Vetyauto on vetyansa

Anonyymi

Saa nähdä miten moni lankeaa vetyansaan. Siitä tulee varmasti isoille energiafirmoille ja huoltoasemille rahasampo.

Sähköstä tuotettu vety ei tule koskaan olemaan kannattavaa, paitsi ehkä lentoliikenteelle.

Fossiilipolttoaineista (lähinnä maakaasusta) se taas onnistuu jokseenkin kannattavasti, mutta ilman hiilidioksidin talteenottoa siitä ei ole mitään hyötyä päästöjen suhteen. CO2 talteenotto taas nostaa hintoja ja vaatii turvallisen loppusijoituspaikan.

Loppujen lopuksi vedystä suurimpia hyötyjiä tulevat olemaan maakaasun tuottajat ja jakelijat. Kuluttajat saavat maksaa erittäin kalliin jakeluinfran ja suuret tuotantokulut. Jos koko Suomi siirtyy vetyautoiluun, pelkkiä pumppuja tarvitaan ainakin 7000 kpl (todennäköisesti lähemmäksi 10000, ottaen huomioon osan pumpuista olevan vajaakäytöllä).

Pelkät 7000 pumppua maksaisivat 7 miljardia euroa. Ne myös käyttäisivät huomattavan määrän sähköä paineistukseen. Pumppuja todennäköisesti pitäisi myös uusia 10 vuoden välein, joten vuotuinen kulu olisi 700 miljoonaa euroa.

3 miljoonalle täyssähköautoille tarvittavat 20000 pikalaturia maksaisivat miljardi euroa, 10 vuoden uusintatahdilla siis 100M€ vuositasolla. Todellinen tarve pikalatureille on paljon pienempi, suurin osa tulee lataamaan kotona ja määränpäässä halvalla hitaalla laturilla.

Oikeasti ympäristöystävälliseen vetysähkötalouteen tarvitaan myös paljon energiaa. Siinä missä koko Suomen pelkän henkilöautoliikenteen sähköistäminen veisi vain 700-1000 MW jatkuvaa tehoa, sama vetytaloudella olisi ainakin 3000 MW.

3000 MW on parhaimmassakin tapauksessa vähintään kaksi ydinvoimalaa, lähempänä kolmea. Yhden ydinvoimalan elinkaarikustannus on 30 miljardia euroa. Vuositasolla siis vähintään 2x 500 miljoonaa euroa, eli miljardi.

Kokonaiskulut vetyhenkilöautoliikenteen infralle olisivat siis 1,7 miljardin euron luokkaa vuositasolla ennen veroja tai liikevoittoja. Täyssähköautoille vastaava lukema olisi arviolta 0,35 miljardia euroa vuositasolla. Vertailun vuoksi sama nykyiselle polttonesteinfralle on n. miljardia euroa vuodessa, mukaanlukien öljyntuonti.

Vetyautojenkin hintakin on korkea sähköautoihin verrattuna, vaikka niitä tuotetaan huomattavalla tappiolla. Toki vasta-argumenttina voi sanoa, että niiden hinta putoaa, mutta samaa voi sanoa täyssähköautoistakin. Siksi veikkaisin, että vetyautot ovat aina täyssähköautoja kalliimpia ja vähintään kaksi kertaa kalliimpia käyttää.

Lisäksi vetyautot vaativat enemmän huoltoja, polttokennojen ja erikoisvalmisteisten hiilikuituvetytankkien elinkaari on melko lyhyt. Vedyn molekyylikoko on yksinkertaisesti niin pieni, että ei ole olemassa materiaaleja joihin se ei imeytyisi.

Sähköautojen osalta on jo paljon dataa akkujen kestosta. 95-99% akuista kestää ainakin auton elinkaaren, 20-30 vuoden verran.

Eli jos vety tulee, kuka maksaa? No tietenkin kuluttaja!

