Saa nähdä miten moni lankeaa vetyansaan. Siitä tulee varmasti isoille energiafirmoille ja huoltoasemille rahasampo.
Sähköstä tuotettu vety ei tule koskaan olemaan kannattavaa, paitsi ehkä lentoliikenteelle.
Fossiilipolttoaineista (lähinnä maakaasusta) se taas onnistuu jokseenkin kannattavasti, mutta ilman hiilidioksidin talteenottoa siitä ei ole mitään hyötyä päästöjen suhteen. CO2 talteenotto taas nostaa hintoja ja vaatii turvallisen loppusijoituspaikan.
Loppujen lopuksi vedystä suurimpia hyötyjiä tulevat olemaan maakaasun tuottajat ja jakelijat. Kuluttajat saavat maksaa erittäin kalliin jakeluinfran ja suuret tuotantokulut. Jos koko Suomi siirtyy vetyautoiluun, pelkkiä pumppuja tarvitaan ainakin 7000 kpl (todennäköisesti lähemmäksi 10000, ottaen huomioon osan pumpuista olevan vajaakäytöllä).
Pelkät 7000 pumppua maksaisivat 7 miljardia euroa. Ne myös käyttäisivät huomattavan määrän sähköä paineistukseen. Pumppuja todennäköisesti pitäisi myös uusia 10 vuoden välein, joten vuotuinen kulu olisi 700 miljoonaa euroa.
3 miljoonalle täyssähköautoille tarvittavat 20000 pikalaturia maksaisivat miljardi euroa, 10 vuoden uusintatahdilla siis 100M€ vuositasolla. Todellinen tarve pikalatureille on paljon pienempi, suurin osa tulee lataamaan kotona ja määränpäässä halvalla hitaalla laturilla.
Oikeasti ympäristöystävälliseen vetysähkötalouteen tarvitaan myös paljon energiaa. Siinä missä koko Suomen pelkän henkilöautoliikenteen sähköistäminen veisi vain 700-1000 MW jatkuvaa tehoa, sama vetytaloudella olisi ainakin 3000 MW.
3000 MW on parhaimmassakin tapauksessa vähintään kaksi ydinvoimalaa, lähempänä kolmea. Yhden ydinvoimalan elinkaarikustannus on 30 miljardia euroa. Vuositasolla siis vähintään 2x 500 miljoonaa euroa, eli miljardi.
Kokonaiskulut vetyhenkilöautoliikenteen infralle olisivat siis 1,7 miljardin euron luokkaa vuositasolla ennen veroja tai liikevoittoja. Täyssähköautoille vastaava lukema olisi arviolta 0,35 miljardia euroa vuositasolla. Vertailun vuoksi sama nykyiselle polttonesteinfralle on n. miljardia euroa vuodessa, mukaanlukien öljyntuonti.
Vetyautojenkin hintakin on korkea sähköautoihin verrattuna, vaikka niitä tuotetaan huomattavalla tappiolla. Toki vasta-argumenttina voi sanoa, että niiden hinta putoaa, mutta samaa voi sanoa täyssähköautoistakin. Siksi veikkaisin, että vetyautot ovat aina täyssähköautoja kalliimpia ja vähintään kaksi kertaa kalliimpia käyttää.
Lisäksi vetyautot vaativat enemmän huoltoja, polttokennojen ja erikoisvalmisteisten hiilikuituvetytankkien elinkaari on melko lyhyt. Vedyn molekyylikoko on yksinkertaisesti niin pieni, että ei ole olemassa materiaaleja joihin se ei imeytyisi.
Sähköautojen osalta on jo paljon dataa akkujen kestosta. 95-99% akuista kestää ainakin auton elinkaaren, 20-30 vuoden verran.
Eli jos vety tulee, kuka maksaa? No tietenkin kuluttaja!
Sähköstä tuotettu vety ei tule koskaan olemaan kannattavaa, paitsi ehkä lentoliikenteelle.
