Vetyauto on vetyansa

"Vety on kannattavaa vain raskaassa liikenteessä kun niitä aletaan sähköistämään."

Se näkee, joka elää. Eiköhän täyssähkö nappaa pian tuon segmentin alle 1000 km matkoilla.

Eli 95-99% tarpeesta.

Niistä murusista, joita tuon markkinan jälkeen jää vielä jäljelle voi sitten diesel ja vety kilpailla keskenään.

Anonyymi kirjoitti:

"Vety on kannattavaa vain raskaassa liikenteessä kun niitä aletaan sähköistämään."

Se näkee, joka elää. Eiköhän täyssähkö nappaa pian tuon segmentin alle 1000 km matkoilla.

Eli 95-99% tarpeesta.

Niistä murusista, joita tuon markkinan jälkeen jää vielä jäljelle voi sitten diesel ja vety kilpailla keskenään.

Lue lisää

Aivan niin. 800 km toimintamatkan Tesla Semi tulee niittämään kilpailijat lakoon. Siitä tulee halvin tapa kuljettaa.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan niin. 800 km toimintamatkan Tesla Semi tulee niittämään kilpailijat lakoon. Siitä tulee halvin tapa kuljettaa.

Nyt Tesla Semi on testattu tositoimissa. Täydellä kuormalla toimintamatka oli kuin olikin 800 km. Taitaa vetyketkuja nyt kylmätä, sen verran halvempaa Tesla Semin käyttö on.

Lataus kestää Pepsin mukaan 30 minuuttia.

Nuo japsivalmistaja myyvät vetyautonsa vain niihin maihin joissa on jo valmiiksi tankattavaa vetyä saatavissa laajemmin.

Suomessa ei edes kaasuautot saavuttanut kunnollista jalansijaa koska tankkauspaikkoja ei tehty kuin hyvin rajoitetusti (maakaasua ei saa koko maassa ja biokaasu on kalliimpaa).

Anonyymi kirjoitti:

Nuo japsivalmistaja myyvät vetyautonsa vain niihin maihin joissa on jo valmiiksi tankattavaa vetyä saatavissa laajemmin.

Suomessa ei edes kaasuautot saavuttanut kunnollista jalansijaa koska tankkauspaikkoja ei tehty kuin hyvin rajoitetusti (maakaasua ei saa koko maassa ja biokaasu on kalliimpaa).

Lue lisää

Kaasuautoja on käytössä enemmän kuin täyssähköautoja. Tankkausasemia löytyy hyvin pääkaupunkiseudulta, joten kuten isoimmista kaupungeista, mutta itä- ja pohjois-Suomessa myydään eioota. Tosin valtaosa väestöstä asuu siellä, missä nämä asematkin ovat.

Vedystä vouhotettiin kovasti luokkaa 25 vuotta sitten. Kun ei täyssähköautoista mihinkään ollut (oli jotain lyijyakkuista Elcatiä yms.).

Vetykäyttöisiä autoja on maassamme 2. Molemmat nykyään automuseossa. Niinpä ainokainen vedyn jakeluasemakin on purettu aikoja sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Kaasuautoja on käytössä enemmän kuin täyssähköautoja. Tankkausasemia löytyy hyvin pääkaupunkiseudulta, joten kuten isoimmista kaupungeista, mutta itä- ja pohjois-Suomessa myydään eioota. Tosin valtaosa väestöstä asuu siellä, missä nämä asematkin ovat.

Vedystä vouhotettiin kovasti luokkaa 25 vuotta sitten. Kun ei täyssähköautoista mihinkään ollut (oli jotain lyijyakkuista Elcatiä yms.).

Vetykäyttöisiä autoja on maassamme 2. Molemmat nykyään automuseossa. Niinpä ainokainen vedyn jakeluasemakin on purettu aikoja sitten.

Lue lisää

"Kaasuautoja on käytössä enemmän kuin täyssähköautoja."

Katsoin 2015-2020 rekisteröinnit.
Kaasuautoja 5900kpl
Sähköautoja 7876kpl

2021
Tammikuu
Kaasu 258
Sähkö 2611

Helmikuu
Kaasu 223
Sähkö 2150

Maaliskuu
Kaasu 234
Sähkö 2690

Ja niin edelleen.

Vieläkö pysytte väitteessänne, että kaasuautoja on enemmän kuin sähköautoja?

Anonyymi kirjoitti:

"Kaasuautoja on käytössä enemmän kuin täyssähköautoja."