50

795

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Vety on kannattavaa vain raskaassa liikenteessä kun niitä aletaan sähköistämään. Riittävä akusto vie liian suuren osan hyötykuormasta, mutta nestemäisellä vedyllä saa tehtyä sähköä vaikkapa rekan kuljettamiseen kohtuullisella taarapainolla.

      Maissa joissa ei ole jo olemassa vedynjakelua valmiina (esimerkiksi Suomi) ei kannata koskaan tuoda vetyautoja.

      Jos oikein ajatellaan pitkällä tähtäimellä, viimeisten nykyistä ajotekniikkaa käyttävien liikuntavälineiden sähkön tuottajaksi kehitettäneen pieni ydinvoimayksikkö, jota ei tarvitse tankata ajoneuvon eliniän aikana. Ydinvoimayksikkö romutetaan aikanaan ajoneuvon mukana.

      • Anonyymi

        "Vety on kannattavaa vain raskaassa liikenteessä kun niitä aletaan sähköistämään."

        Se näkee, joka elää. Eiköhän täyssähkö nappaa pian tuon segmentin alle 1000 km matkoilla.

        Eli 95-99% tarpeesta.

        Niistä murusista, joita tuon markkinan jälkeen jää vielä jäljelle voi sitten diesel ja vety kilpailla keskenään.


    • Anonyymi

      Kuluttaja ei pysty menemään vetyansaan vielä 20-30 vuoteen vaikka haluaisi. Ei ole autoja eikä vetyasemia.
      Joku autonvalmistaja voi hassata rahaa vetyautihin, kuluttaja ei onneksi.

      • Anonyymi

        Nuo japsivalmistaja myyvät vetyautonsa vain niihin maihin joissa on jo valmiiksi tankattavaa vetyä saatavissa laajemmin.

        Suomessa ei edes kaasuautot saavuttanut kunnollista jalansijaa koska tankkauspaikkoja ei tehty kuin hyvin rajoitetusti (maakaasua ei saa koko maassa ja biokaasu on kalliimpaa).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuo japsivalmistaja myyvät vetyautonsa vain niihin maihin joissa on jo valmiiksi tankattavaa vetyä saatavissa laajemmin.

        Suomessa ei edes kaasuautot saavuttanut kunnollista jalansijaa koska tankkauspaikkoja ei tehty kuin hyvin rajoitetusti (maakaasua ei saa koko maassa ja biokaasu on kalliimpaa).

        Kaasuautoja on käytössä enemmän kuin täyssähköautoja. Tankkausasemia löytyy hyvin pääkaupunkiseudulta, joten kuten isoimmista kaupungeista, mutta itä- ja pohjois-Suomessa myydään eioota. Tosin valtaosa väestöstä asuu siellä, missä nämä asematkin ovat.

        Vedystä vouhotettiin kovasti luokkaa 25 vuotta sitten. Kun ei täyssähköautoista mihinkään ollut (oli jotain lyijyakkuista Elcatiä yms.).

        Vetykäyttöisiä autoja on maassamme 2. Molemmat nykyään automuseossa. Niinpä ainokainen vedyn jakeluasemakin on purettu aikoja sitten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaasuautoja on käytössä enemmän kuin täyssähköautoja. Tankkausasemia löytyy hyvin pääkaupunkiseudulta, joten kuten isoimmista kaupungeista, mutta itä- ja pohjois-Suomessa myydään eioota. Tosin valtaosa väestöstä asuu siellä, missä nämä asematkin ovat.

        Vedystä vouhotettiin kovasti luokkaa 25 vuotta sitten. Kun ei täyssähköautoista mihinkään ollut (oli jotain lyijyakkuista Elcatiä yms.).

        Vetykäyttöisiä autoja on maassamme 2. Molemmat nykyään automuseossa. Niinpä ainokainen vedyn jakeluasemakin on purettu aikoja sitten.

        "Kaasuautoja on käytössä enemmän kuin täyssähköautoja."