Fossiilipolttoaineista (lähinnä maakaasusta) se taas onnistuu jokseenkin kannattavasti, mutta ilman hiilidioksidin talteenottoa siitä ei ole mitään hyötyä päästöjen suhteen. CO2 talteenotto taas nostaa hintoja ja vaatii turvallisen loppusijoituspaikan.
Loppujen lopuksi vedystä suurimpia hyötyjiä tulevat olemaan maakaasun tuottajat ja jakelijat. Kuluttajat saavat maksaa erittäin kalliin jakeluinfran ja suuret tuotantokulut. Jos koko Suomi siirtyy vetyautoiluun, pelkkiä pumppuja tarvitaan ainakin 7000 kpl (todennäköisesti lähemmäksi 10000, ottaen huomioon osan pumpuista olevan vajaakäytöllä).
Pelkät 7000 pumppua maksaisivat 7 miljardia euroa. Ne myös käyttäisivät huomattavan määrän sähköä paineistukseen. Pumppuja todennäköisesti pitäisi myös uusia 10 vuoden välein, joten vuotuinen kulu olisi 700 miljoonaa euroa.
3 miljoonalle täyssähköautoille tarvittavat 20000 pikalaturia maksaisivat miljardi euroa, 10 vuoden uusintatahdilla siis 100M€ vuositasolla. Todellinen tarve pikalatureille on paljon pienempi, suurin osa tulee lataamaan kotona ja määränpäässä halvalla hitaalla laturilla.
Oikeasti ympäristöystävälliseen vetysähkötalouteen tarvitaan myös paljon energiaa. Siinä missä koko Suomen pelkän henkilöautoliikenteen sähköistäminen veisi vain 700-1000 MW jatkuvaa tehoa, sama vetytaloudella olisi ainakin 3000 MW.
3000 MW on parhaimmassakin tapauksessa vähintään kaksi ydinvoimalaa, lähempänä kolmea. Yhden ydinvoimalan elinkaarikustannus on 30 miljardia euroa. Vuositasolla siis vähintään 2x 500 miljoonaa euroa, eli miljardi.
Kokonaiskulut vetyhenkilöautoliikenteen infralle olisivat siis 1,7 miljardin euron luokkaa vuositasolla ennen veroja tai liikevoittoja. Täyssähköautoille vastaava lukema olisi arviolta 0,35 miljardia euroa vuositasolla. Vertailun vuoksi sama nykyiselle polttonesteinfralle on n. miljardia euroa vuodessa, mukaanlukien öljyntuonti.
Vetyautojenkin hintakin on korkea sähköautoihin verrattuna, vaikka niitä tuotetaan huomattavalla tappiolla. Toki vasta-argumenttina voi sanoa, että niiden hinta putoaa, mutta samaa voi sanoa täyssähköautoistakin. Siksi veikkaisin, että vetyautot ovat aina täyssähköautoja kalliimpia ja vähintään kaksi kertaa kalliimpia käyttää.
Lisäksi vetyautot vaativat enemmän huoltoja, polttokennojen ja erikoisvalmisteisten hiilikuituvetytankkien elinkaari on melko lyhyt. Vedyn molekyylikoko on yksinkertaisesti niin pieni, että ei ole olemassa materiaaleja joihin se ei imeytyisi.
Sähköautojen osalta on jo paljon dataa akkujen kestosta. 95-99% akuista kestää ainakin auton elinkaaren, 20-30 vuoden verran.
Eli jos vety tulee, kuka maksaa? No tietenkin kuluttaja!
Vastaukset 79
Vanhimmat
Vety on kannattavaa vain raskaassa liikenteessä kun niitä aletaan sähköistämään. Riittävä akusto vie liian suuren osan hyötykuormasta, mutta nestemäisellä vedyllä saa tehtyä sähköä vaikkapa rekan kuljettamiseen kohtuullisella taarapainolla.
Maissa joissa ei ole jo olemassa vedynjakelua valmiina (esimerkiksi Suomi) ei kannata koskaan tuoda vetyautoja.