Katsoin 2015-2020 rekisteröinnit.
Kaasuautoja 5900kpl
Sähköautoja 7876kpl

2021
Tammikuu
Kaasu 258
Sähkö 2611

Helmikuu
Kaasu 223
Sähkö 2150

Maaliskuu
Kaasu 234
Sähkö 2690

Ja niin edelleen.

Vieläkö pysytte väitteessänne, että kaasuautoja on enemmän kuin sähköautoja?

Lue lisää

Katso autokanta äläkä pelkästään parin viime vuoden (ensi?) rekisteröinnit. Ota mukaan myös pakettiautot, bussit ja kuorma-autot. Tiedot kyllä löytyy Trafilta.

Alkuvuodesta 2021 kaasuautoja oli kaikkiaan noin 13 000 ja täyssähköautoja muistaakseni luokkaa 10 000. Nyt voi patteriautoja tod. näk on jo vähän enemmän.

Toisaalta.... koko maailmassa myytiin viime vuonna vähän reilu 10 000 vetypommiautoa. Niiden kokonaismääräkin on vain muutama kymmenen tuhatta. Vähän enemmän, kun kaasu/täyssähköautoja Suomessa, mutta vähemmän kuin kaasuautoja Ruotsissa.

Hinta. Vety on kallista tuottaa, käsitellä ja varastoida.

Anonyymi kirjoitti:

Hinta. Vety on kallista tuottaa, käsitellä ja varastoida.

Tuollaiset 60 kWh sähköä per kilo ja sillä ajelee 100 km.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollaiset 60 kWh sähköä per kilo ja sillä ajelee 100 km.

"Tuollaiset 60 kWh sähköä per kilo ja sillä ajelee 100 km."

Ongelmana onkin, että koko ketjun hävikkien jälkeen täyssähköautossa 60 kWh riittää 300 km ajoihin, mutta valmistuskulut ovat vetyauton kanssa samaa luokkaa.

Lisäksi vedyn pienen molekyylikoon vuoksi vetytankit pitää uusia 5 vuoden välein. Vety haurastuttaa tankin rakenteen. Vedyn täysin sisällään pitävää materiaalia ei ole olemassa. Edes NASA ei kelpuuta tästä syystä vetyä polttoaineeksi pitkillä avaruuslennoilla.

Eikä kestävää polttokennoakaan ole vielä keksitty. Ehkä tähän tulee muutos tulevaisuudessa?

Akkujen suhteen kestävyysongelma on nykyisen kokemuksen ja tietämyksen perusteella ratkaistu jo kauan sitten.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuollaiset 60 kWh sähköä per kilo ja sillä ajelee 100 km."

Ongelmana onkin, että koko ketjun hävikkien jälkeen täyssähköautossa 60 kWh riittää 300 km ajoihin, mutta valmistuskulut ovat vetyauton kanssa samaa luokkaa.

Lisäksi vedyn pienen molekyylikoon vuoksi vetytankit pitää uusia 5 vuoden välein. Vety haurastuttaa tankin rakenteen. Vedyn täysin sisällään pitävää materiaalia ei ole olemassa. Edes NASA ei kelpuuta tästä syystä vetyä polttoaineeksi pitkillä avaruuslennoilla.

Eikä kestävää polttokennoakaan ole vielä keksitty. Ehkä tähän tulee muutos tulevaisuudessa?

Akkujen suhteen kestävyysongelma on nykyisen kokemuksen ja tietämyksen perusteella ratkaistu jo kauan sitten.

Lue lisää

> Eikä kestävää polttokennoakaan ole vielä keksitty. Ehkä tähän tulee muutos tulevaisuudessa?

Häh? Polttokennoissa on käytössä hyvinkin monelaista eri tekniikkaa. Mutta henkilöautojen kokoluokassa ei taida juuri mikään muu kuin polymeeripolttokenno olla tolkullinen. Vrt. jollain polttokennoilla toimintalämpötila satoja asteita ts. autoa pitäisi esilämmittää ennen ajoon lähtöä kuin jotain häkäpönttövehjettä. Tällaiset enempi voimalaitosten tekniikkaa. Näillä ratkaisuilla hyötysuhdekin voi olla paljon korkeampi kuin polymeerikennojen joku 30-40 %.

Ja muuten kestävyys on kyllä testattu. Polttokennot olivat energianlähteenä mm. kuulennoilla. Mutta niissä kennoissa ei oltu rakennemateriaaleissa säästelty. Massatuotannossa pitää pystyä karsimaan kalliiden jalometallikatalyyttien määrät ym minimiin.