        Katsoin 2015-2020 rekisteröinnit.
        Kaasuautoja 5900kpl
        Sähköautoja 7876kpl

        2021
        Tammikuu
        Kaasu 258
        Sähkö 2611

        Helmikuu
        Kaasu 223
        Sähkö 2150

        Maaliskuu
        Kaasu 234
        Sähkö 2690

        Ja niin edelleen.

        Vieläkö pysytte väitteessänne, että kaasuautoja on enemmän kuin sähköautoja?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kaasuautoja on käytössä enemmän kuin täyssähköautoja."

        Katsoin 2015-2020 rekisteröinnit.
        Kaasuautoja 5900kpl
        Sähköautoja 7876kpl

        2021
        Tammikuu
        Kaasu 258
        Sähkö 2611

        Helmikuu
        Kaasu 223
        Sähkö 2150

        Maaliskuu
        Kaasu 234
        Sähkö 2690

        Ja niin edelleen.

        Vieläkö pysytte väitteessänne, että kaasuautoja on enemmän kuin sähköautoja?

        Katso autokanta äläkä pelkästään parin viime vuoden (ensi?) rekisteröinnit. Ota mukaan myös pakettiautot, bussit ja kuorma-autot. Tiedot kyllä löytyy Trafilta.

        Alkuvuodesta 2021 kaasuautoja oli kaikkiaan noin 13 000 ja täyssähköautoja muistaakseni luokkaa 10 000. Nyt voi patteriautoja tod. näk on jo vähän enemmän.

        Toisaalta.... koko maailmassa myytiin viime vuonna vähän reilu 10 000 vetypommiautoa. Niiden kokonaismääräkin on vain muutama kymmenen tuhatta. Vähän enemmän, kun kaasu/täyssähköautoja Suomessa, mutta vähemmän kuin kaasuautoja Ruotsissa.


      • Anonyymi

        Hinta. Vety on kallista tuottaa, käsitellä ja varastoida.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hinta. Vety on kallista tuottaa, käsitellä ja varastoida.

        Tuollaiset 60 kWh sähköä per kilo ja sillä ajelee 100 km.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuollaiset 60 kWh sähköä per kilo ja sillä ajelee 100 km.

        "Tuollaiset 60 kWh sähköä per kilo ja sillä ajelee 100 km."

        Ongelmana onkin, että koko ketjun hävikkien jälkeen täyssähköautossa 60 kWh riittää 300 km ajoihin, mutta valmistuskulut ovat vetyauton kanssa samaa luokkaa.

        Lisäksi vedyn pienen molekyylikoon vuoksi vetytankit pitää uusia 5 vuoden välein. Vety haurastuttaa tankin rakenteen. Vedyn täysin sisällään pitävää materiaalia ei ole olemassa. Edes NASA ei kelpuuta tästä syystä vetyä polttoaineeksi pitkillä avaruuslennoilla.

        Eikä kestävää polttokennoakaan ole vielä keksitty. Ehkä tähän tulee muutos tulevaisuudessa?

        Akkujen suhteen kestävyysongelma on nykyisen kokemuksen ja tietämyksen perusteella ratkaistu jo kauan sitten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tuollaiset 60 kWh sähköä per kilo ja sillä ajelee 100 km."

        Ongelmana onkin, että koko ketjun hävikkien jälkeen täyssähköautossa 60 kWh riittää 300 km ajoihin, mutta valmistuskulut ovat vetyauton kanssa samaa luokkaa.

        Lisäksi vedyn pienen molekyylikoon vuoksi vetytankit pitää uusia 5 vuoden välein. Vety haurastuttaa tankin rakenteen. Vedyn täysin sisällään pitävää materiaalia ei ole olemassa. Edes NASA ei kelpuuta tästä syystä vetyä polttoaineeksi pitkillä avaruuslennoilla.

        Eikä kestävää polttokennoakaan ole vielä keksitty. Ehkä tähän tulee muutos tulevaisuudessa?