Jos oikein ajatellaan pitkällä tähtäimellä, viimeisten nykyistä ajotekniikkaa käyttävien liikuntavälineiden sähkön tuottajaksi kehitettäneen pieni ydinvoimayksikkö, jota ei tarvitse tankata ajoneuvon eliniän aikana. Ydinvoimayksikkö romutetaan aikanaan ajoneuvon mukana.
"Vety+on+kannattavaa+vain+raskaassa+liikenteessä+kun+niitä+aletaan+sähköistämään."
Aivan niin. 800 km toimintamatkan Tesla Semi tulee niittämään kilpailijat lakoon. Siitä tulee halvin tapa kuljettaa.
Nyt Tesla Semi on testattu tositoimissa. Täydellä kuormalla toimintamatka oli kuin olikin 800 km. Taitaa vetyketkuja nyt kylmätä, sen verran halvempaa Tesla Semin käyttö on.
Lataus kestää Pepsin mukaan 30 minuuttia.
Kuluttaja ei pysty menemään vetyansaan vielä 20-30 vuoteen vaikka haluaisi. Ei ole autoja eikä vetyasemia.
Joku autonvalmistaja voi hassata rahaa vetyautihin, kuluttaja ei onneksi.
Nuo japsivalmistaja myyvät vetyautonsa vain niihin maihin joissa on jo valmiiksi tankattavaa vetyä saatavissa laajemmin.
Suomessa ei edes kaasuautot saavuttanut kunnollista jalansijaa koska tankkauspaikkoja ei tehty kuin hyvin rajoitetusti (maakaasua ei saa koko maassa ja biokaasu on kalliimpaa).
Kaasuautoja on käytössä enemmän kuin täyssähköautoja. Tankkausasemia löytyy hyvin pääkaupunkiseudulta, joten kuten isoimmista kaupungeista, mutta itä- ja pohjois-Suomessa myydään eioota. Tosin valtaosa väestöstä asuu siellä, missä nämä asematkin ovat.
Vedystä vouhotettiin kovasti luokkaa 25 vuotta sitten. Kun ei täyssähköautoista mihinkään ollut (oli jotain lyijyakkuista Elcatiä yms.).
Vetykäyttöisiä autoja on maassamme 2. Molemmat nykyään automuseossa. Niinpä ainokainen vedyn jakeluasemakin on purettu aikoja sitten.
"Kaasuautoja on käytössä enemmän kuin täyssähköautoja."
Katsoin 2015-2020 rekisteröinnit.
Kaasuautoja 5900kpl
Sähköautoja 7876kpl
2021
Tammikuu
Kaasu 258
Sähkö 2611
Helmikuu
Kaasu 223
Sähkö 2150
Maaliskuu
Kaasu 234
Sähkö 2690
Ja niin edelleen.
Vieläkö pysytte väitteessänne, että kaasuautoja on enemmän kuin sähköautoja?
Katso autokanta äläkä pelkästään parin viime vuoden (ensi?) rekisteröinnit. Ota mukaan myös pakettiautot, bussit ja kuorma-autot. Tiedot kyllä löytyy Trafilta.
Alkuvuodesta 2021 kaasuautoja oli kaikkiaan noin 13 000 ja täyssähköautoja muistaakseni luokkaa 10 000. Nyt voi patteriautoja tod. näk on jo vähän enemmän.
Toisaalta.... koko maailmassa myytiin viime vuonna vähän reilu 10 000 vetypommiautoa. Niiden kokonaismääräkin on vain muutama kymmenen tuhatta. Vähän enemmän, kun kaasu/täyssähköautoja Suomessa, mutta vähemmän kuin kaasuautoja Ruotsissa.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/f78385a2-9d57-4c69-bb8d-55c56d06e4f3?ref=ampparit:4edf
helppokäyttöisyys ansako?
Hinta. Vety on kallista tuottaa, käsitellä ja varastoida.
Tuollaiset 60 kWh sähköä per kilo ja sillä ajelee 100 km.
"Tuollaiset 60 kWh sähköä per kilo ja sillä ajelee 100 km."