Anonyymi kirjoitti:

> Eikä kestävää polttokennoakaan ole vielä keksitty. Ehkä tähän tulee muutos tulevaisuudessa?

Häh? Polttokennoissa on käytössä hyvinkin monelaista eri tekniikkaa. Mutta henkilöautojen kokoluokassa ei taida juuri mikään muu kuin polymeeripolttokenno olla tolkullinen. Vrt. jollain polttokennoilla toimintalämpötila satoja asteita ts. autoa pitäisi esilämmittää ennen ajoon lähtöä kuin jotain häkäpönttövehjettä. Tällaiset enempi voimalaitosten tekniikkaa. Näillä ratkaisuilla hyötysuhdekin voi olla paljon korkeampi kuin polymeerikennojen joku 30-40 %.

Ja muuten kestävyys on kyllä testattu. Polttokennot olivat energianlähteenä mm. kuulennoilla. Mutta niissä kennoissa ei oltu rakennemateriaaleissa säästelty. Massatuotannossa pitää pystyä karsimaan kalliiden jalometallikatalyyttien määrät ym minimiin.

Lue lisää

...tosin polymeeripolttokennoillakin sellainen ominaisuus, että reaktiotuotteena muodostuu vettä/vesihöyryä, jolla on ikävä taipumus jäätyä talvella. Eli polttokenno on pakko lämmittää plussan puolelle ennen kuin sitä voi käyttää. On siis vieläkin arempi pakkaselle tämä kuin Li-Ion akut.

Anonyymi kirjoitti:

> Eikä kestävää polttokennoakaan ole vielä keksitty. Ehkä tähän tulee muutos tulevaisuudessa?

Häh? Polttokennoissa on käytössä hyvinkin monelaista eri tekniikkaa. Mutta henkilöautojen kokoluokassa ei taida juuri mikään muu kuin polymeeripolttokenno olla tolkullinen. Vrt. jollain polttokennoilla toimintalämpötila satoja asteita ts. autoa pitäisi esilämmittää ennen ajoon lähtöä kuin jotain häkäpönttövehjettä. Tällaiset enempi voimalaitosten tekniikkaa. Näillä ratkaisuilla hyötysuhdekin voi olla paljon korkeampi kuin polymeerikennojen joku 30-40 %.

Ja muuten kestävyys on kyllä testattu. Polttokennot olivat energianlähteenä mm. kuulennoilla. Mutta niissä kennoissa ei oltu rakennemateriaaleissa säästelty. Massatuotannossa pitää pystyä karsimaan kalliiden jalometallikatalyyttien määrät ym minimiin.

Lue lisää

"Ja muuten kestävyys on kyllä testattu. Polttokennot olivat energianlähteenä mm. kuulennoilla."

Kuulennolla tekniikan pitää olla kyllä toimintavarmaa, mutta kestäävyys ei ole ykköspriooriteetti; lento kestää vain joitain päiviä.
Auton voimalähteen pitäisi kestää mielellään ainakin 15 vuotta. Toimintavarmuus ja kestävyys ovat kaksi eri asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Ja muuten kestävyys on kyllä testattu. Polttokennot olivat energianlähteenä mm. kuulennoilla."

Kuulennolla tekniikan pitää olla kyllä toimintavarmaa, mutta kestäävyys ei ole ykköspriooriteetti; lento kestää vain joitain päiviä.
Auton voimalähteen pitäisi kestää mielellään ainakin 15 vuotta. Toimintavarmuus ja kestävyys ovat kaksi eri asiaa.

Lue lisää

Kuulentojen polttokennoissa tekniikka oli erilaista. Siinä puuhassa ei tarvinnut pihistellä kustannusten eikä jalometallien kanssa. Käsittääkseni ne polttokennot olivat teknisesti erinomaisia, mutta kaupalliseen käyttöön täysin mahdottomia.

Polymeeripolttokennot sitten taas sarjaa kustannukset edellä. Muutakin tekniikkaa löytyy, jo pelkästä metanolista voi päätellä, ettei tässä ole samat ratkaisut pelissä
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007529256.html

Noissa tukiasemajutuissa on varsin korkeat luotettavuusvaatimukset, joten sinne ei ihan protomallin tekniikkaa laiteta.

Myös maakaasulla toimivia polttokennolaitoksia on, Taas eri tekniikka kuin autoissa. Ja kun voimalaitoksesta puhutaan, niin vuodessa taitaa tulla hitusen enemmän käyttötunteja kuin autolle 10 vuodessa.