        Akkujen suhteen kestävyysongelma on nykyisen kokemuksen ja tietämyksen perusteella ratkaistu jo kauan sitten.

        > Eikä kestävää polttokennoakaan ole vielä keksitty. Ehkä tähän tulee muutos tulevaisuudessa?

        Häh? Polttokennoissa on käytössä hyvinkin monelaista eri tekniikkaa. Mutta henkilöautojen kokoluokassa ei taida juuri mikään muu kuin polymeeripolttokenno olla tolkullinen. Vrt. jollain polttokennoilla toimintalämpötila satoja asteita ts. autoa pitäisi esilämmittää ennen ajoon lähtöä kuin jotain häkäpönttövehjettä. Tällaiset enempi voimalaitosten tekniikkaa. Näillä ratkaisuilla hyötysuhdekin voi olla paljon korkeampi kuin polymeerikennojen joku 30-40 %.

        Ja muuten kestävyys on kyllä testattu. Polttokennot olivat energianlähteenä mm. kuulennoilla. Mutta niissä kennoissa ei oltu rakennemateriaaleissa säästelty. Massatuotannossa pitää pystyä karsimaan kalliiden jalometallikatalyyttien määrät ym minimiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > Eikä kestävää polttokennoakaan ole vielä keksitty. Ehkä tähän tulee muutos tulevaisuudessa?

        Häh? Polttokennoissa on käytössä hyvinkin monelaista eri tekniikkaa. Mutta henkilöautojen kokoluokassa ei taida juuri mikään muu kuin polymeeripolttokenno olla tolkullinen. Vrt. jollain polttokennoilla toimintalämpötila satoja asteita ts. autoa pitäisi esilämmittää ennen ajoon lähtöä kuin jotain häkäpönttövehjettä. Tällaiset enempi voimalaitosten tekniikkaa. Näillä ratkaisuilla hyötysuhdekin voi olla paljon korkeampi kuin polymeerikennojen joku 30-40 %.

        Ja muuten kestävyys on kyllä testattu. Polttokennot olivat energianlähteenä mm. kuulennoilla. Mutta niissä kennoissa ei oltu rakennemateriaaleissa säästelty. Massatuotannossa pitää pystyä karsimaan kalliiden jalometallikatalyyttien määrät ym minimiin.

        ...tosin polymeeripolttokennoillakin sellainen ominaisuus, että reaktiotuotteena muodostuu vettä/vesihöyryä, jolla on ikävä taipumus jäätyä talvella. Eli polttokenno on pakko lämmittää plussan puolelle ennen kuin sitä voi käyttää. On siis vieläkin arempi pakkaselle tämä kuin Li-Ion akut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > Eikä kestävää polttokennoakaan ole vielä keksitty. Ehkä tähän tulee muutos tulevaisuudessa?

        Häh? Polttokennoissa on käytössä hyvinkin monelaista eri tekniikkaa. Mutta henkilöautojen kokoluokassa ei taida juuri mikään muu kuin polymeeripolttokenno olla tolkullinen. Vrt. jollain polttokennoilla toimintalämpötila satoja asteita ts. autoa pitäisi esilämmittää ennen ajoon lähtöä kuin jotain häkäpönttövehjettä. Tällaiset enempi voimalaitosten tekniikkaa. Näillä ratkaisuilla hyötysuhdekin voi olla paljon korkeampi kuin polymeerikennojen joku 30-40 %.

        Ja muuten kestävyys on kyllä testattu. Polttokennot olivat energianlähteenä mm. kuulennoilla. Mutta niissä kennoissa ei oltu rakennemateriaaleissa säästelty. Massatuotannossa pitää pystyä karsimaan kalliiden jalometallikatalyyttien määrät ym minimiin.

        "Ja muuten kestävyys on kyllä testattu. Polttokennot olivat energianlähteenä mm. kuulennoilla."

