeista aineisiin soluihin elimiin jne. Eli kisaa ei käydä yksin massalla, vaan aineiden monimutkaisempana koostumuksena ja tähän tarvitaan ensin suurempaa missä kehittyä.
- Anonyymi
Tietoisuuden kilvassa voisi mennä pienemmästä suurempaan ja suuremmasta pienempään samanaikaisesti. Universumin aineiden suurin päämäärä tulla tietoiseksi itsestään. Miten sitten oman tiedostamisen tiedostaminen. Määritetään käsitteitä metafyysisille ilmiölle. Voiko näistä ajattelun malleista rakekentaa suurempia tai monimutkaisempia kokonaisuuksia. Päteekö tämä vertaus metafisiikassa. On tietenkin kirjaimet sanat ajatukset, mutta ajatuksista rakentaa monimutkaisempia ja suurempia toisiinsa linkittynitä. Missä menee tietoisuuden rajat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietoisuuden kilvassa voisi mennä pienemmästä suurempaan ja suuremmasta pienempään samanaikaisesti. Universumin aineiden suurin päämäärä tulla tietoiseksi itsestään. Miten sitten oman tiedostamisen tiedostaminen. Määritetään käsitteitä metafyysisille ilmiölle. Voiko näistä ajattelun malleista rakekentaa suurempia tai monimutkaisempia kokonaisuuksia. Päteekö tämä vertaus metafisiikassa. On tietenkin kirjaimet sanat ajatukset, mutta ajatuksista rakentaa monimutkaisempia ja suurempia toisiinsa linkittynitä. Missä menee tietoisuuden rajat.
Kuulostaa merkilliseltä oman tiedostamisen tiedostaminen. Tarkoitin, että filosofiassa nimetään ajatuksia, joissa on tietty rakenne, saman nimityksen alle. Tiedostetaan tällöin ilmiön olemassaolo. Tällöin rupeamme tiedostaa omaa ajattelua. Tarkoitin, että omien käsitysten logiikkaa voi muuttaa ja monimutkaistaa, jotta ajatus vastaisi paremmin tarkoitustaan. Mietin voiko näistä ajatusrakennelmien kattokäsitteistä rakennella vielä suurempaa. Missä kohtaa katoaa prosessointiteho tietoisuudelta. Oikeastaan hyvinkin pian. Kehityksemme mahdollistaa kykymme tallentaa ajatuksia päämme ulkopuolelle. Hankkia ns lisämuistia.
Yksinkertainen esimerkki voisi olla kauppalista. Kauppalistaa tehdessä kukaan ei opeta ajattelemaan tai tyrkytä ajatuksia, vaan kauppalista syntyy omista ajatuksista. Silti muistia on hyvä laajentaa paperille, vaikka asian itse ajattelee, eikä pyri oppimaan lukemastaan. Moni muistilistafanaatikko sanoo, että asian saa pois mielestä kun sen kirjoittaa, eli tallentaa asian ulkoiselle kovalevylle ruutupaperille. Paperista asian voi palauttaa mieleensä. Lausahdus kertoo myös kuinka raskaana työnä ajattelua pidetään ja samalla ajattelija ei tee mitään.
Suuri osa työstä on asioiden ymmärtämistä. Eli laaditaan suunnitelmia ja tehdään listoja, jotta ymmärtäisimme mitä teemme. Jonkinlainen suunnitelma tarvitaan kaupassakäyntiin, mutta tästä ei tehdä aikataulua tai projektikaaviota. Kuitenkin asioiden kehittäminen paremmin hallittavaksi vaatii, että ajatukset tekee näkyviksi, koska mielestä loppuu prosessointiteho. Miksi sitten en tee tästä projektikaaviota, koska se on raskasta ja homma toimii näinkin jopa ilman kauppalistaa.
Tiedon tallentaminen on kertaalleen mietityn tai joskus jopa kertaalleen ymmärretyn asian tallentamista. Tämä mahdollistaa kehityksen. Mutta minkä kehityksen? Oman ajattelun kehityksen. Saman asian ympärillä pyörivät tekevät asioista ymmärretteviä itselleen ja toisilleen. Näitähän ei viisaampi olento tarvitse, koska kaikki mitä koitamme tiedostaa on jo olemassa vaikka emme sitä tiedostaisi. - Anonyymi
Mutta jokin viisaus asuu aineessa itsessään. Jossakin atomitasolla pitää olla tietoisuutta, joka saa aineen synnyttämään niin orgaanista tai epäorgaanista ainetta. Voi sanoa, että kyseessä on luonnonlaki. Se ei kuitenkaan selitä miten aineessa itsessään on tämä kyky. Onko tämä kyky tietoinen itsestään.
- Anonyymi
On vain yksi olevaisuus ja se olevaisuus on aivojen luomana projektiona koettu. Se on tasan kaikki mitä tiedämme ja mitä havainnoimme ja mitä koemme. Sen ulkopuolelle emme pääse, emmekä näe sen ulkopuolelle, emmekä saa sieltä mitään tietoa. Ihminen luo mielessään tietoa ja merkityksiä, joka on todellisuus, ainoa todellisuus, mitä meillä on. Ominaisuuksiimme kuuluu myös toimia tietoisuudessa kollektiivisesti. Tietoisuudessa olevat asiat liikkuvat kollektiivissa kommunikaation muodossa, josta prosessoidaan kommunikaation sisältö ja merkitys. Koska tieto ei kulje silmultaanisti läpi koko kollektiivin, esim, "ajatustenlukuna", koemme olevamme yksilöitä, jota kehokokemus korostaa. Kollektiivi on aina olemassa ja siihen on tallentunut tietoa miljoonien vuosien ajan. Tiedolla on vain taipumus kadota. Jos kollektiivissa jonkin tiedon levittäminen loppuu, se tieto katoaa kollektiivin osan kuolemassa. Kuolema on tosiasia, mutta kuollut on ollut mukana luomassa ja jakamassa tietoa, joka säilyy kollektiivissa kuoleman jälkeen. Se on kuoleman jälkeinen elämä. Tieto.
- Anonyymi
tama universumi kokee lampokuoleman. meilla on miljardeja vuosia aikaa kehittaa taito menna toiseen nuorempaan universumiin esim madonreikien kautta. hieman lahempana ollaan taas ikuista olemassa oloa.
Ei kannata uskoa kaikkea mitä meille kerrotaan. Itse en ainakaan usko alkuräjähdykseen tai universumin lämpökuolemaan, koska en ole uskovainen, ja en tykkää uskoa asioihin joita en voi nähdä.
- Anonyymi
Eutanasia pohdiskelu(siis ruumiin osalta) on hyvää harjoitusta. Joku saattaa joskus harkita oman sielunsa/ tietoisuutensa tuhoamista lopullisesti. Eli kaikki tietoiset yksiköt eivät olisi aina olemassa.
- Anonyymi
Maa on litteä ja yläpuolellamme on taivaankansi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S617660- 1334404
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.313675- 213028
- 232582
- 272553
- 472130
- 252130
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3842080- 322028