Ongelmana onkin, että koko ketjun hävikkien jälkeen täyssähköautossa 60 kWh riittää 300 km ajoihin, mutta valmistuskulut ovat vetyauton kanssa samaa luokkaa.
Lisäksi vedyn pienen molekyylikoon vuoksi vetytankit pitää uusia 5 vuoden välein. Vety haurastuttaa tankin rakenteen. Vedyn täysin sisällään pitävää materiaalia ei ole olemassa. Edes NASA ei kelpuuta tästä syystä vetyä polttoaineeksi pitkillä avaruuslennoilla.
Eikä kestävää polttokennoakaan ole vielä keksitty. Ehkä tähän tulee muutos tulevaisuudessa?
Akkujen suhteen kestävyysongelma on nykyisen kokemuksen ja tietämyksen perusteella ratkaistu jo kauan sitten.
>+Eikä+kestävää+polttokennoakaan+ole+vielä+keksitty.+Ehkä+tähän+tulee+muutos+tulevaisuudessa?
...tosin polymeeripolttokennoillakin sellainen ominaisuus, että reaktiotuotteena muodostuu vettä/vesihöyryä, jolla on ikävä taipumus jäätyä talvella. Eli polttokenno on pakko lämmittää plussan puolelle ennen kuin sitä voi käyttää. On siis vieläkin arempi pakkaselle tämä kuin Li-Ion akut.
"Ja muuten kestävyys on kyllä testattu. Polttokennot olivat energianlähteenä mm. kuulennoilla."
Kuulennolla tekniikan pitää olla kyllä toimintavarmaa, mutta kestäävyys ei ole ykköspriooriteetti; lento kestää vain joitain päiviä.
Auton voimalähteen pitäisi kestää mielellään ainakin 15 vuotta. Toimintavarmuus ja kestävyys ovat kaksi eri asiaa.
Kuulentojen polttokennoissa tekniikka oli erilaista. Siinä puuhassa ei tarvinnut pihistellä kustannusten eikä jalometallien kanssa. Käsittääkseni ne polttokennot olivat teknisesti erinomaisia, mutta kaupalliseen käyttöön täysin mahdottomia.
Polymeeripolttokennot sitten taas sarjaa kustannukset edellä. Muutakin tekniikkaa löytyy, jo pelkästä metanolista voi päätellä, ettei tässä ole samat ratkaisut pelissä
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007529256.html
Noissa tukiasemajutuissa on varsin korkeat luotettavuusvaatimukset, joten sinne ei ihan protomallin tekniikkaa laiteta.
Myös maakaasulla toimivia polttokennolaitoksia on, Taas eri tekniikka kuin autoissa. Ja kun voimalaitoksesta puhutaan, niin vuodessa taitaa tulla hitusen enemmän käyttötunteja kuin autolle 10 vuodessa.
Niin on, mutta kandee huomioida että faktoilla ei ole joillekin mitään merkitystä :)
Tiettyihin sovelluksiin vetyä voi käyttää, vaikka kulurakenne on järjettömän kallis.
Kyllä vetypommiauto pitää saada joka pihaan ja autotalliin.
Häkäpommin tilalle.
Japanilaisilla on vetypommit hyvin hallussa. Mm paikallisessa paukkuvaaran ydinvoimalassa (Fukushima) muuttivat pari suojarakennusta avomallisiksi vetyräjähdyksen avulla ;-D
Toisaalta perinteisetkin räjähdysaineet itämailla osataan, kuten Takatan ilmapussukoista nähtiin.
Mistähän sinunkin Fukushima tietosi on peräisin? Eihän sitä tuhonnut mikään tsunami....eihän?......
Olet pelkkä tiedoton pelle. Jatka vaan sillä samalla lohduttomalla tielläsi.
Jos muita korjailee, olisi parempi olla oikeassa.
Hallitsematon reaktio synnytti vetyä, joka sitten räjähti tuhoten suojarakennuksen. Kyllä tuo pitäisi jokaisen Fukushiman onnettomuusuutisia aikoinaan lukeneen tietää!