        Kuulennolla tekniikan pitää olla kyllä toimintavarmaa, mutta kestäävyys ei ole ykköspriooriteetti; lento kestää vain joitain päiviä.
        Auton voimalähteen pitäisi kestää mielellään ainakin 15 vuotta. Toimintavarmuus ja kestävyys ovat kaksi eri asiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ja muuten kestävyys on kyllä testattu. Polttokennot olivat energianlähteenä mm. kuulennoilla."

        Kuulennolla tekniikan pitää olla kyllä toimintavarmaa, mutta kestäävyys ei ole ykköspriooriteetti; lento kestää vain joitain päiviä.
        Auton voimalähteen pitäisi kestää mielellään ainakin 15 vuotta. Toimintavarmuus ja kestävyys ovat kaksi eri asiaa.

        Kuulentojen polttokennoissa tekniikka oli erilaista. Siinä puuhassa ei tarvinnut pihistellä kustannusten eikä jalometallien kanssa. Käsittääkseni ne polttokennot olivat teknisesti erinomaisia, mutta kaupalliseen käyttöön täysin mahdottomia.

        Polymeeripolttokennot sitten taas sarjaa kustannukset edellä. Muutakin tekniikkaa löytyy, jo pelkästä metanolista voi päätellä, ettei tässä ole samat ratkaisut pelissä
        https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007529256.html

        Noissa tukiasemajutuissa on varsin korkeat luotettavuusvaatimukset, joten sinne ei ihan protomallin tekniikkaa laiteta.

        Myös maakaasulla toimivia polttokennolaitoksia on, Taas eri tekniikka kuin autoissa. Ja kun voimalaitoksesta puhutaan, niin vuodessa taitaa tulla hitusen enemmän käyttötunteja kuin autolle 10 vuodessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hinta. Vety on kallista tuottaa, käsitellä ja varastoida.

        Niin on, mutta kandee huomioida että faktoilla ei ole joillekin mitään merkitystä :)


    • Anonyymi

      Kyllä vetypommiauto pitää saada joka pihaan ja autotalliin.

      • Anonyymi

        Häkäpommin tilalle.


      • Anonyymi

        Japanilaisilla on vetypommit hyvin hallussa. Mm paikallisessa paukkuvaaran ydinvoimalassa (Fukushima) muuttivat pari suojarakennusta avomallisiksi vetyräjähdyksen avulla ;-D

        Toisaalta perinteisetkin räjähdysaineet itämailla osataan, kuten Takatan ilmapussukoista nähtiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Japanilaisilla on vetypommit hyvin hallussa. Mm paikallisessa paukkuvaaran ydinvoimalassa (Fukushima) muuttivat pari suojarakennusta avomallisiksi vetyräjähdyksen avulla ;-D

        Toisaalta perinteisetkin räjähdysaineet itämailla osataan, kuten Takatan ilmapussukoista nähtiin.

        Mistähän sinunkin Fukushima tietosi on peräisin? Eihän sitä tuhonnut mikään tsunami....eihän?......
        Olet pelkkä tiedoton pelle. Jatka vaan sillä samalla lohduttomalla tielläsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistähän sinunkin Fukushima tietosi on peräisin? Eihän sitä tuhonnut mikään tsunami....eihän?......
        Olet pelkkä tiedoton pelle. Jatka vaan sillä samalla lohduttomalla tielläsi.

        Jos muita korjailee, olisi parempi olla oikeassa.

        Hallitsematon reaktio synnytti vetyä, joka sitten räjähti tuhoten suojarakennuksen. Kyllä tuo pitäisi jokaisen Fukushiman onnettomuusuutisia aikoinaan lukeneen tietää!


      • Anonyymi

        Aika hurjan näköistä kun jenkkilässä kaasukäyttöinen pikkubussi paloi huoltoasemalla. Kaasusäiliö ei sentään räjähtänyt vaan ilmeisesti varoventtiili toimi asianmukaisesti ja usean metrin pistoliekki "hitsasi" huoltoaseman betonirakenteita pitkään ennen kuin kaasu loppui. Palokuntakin pysyi etäällä ja suihkutteli vesitykeillä kaukaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos muita korjailee, olisi parempi olla oikeassa.