Anonyymi kirjoitti:

Hinta. Vety on kallista tuottaa, käsitellä ja varastoida.

Niin on, mutta kandee huomioida että faktoilla ei ole joillekin mitään merkitystä :)

Anonyymi kirjoitti:

Niin on, mutta kandee huomioida että faktoilla ei ole joillekin mitään merkitystä :)

Tiettyihin sovelluksiin vetyä voi käyttää, vaikka kulurakenne on järjettömän kallis.

Häkäpommin tilalle.

Japanilaisilla on vetypommit hyvin hallussa. Mm paikallisessa paukkuvaaran ydinvoimalassa (Fukushima) muuttivat pari suojarakennusta avomallisiksi vetyräjähdyksen avulla ;-D

Toisaalta perinteisetkin räjähdysaineet itämailla osataan, kuten Takatan ilmapussukoista nähtiin.

Anonyymi kirjoitti:

Japanilaisilla on vetypommit hyvin hallussa. Mm paikallisessa paukkuvaaran ydinvoimalassa (Fukushima) muuttivat pari suojarakennusta avomallisiksi vetyräjähdyksen avulla ;-D

Toisaalta perinteisetkin räjähdysaineet itämailla osataan, kuten Takatan ilmapussukoista nähtiin.

Lue lisää

Mistähän sinunkin Fukushima tietosi on peräisin? Eihän sitä tuhonnut mikään tsunami....eihän?......
Olet pelkkä tiedoton pelle. Jatka vaan sillä samalla lohduttomalla tielläsi.

Anonyymi kirjoitti:

Mistähän sinunkin Fukushima tietosi on peräisin? Eihän sitä tuhonnut mikään tsunami....eihän?......
Olet pelkkä tiedoton pelle. Jatka vaan sillä samalla lohduttomalla tielläsi.

Lue lisää

Jos muita korjailee, olisi parempi olla oikeassa.

Hallitsematon reaktio synnytti vetyä, joka sitten räjähti tuhoten suojarakennuksen. Kyllä tuo pitäisi jokaisen Fukushiman onnettomuusuutisia aikoinaan lukeneen tietää!

Aika hurjan näköistä kun jenkkilässä kaasukäyttöinen pikkubussi paloi huoltoasemalla. Kaasusäiliö ei sentään räjähtänyt vaan ilmeisesti varoventtiili toimi asianmukaisesti ja usean metrin pistoliekki "hitsasi" huoltoaseman betonirakenteita pitkään ennen kuin kaasu loppui. Palokuntakin pysyi etäällä ja suihkutteli vesitykeillä kaukaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos muita korjailee, olisi parempi olla oikeassa.

Hallitsematon reaktio synnytti vetyä, joka sitten räjähti tuhoten suojarakennuksen. Kyllä tuo pitäisi jokaisen Fukushiman onnettomuusuutisia aikoinaan lukeneen tietää!

Lue lisää

Jep. reaktorissa jäähdytys petti ja liian lämpötila nousi niin korkeaksi, että vesi alkoi hajota pelkän lämmön vaikutuksesta vedyksi ja hapeksi. Tällä tavalla muodostunutta vetyä pääsi purkautumaan suojarakennukseen ja sitten ei tarvittu kuin pieni kipinä jostain vaurioituneesta laitteesta.

On sitä puhetta ollut, että voitaisiin tarkoituksella suunnitella ydinreaktoreita, jotka tuottaisivat vetyä hajottamalla vettä termisesti. Voisi olla se kaikkein halvin tuotantotapa, mutta ydinvoima nyt ei vaan ole viherpiipertäjien suosiossa.

Navetan takana hitsataan tojoon uutta peltiä, mutta tästä on jo runsaasti kokemusta.

Vety tehdään höyryreformoinnilla maakaasusta. Sivutuotteena syntyy CO2, mutta se on jokun muun ongelma - menee liikennesektorin sijaan kemianteollisuuden tms. piikkiin. Siksi vetyyn turvaudutaan niissä maissa (kuten Saksa), missä on totaalisesti epäonnistuttu päästöjen vähentämisessä tähän asti.

Vedyn valmistus eletrolyysillä = sähköä käyttäen on myös mahdollista, mutta liian kallista. Siihen silti panostetaan. Ajatuksena on, että uusiutuvien tuotannon kasvasessa saisi ajoittaisen ylituotannon varastoitua vetyyn. Vaikka tämän "akun" hyötysuhde on 30%-50 %.