Aika hurjan näköistä kun jenkkilässä kaasukäyttöinen pikkubussi paloi huoltoasemalla. Kaasusäiliö ei sentään räjähtänyt vaan ilmeisesti varoventtiili toimi asianmukaisesti ja usean metrin pistoliekki "hitsasi" huoltoaseman betonirakenteita pitkään ennen kuin kaasu loppui. Palokuntakin pysyi etäällä ja suihkutteli vesitykeillä kaukaa.
Jep. reaktorissa jäähdytys petti ja liian lämpötila nousi niin korkeaksi, että vesi alkoi hajota pelkän lämmön vaikutuksesta vedyksi ja hapeksi. Tällä tavalla muodostunutta vetyä pääsi purkautumaan suojarakennukseen ja sitten ei tarvittu kuin pieni kipinä jostain vaurioituneesta laitteesta.
On sitä puhetta ollut, että voitaisiin tarkoituksella suunnitella ydinreaktoreita, jotka tuottaisivat vetyä hajottamalla vettä termisesti. Voisi olla se kaikkein halvin tuotantotapa, mutta ydinvoima nyt ei vaan ole viherpiipertäjien suosiossa.
Proto tyyppiä testaillaan, navetan takana?🙉🙈🙊
Navetan takana hitsataan tojoon uutta peltiä, mutta tästä on jo runsaasti kokemusta.
On aloittajallakin niin puurot, vellit kuin käsitteetkin sekaisin eli hukassa. Sähköstä ei tehdä vetyä mutta vetyä valmistettaessa tarvitaan sähköä eli energiaa jonka tekemiseen sähköksikin tarvitaan energiaa ja paljon tarvitaankin jos paljon vetyä halutaan tehdä!
Vety+tehdään+höyryreformoinnilla+maakaasusta.+Sivutuotteena+syntyy+CO2,+mutta+se+on+jokun+muun+ongelma+-+menee+liikennesektorin+sijaan+kemianteollisuuden+tms.+piikkiin.+Siksi+vetyyn+turvaudutaan+niissä+maissa+(kuten+Saksa),+missä+on+totaalisesti+epäonnistuttu+päästöjen+vähentämisessä+tähän+asti.
Tässä kunnolla vetypelleille jäitä hattuun.
Mainiota!
Kuluttajan kannalta vetyverkosto on salaliitto halvempaa sähköautoilua vastaan. Kovasti vetyä kehutaan, mutta vain vähän aidosti kuluttajaa kiinnostavia plussia. Sen takia norjalaiset ovat äänestäneet täyssähköautojen puolesta ja vetyautoja ei käytännössä osteta.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17094777/norjalaiset-eivat-usko-vetyautoihin
Suuryritykset taas asialla sabotoimassa halpaa, desentralisoitua (hajautettua) käyttövoimaa, sähköä.
Ihan turha päteä jollain numeroilla.
Vety on paras ja hintaa ei kukaan ole kysynyt, koska sillä ei ole mitään merkitystä.
Joo, vetyhöperöt eivät juuri järkisyistä piittaa.
Oliko aloittajalla liian paljon viha-faktaa ja nyt tuli paha mieli? Faktat eivät välitä tunteistasi, pahoittelut.
Aloitus oli täydellinen ja jokaisen polttokennoon uskovan pitää se lukea.
En vastusta polttokennoautoja sinänsä, mutta uskon että moisille on vain rajattuja käyttökohteita ja henkilöautot eivät ole yksi käyttökohde.
Missä uskot polttokennoja käytettävän? Maantieliikenteessä en ainakaan keksi niille järkevää käyttöä.
Kannatan kyllä vetyä voimanlähteeksi JOS kuorma-autolla ja rekalla kuljetetaan PAINAVIA lasteja VAKIOREITTIÄ yötä päivää siinä vaiheessa kun diesel raskaskalustoa ei enään myydä uutena. Painavien lastien liikuttamien pitkiä matkoja voi olla todella ongelmallista. Siinä tilanteessa sähkö voi olla ongelmallista latausaikojen takia ellei sitten aina kuski aja noin 3h kohteeseen, purkaa lastin noin tunnissa (plus paikan päällä pieni välilataus samalla) ja takas 3h jonka jälkeen ladataan kuorkki yön yli. Vety voi olla tulevaisuuden voimanlähde raskaskalustolle, mutta henkilöautoissa en näe järkeä, koska on yksinkertaisesti liian kallista, jotta kansalaiset vetyhenkilöautoista innostuisivat.