        Hallitsematon reaktio synnytti vetyä, joka sitten räjähti tuhoten suojarakennuksen. Kyllä tuo pitäisi jokaisen Fukushiman onnettomuusuutisia aikoinaan lukeneen tietää!

        Jep. reaktorissa jäähdytys petti ja liian lämpötila nousi niin korkeaksi, että vesi alkoi hajota pelkän lämmön vaikutuksesta vedyksi ja hapeksi. Tällä tavalla muodostunutta vetyä pääsi purkautumaan suojarakennukseen ja sitten ei tarvittu kuin pieni kipinä jostain vaurioituneesta laitteesta.

        On sitä puhetta ollut, että voitaisiin tarkoituksella suunnitella ydinreaktoreita, jotka tuottaisivat vetyä hajottamalla vettä termisesti. Voisi olla se kaikkein halvin tuotantotapa, mutta ydinvoima nyt ei vaan ole viherpiipertäjien suosiossa.


    • Anonyymi

      Proto tyyppiä testaillaan, navetan takana?🙉🙈🙊

      • Anonyymi

        Navetan takana hitsataan tojoon uutta peltiä, mutta tästä on jo runsaasti kokemusta.


    • Anonyymi

      On aloittajallakin niin puurot, vellit kuin käsitteetkin sekaisin eli hukassa. Sähköstä ei tehdä vetyä mutta vetyä valmistettaessa tarvitaan sähköä eli energiaa jonka tekemiseen sähköksikin tarvitaan energiaa ja paljon tarvitaankin jos paljon vetyä halutaan tehdä!

      • Anonyymi

        Vety tehdään höyryreformoinnilla maakaasusta. Sivutuotteena syntyy CO2, mutta se on jokun muun ongelma - menee liikennesektorin sijaan kemianteollisuuden tms. piikkiin. Siksi vetyyn turvaudutaan niissä maissa (kuten Saksa), missä on totaalisesti epäonnistuttu päästöjen vähentämisessä tähän asti.

        Vedyn valmistus eletrolyysillä = sähköä käyttäen on myös mahdollista, mutta liian kallista. Siihen silti panostetaan. Ajatuksena on, että uusiutuvien tuotannon kasvasessa saisi ajoittaisen ylituotannon varastoitua vetyyn. Vaikka tämän "akun" hyötysuhde on 30%-50 %.

        Parampaan hyötysuhteeseen pääsee, ja pienemmin kustannuksin, pumppuvoimalaitoksella.

        Toinen tapa "hukata" sähkön ylituotanto olisi valmistaa eletrolyysillä vetyä, mutta yhdistää se sitten jonkin teollisuuslaitoksen CO2 päästöihin. Tuloksena synteettistä metaania. Jolle on jo käyttökohteet (kaasukombivoimalaitokset, biokaasulla toimivat bussit ja henkilöautot, Viking Grace yms.) olemassa. Tälläkin prosessilla hyötysuhde on heikko, mutta voittaa vetypelleilyn 100-0 just siitä syystä, että on jo käyttökohteet ja jakeluverkot olemassa. Tänä päivänä eikä vasta 2050.


    • Anonyymi

      Tässä kunnolla vetypelleille jäitä hattuun.

      • Anonyymi

        Mainiota!


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Suuryritykset taas asialla sabotoimassa halpaa, desentralisoitua (hajautettua) käyttövoimaa, sähköä.


    • Anonyymi

      Ihan turha päteä jollain numeroilla.

      Vety on paras ja hintaa ei kukaan ole kysynyt, koska sillä ei ole mitään merkitystä.

      • Anonyymi

        Joo, vetyhöperöt eivät juuri järkisyistä piittaa.