Parampaan hyötysuhteeseen pääsee, ja pienemmin kustannuksin, pumppuvoimalaitoksella.

Toinen tapa "hukata" sähkön ylituotanto olisi valmistaa eletrolyysillä vetyä, mutta yhdistää se sitten jonkin teollisuuslaitoksen CO2 päästöihin. Tuloksena synteettistä metaania. Jolle on jo käyttökohteet (kaasukombivoimalaitokset, biokaasulla toimivat bussit ja henkilöautot, Viking Grace yms.) olemassa. Tälläkin prosessilla hyötysuhde on heikko, mutta voittaa vetypelleilyn 100-0 just siitä syystä, että on jo käyttökohteet ja jakeluverkot olemassa. Tänä päivänä eikä vasta 2050.

Mainiota!

Suuryritykset taas asialla sabotoimassa halpaa, desentralisoitua (hajautettua) käyttövoimaa, sähköä.

Joo, vetyhöperöt eivät juuri järkisyistä piittaa.

Oliko aloittajalla liian paljon viha-faktaa ja nyt tuli paha mieli? Faktat eivät välitä tunteistasi, pahoittelut.

Aloitus oli täydellinen ja jokaisen polttokennoon uskovan pitää se lukea.
En vastusta polttokennoautoja sinänsä, mutta uskon että moisille on vain rajattuja käyttökohteita ja henkilöautot eivät ole yksi käyttökohde.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko aloittajalla liian paljon viha-faktaa ja nyt tuli paha mieli? Faktat eivät välitä tunteistasi, pahoittelut.

Aloitus oli täydellinen ja jokaisen polttokennoon uskovan pitää se lukea.
En vastusta polttokennoautoja sinänsä, mutta uskon että moisille on vain rajattuja käyttökohteita ja henkilöautot eivät ole yksi käyttökohde.

Lue lisää

Missä uskot polttokennoja käytettävän? Maantieliikenteessä en ainakaan keksi niille järkevää käyttöä.

En kannata mitään, minkä hyötysuhde on vain kolmasosa kilpailevaan teknologiaan verrattuna. Joten vety on pelistä pois.

Nyt markkinoilla olevissa vetypommikuorma-autoissa toimintasäde 400 km ja sehän on aina optimistinen eli tasanopeusköröttelyä kesäkelissä. Ei tällaisella pääse Suomessa edes kaikkien (isompien) kaupunkien välejä ilman välitankkausta.

Useampi sata tankkausasemaa pitäisi tänne rakentaa. Niitä 350 bar painetta tarjoavia raskaan kaluston malleja. Henkilöautothan tarvii 700 bar.

Onneksi asemat maksavat vain 4 miljoonaa euroa kappaleelta tjsp.

Vrt metaanin tankkausasemat Suomessa 0,5 M€/kpl. Siis paineistettua kaasua jakavat. Pitkän matkan liikenteeseen tarvittaisiin nestytetty tavara, jota jakavat asemat ovat kalliimpia.

Vedynkin kanssa pitäisi ottaa nesteytetty tavara käyttöön pitkien ajomatkojen tarpeisiin. Vaan ei taida olla tämän lajin kalustoa eikä tankkausasemia vielä edes kehitetty.

Sattuneesta syystä suoli24 vetyhihhuleita ja jotain IS toimittajia paremmin asioista tietävät tahot ennustavat vedyn ajan alkavan vasta 2050 luvulla.

Tosin 30 vuoden päähän sitä vetyaikaa on luvattu viimeiset 30 vuotta.... joten ei kannata pidättää hengitystä. Antaa muiden maksaa kalliit oppirahat.

Ruotsalaisilla oli mielenkiintoinen idea, mitä on parilla tienpätkällä kokeiltu käytännössäkin. Sähkökuorma-auton lataus ajossa. Toteutustapana joko tien ylle ripustetut ajolangat mallia "trollikkabussi" tai jonkinlainen virtakisko (mallia metro) tien sivussa.

Ei ainakaan nuo ajolangat mitään ufotekniikkaa olisi. Tällaisia systeemeitä sopivin välein valtaväylille, niin saisi toteutettua "äärettömän" toimintamatkan.

Vety tulee loppukäyttäjille kalliiksi, ja mikä pahinta, on erittäin hankala pitkien tankkausmatkojen ja kauan vievien uudelleenpaineistusten vuoksi. Kaupan päälle vielä yli viisinkertaiset käyttökulut sähköautoihin verrattuna.