En kannata mitään, minkä hyötysuhde on vain kolmasosa kilpailevaan teknologiaan verrattuna. Joten vety on pelistä pois.
Nyt markkinoilla olevissa vetypommikuorma-autoissa toimintasäde 400 km ja sehän on aina optimistinen eli tasanopeusköröttelyä kesäkelissä. Ei tällaisella pääse Suomessa edes kaikkien (isompien) kaupunkien välejä ilman välitankkausta.
Useampi sata tankkausasemaa pitäisi tänne rakentaa. Niitä 350 bar painetta tarjoavia raskaan kaluston malleja. Henkilöautothan tarvii 700 bar.
Onneksi asemat maksavat vain 4 miljoonaa euroa kappaleelta tjsp.
Vrt metaanin tankkausasemat Suomessa 0,5 M€/kpl. Siis paineistettua kaasua jakavat. Pitkän matkan liikenteeseen tarvittaisiin nestytetty tavara, jota jakavat asemat ovat kalliimpia.
Vedynkin kanssa pitäisi ottaa nesteytetty tavara käyttöön pitkien ajomatkojen tarpeisiin. Vaan ei taida olla tämän lajin kalustoa eikä tankkausasemia vielä edes kehitetty.
Sattuneesta syystä suoli24 vetyhihhuleita ja jotain IS toimittajia paremmin asioista tietävät tahot ennustavat vedyn ajan alkavan vasta 2050 luvulla.
Tosin 30 vuoden päähän sitä vetyaikaa on luvattu viimeiset 30 vuotta.... joten ei kannata pidättää hengitystä. Antaa muiden maksaa kalliit oppirahat.
Ruotsalaisilla oli mielenkiintoinen idea, mitä on parilla tienpätkällä kokeiltu käytännössäkin. Sähkökuorma-auton lataus ajossa. Toteutustapana joko tien ylle ripustetut ajolangat mallia "trollikkabussi" tai jonkinlainen virtakisko (mallia metro) tien sivussa.
Ei ainakaan nuo ajolangat mitään ufotekniikkaa olisi. Tällaisia systeemeitä sopivin välein valtaväylille, niin saisi toteutettua "äärettömän" toimintamatkan.
Tässä on viimeinkin kunnon asiaa, eikä ainaista vetypropagandaa.
Vetyautoilu on viimeinen yritys pitää käyttövoima suuryritysten kontrollissa. Akkusähkö ei niille kelpaa, koska kuka tahansa voi tuottaa sähköä ja sitä voi ladata melkein missä tahansa.
Vety tulee loppukäyttäjille kalliiksi, ja mikä pahinta, on erittäin hankala pitkien tankkausmatkojen ja kauan vievien uudelleenpaineistusten vuoksi. Kaupan päälle vielä yli viisinkertaiset käyttökulut sähköautoihin verrattuna.
Kannattaa huomata myös, että vedyn vaihtoehtona on jo käytössä oleva biokaasu/metaani. Sitäkin pystytään tuottamaan paikallisesti, joten ei kiinnosta isoja toimijoita.
Vetyautoilu on itseasiassa Saksan, Japanin, USA yms. pahimpien saatuttajien kikka roskien lakaisuun maton alle. Näissä maissa sähköntuotanto on erittäin saastuttavaa, joten vedyn teko elektrolyysillä on kaikkea muuta kuin hyvä idea. Näissä maissa vetyauto voi tuottaa enemmän CO2 kuin nuuka bensakäyttöinen auto!