      • Anonyymi

        Oliko aloittajalla liian paljon viha-faktaa ja nyt tuli paha mieli? Faktat eivät välitä tunteistasi, pahoittelut.

        Aloitus oli täydellinen ja jokaisen polttokennoon uskovan pitää se lukea.
        En vastusta polttokennoautoja sinänsä, mutta uskon että moisille on vain rajattuja käyttökohteita ja henkilöautot eivät ole yksi käyttökohde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oliko aloittajalla liian paljon viha-faktaa ja nyt tuli paha mieli? Faktat eivät välitä tunteistasi, pahoittelut.

        Aloitus oli täydellinen ja jokaisen polttokennoon uskovan pitää se lukea.
        En vastusta polttokennoautoja sinänsä, mutta uskon että moisille on vain rajattuja käyttökohteita ja henkilöautot eivät ole yksi käyttökohde.

        Missä uskot polttokennoja käytettävän? Maantieliikenteessä en ainakaan keksi niille järkevää käyttöä.


    • Anonyymi

      Kannatan kyllä vetyä voimanlähteeksi JOS kuorma-autolla ja rekalla kuljetetaan PAINAVIA lasteja VAKIOREITTIÄ yötä päivää siinä vaiheessa kun diesel raskaskalustoa ei enään myydä uutena. Painavien lastien liikuttamien pitkiä matkoja voi olla todella ongelmallista. Siinä tilanteessa sähkö voi olla ongelmallista latausaikojen takia ellei sitten aina kuski aja noin 3h kohteeseen, purkaa lastin noin tunnissa (plus paikan päällä pieni välilataus samalla) ja takas 3h jonka jälkeen ladataan kuorkki yön yli. Vety voi olla tulevaisuuden voimanlähde raskaskalustolle, mutta henkilöautoissa en näe järkeä, koska on yksinkertaisesti liian kallista, jotta kansalaiset vetyhenkilöautoista innostuisivat.

      • Anonyymi

        En kannata mitään, minkä hyötysuhde on vain kolmasosa kilpailevaan teknologiaan verrattuna. Joten vety on pelistä pois.


      • Anonyymi

        Nyt markkinoilla olevissa vetypommikuorma-autoissa toimintasäde 400 km ja sehän on aina optimistinen eli tasanopeusköröttelyä kesäkelissä. Ei tällaisella pääse Suomessa edes kaikkien (isompien) kaupunkien välejä ilman välitankkausta.

        Useampi sata tankkausasemaa pitäisi tänne rakentaa. Niitä 350 bar painetta tarjoavia raskaan kaluston malleja. Henkilöautothan tarvii 700 bar.

        Onneksi asemat maksavat vain 4 miljoonaa euroa kappaleelta tjsp.

        Vrt metaanin tankkausasemat Suomessa 0,5 M€/kpl. Siis paineistettua kaasua jakavat. Pitkän matkan liikenteeseen tarvittaisiin nestytetty tavara, jota jakavat asemat ovat kalliimpia.

        Vedynkin kanssa pitäisi ottaa nesteytetty tavara käyttöön pitkien ajomatkojen tarpeisiin. Vaan ei taida olla tämän lajin kalustoa eikä tankkausasemia vielä edes kehitetty.

        Sattuneesta syystä suoli24 vetyhihhuleita ja jotain IS toimittajia paremmin asioista tietävät tahot ennustavat vedyn ajan alkavan vasta 2050 luvulla.

        Tosin 30 vuoden päähän sitä vetyaikaa on luvattu viimeiset 30 vuotta.... joten ei kannata pidättää hengitystä. Antaa muiden maksaa kalliit oppirahat.


      • Anonyymi

        Ruotsalaisilla oli mielenkiintoinen idea, mitä on parilla tienpätkällä kokeiltu käytännössäkin. Sähkökuorma-auton lataus ajossa. Toteutustapana joko tien ylle ripustetut ajolangat mallia "trollikkabussi" tai jonkinlainen virtakisko (mallia metro) tien sivussa.