Kannattaa huomata myös, että vedyn vaihtoehtona on jo käytössä oleva biokaasu/metaani. Sitäkin pystytään tuottamaan paikallisesti, joten ei kiinnosta isoja toimijoita.

Vetyautoilu on itseasiassa Saksan, Japanin, USA yms. pahimpien saatuttajien kikka roskien lakaisuun maton alle. Näissä maissa sähköntuotanto on erittäin saastuttavaa, joten vedyn teko elektrolyysillä on kaikkea muuta kuin hyvä idea. Näissä maissa vetyauto voi tuottaa enemmän CO2 kuin nuuka bensakäyttöinen auto!

Mutta.... vety on virallisessa liturgiassa speksattu päästöttömäksi polttoaineeksi - riiippumatta siitä, kuinka paljon sen tuotanto saastuttaa. Siksi vedyn käyttöönotolla saadaan näennäisesti laskettua liikenteen päästöjä. Ainakin USA ja Saksan liikenteen päästöt ovat viime vuodet olleet pikemminkin nousussa, mihin nyt etsitään pienellä paniikilla ratkaisua, maksoi mitä maksoi.

Suomessa on liikenteen päästöt olleet loivassa laskussa jo 2008 alkaen. Pitkälti biopolttoaineiden ansiosta. Meidän ei kannata vetypelleilyyn hairahtua.

Sehän tässä onkin ydinkysymys. Vety on tosiaan ainoa uusiutuva reitti, joka pitää tankkauspaikat suuryhtiöiden käsissä.

Et voi tankata kotona ja maksat pirusti.

En tiedä, mutta ei mene kauan kun sähköautomarkkinoilla uusia 25000€ autoja on vaikka millä mitalla. Siksi sähköautoista tulee valtavirtaa.

5kg ja 700 baria kotioloissa? Halpa aasialainen? Kuulostaa tosi turvalliselta, naapurit tykkää.

Kaupallisia 2 miljoonan euron vetytankkausasemia räjähtelee miten sattuu Norjassa ja haluat käyttää halpoja aasialaisia? 🤣

Räjähtää ennen kuin ehtivät ottaa yhteyttä edes.

Anonyymi kirjoitti:

Räjähtää ennen kuin ehtivät ottaa yhteyttä edes.

150 metrin varoalue tankkauspisteen ympärillä on tarpeen.

Kuinka kauan vetypumppu kestää käyttöä, ennen kuin se pitää uusia?

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka kauan vetypumppu kestää käyttöä, ennen kuin se pitää uusia?

Vety haurastuttaa materiaaleja melko nopeasti. Elinkaari voi olla 5 vuotta tai 15 vuotta. Luultavammin kuitenkin alle 10 vuotta.

Tähän ei vedyn "kannattajat" (lue: yhteiskunnan varoilla loisivat) osaa vastata lainkaan.

Vety ei ole persulle sopiva käyttövoima. Tai oikeastaan kenellekään, joka arvostaa matalampaa veroastetta.

Kukakohan tämän vetypelleilyn takana on? Mikä käsi on kansalaisen taskulla?

Hieno Mirai tuossa videossa. Tuollaisia sitten Suomeenkin, kun ne muutamat vetyasemat lopettavat kannattamattomina? Eihän sillä sitten ole enää väliä, yhteiskunnan tuet kun on siinä vaiheessa jo varastettu.

Norjassakin vetyasia menee siis eteenpäin; yhä useampi vetyasema suljetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Norjassakin vetyasia menee siis eteenpäin; yhä useampi vetyasema suljetaan.

Isossa Britanniassa on nyt suljettu 10 asemaa 15:sta, eli viisi vielä odottaa sulkemista.

Anonyymi kirjoitti:

Hieno Mirai tuossa videossa. Tuollaisia sitten Suomeenkin, kun ne muutamat vetyasemat lopettavat kannattamattomina? Eihän sillä sitten ole enää väliä, yhteiskunnan tuet kun on siinä vaiheessa jo varastettu.

Lue lisää

Mirai mallia lumiukko? ;-)

Tuosta Miraissa on varmasti jo vetykenno entinen. Kun pääsee jäätymään kosteana, kenno paukkuu.

Vähän sama homma, kuin kaasuautojen kanssa, mutta niihin edes sai tankattua pienen määrän bensaa. Vetyautoilu on kuollut ja kuopattu.