        Ei ainakaan nuo ajolangat mitään ufotekniikkaa olisi. Tällaisia systeemeitä sopivin välein valtaväylille, niin saisi toteutettua "äärettömän" toimintamatkan.


    • Anonyymi

      Tässä on viimeinkin kunnon asiaa, eikä ainaista vetypropagandaa.

    • Anonyymi

      Vetyautoilu on viimeinen yritys pitää käyttövoima suuryritysten kontrollissa. Akkusähkö ei niille kelpaa, koska kuka tahansa voi tuottaa sähköä ja sitä voi ladata melkein missä tahansa.

      • Anonyymi

        Vety tulee loppukäyttäjille kalliiksi, ja mikä pahinta, on erittäin hankala pitkien tankkausmatkojen ja kauan vievien uudelleenpaineistusten vuoksi. Kaupan päälle vielä yli viisinkertaiset käyttökulut sähköautoihin verrattuna.


      • Anonyymi

        Kannattaa huomata myös, että vedyn vaihtoehtona on jo käytössä oleva biokaasu/metaani. Sitäkin pystytään tuottamaan paikallisesti, joten ei kiinnosta isoja toimijoita.

        Vetyautoilu on itseasiassa Saksan, Japanin, USA yms. pahimpien saatuttajien kikka roskien lakaisuun maton alle. Näissä maissa sähköntuotanto on erittäin saastuttavaa, joten vedyn teko elektrolyysillä on kaikkea muuta kuin hyvä idea. Näissä maissa vetyauto voi tuottaa enemmän CO2 kuin nuuka bensakäyttöinen auto!

        Mutta.... vety on virallisessa liturgiassa speksattu päästöttömäksi polttoaineeksi - riiippumatta siitä, kuinka paljon sen tuotanto saastuttaa. Siksi vedyn käyttöönotolla saadaan näennäisesti laskettua liikenteen päästöjä. Ainakin USA ja Saksan liikenteen päästöt ovat viime vuodet olleet pikemminkin nousussa, mihin nyt etsitään pienellä paniikilla ratkaisua, maksoi mitä maksoi.

        Suomessa on liikenteen päästöt olleet loivassa laskussa jo 2008 alkaen. Pitkälti biopolttoaineiden ansiosta. Meidän ei kannata vetypelleilyyn hairahtua.


      • Anonyymi

        Sehän tässä onkin ydinkysymys. Vety on tosiaan ainoa uusiutuva reitti, joka pitää tankkauspaikat suuryhtiöiden käsissä.

        Et voi tankata kotona ja maksat pirusti.


    • Anonyymi

      Millon tulee 25000 euron vetyauto? Vetyauton hintaa ei saa paljoa alaspäin tankin kokoa pienentämällä.

      • Anonyymi

        En tiedä, mutta ei mene kauan kun sähköautomarkkinoilla uusia 25000€ autoja on vaikka millä mitalla. Siksi sähköautoista tulee valtavirtaa.


    • Anonyymi

      vety auton tankin voi täyttää kotonakin,näitä halpoja aasialaisia vetygeneraattodeita voi tilata jo nyt verkkokaupasta,

      • Anonyymi

        5kg+ ja 700 baria kotioloissa? Halpa aasialainen? Kuulostaa tosi turvalliselta, naapurit tykkää.


    • Anonyymi

      Kun naapureille selviää että tankkaat vetyä autoosi kotitekoisesti laitteilla jotka eivät ole EU hyväksyttyjä, niin voi olla että vetyräjähdys pelkojensa takia ottavat viranomaisiin yhteyttä. Varsinkin lasten puolesta äidit saattavat pelätä.

    • Anonyymi

      Yksi parhaista aloituksista koskaan vetyä koskien.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      272
      4486
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      267
      3615
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      162
      1911
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      26
      1818
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      299
      1485
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1031
    7. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      970
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      122
      922
    9. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      883
    Aihe