Mutta.... vety on virallisessa liturgiassa speksattu päästöttömäksi polttoaineeksi - riiippumatta siitä, kuinka paljon sen tuotanto saastuttaa. Siksi vedyn käyttöönotolla saadaan näennäisesti laskettua liikenteen päästöjä. Ainakin USA ja Saksan liikenteen päästöt ovat viime vuodet olleet pikemminkin nousussa, mihin nyt etsitään pienellä paniikilla ratkaisua, maksoi mitä maksoi.
Suomessa on liikenteen päästöt olleet loivassa laskussa jo 2008 alkaen. Pitkälti biopolttoaineiden ansiosta. Meidän ei kannata vetypelleilyyn hairahtua.
Sehän tässä onkin ydinkysymys. Vety on tosiaan ainoa uusiutuva reitti, joka pitää tankkauspaikat suuryhtiöiden käsissä.
Et voi tankata kotona ja maksat pirusti.
Millon tulee 25000 euron vetyauto? Vetyauton hintaa ei saa paljoa alaspäin tankin kokoa pienentämällä.
En tiedä, mutta ei mene kauan kun sähköautomarkkinoilla uusia 25000€ autoja on vaikka millä mitalla. Siksi sähköautoista tulee valtavirtaa.
vety auton tankin voi täyttää kotonakin,näitä halpoja aasialaisia vetygeneraattodeita voi tilata jo nyt verkkokaupasta,
5kg ja 700 baria kotioloissa? Halpa aasialainen? Kuulostaa tosi turvalliselta, naapurit tykkää.
Kaupallisia 2 miljoonan euron vetytankkausasemia räjähtelee miten sattuu Norjassa ja haluat käyttää halpoja aasialaisia? 🤣
Kun naapureille selviää että tankkaat vetyä autoosi kotitekoisesti laitteilla jotka eivät ole EU hyväksyttyjä, niin voi olla että vetyräjähdys pelkojensa takia ottavat viranomaisiin yhteyttä. Varsinkin lasten puolesta äidit saattavat pelätä.
Räjähtää ennen kuin ehtivät ottaa yhteyttä edes.
150 metrin varoalue tankkauspisteen ympärillä on tarpeen.
Yksi parhaista aloituksista koskaan vetyä koskien.
"Oikeasti ympäristöystävälliseen vetysähkötalouteen tarvitaan myös paljon energiaa. Siinä missä koko Suomen pelkän henkilöautoliikenteen sähköistäminen veisi vain 700-1000 MW jatkuvaa tehoa, sama vetytaloudella olisi ainakin 3000 MW.
3000 MW on parhaimmassakin tapauksessa vähintään kaksi ydinvoimalaa, lähempänä kolmea. Yhden ydinvoimalan elinkaarikustannus on 30 miljardia euroa. Vuositasolla siis vähintään 2x 500 miljoonaa euroa, eli miljardi."
Melko pysäyttävää.
"Pelkät 7000 pumppua maksaisivat 7 miljardia euroa. Ne myös käyttäisivät huomattavan määrän sähköä paineistukseen. Pumppuja todennäköisesti pitäisi myös uusia 10 vuoden välein, joten vuotuinen kulu olisi 700 miljoonaa euroa."
Ei ole mahdollista saada 7000 vetypumppua 7 miljardilla eurolla. Lähempänä 20 miljardia!
Kuinka kauan vetypumppu kestää käyttöä, ennen kuin se pitää uusia?
Vety haurastuttaa materiaaleja melko nopeasti. Elinkaari voi olla 5 vuotta tai 15 vuotta. Luultavammin kuitenkin alle 10 vuotta.
Niinpä.+Ongelma+vedyn+osalta+on+aina+heikko+hyötysuhde.+Jos+60-80%+energiasta+menee+hukkaan,+tämä+tarkoittaa+viime+kädessä+60-80%+vähemmän+autoilua+tai+tinkimistä+jostain+muista+elintason+alueista.
Tähän ei vedyn "kannattajat" (lue: yhteiskunnan varoilla loisivat) osaa vastata lainkaan.
Eli vetyautot tarkoittaisivat paljon korkeampia veroja.
Ei kiitos?
Vety ei ole persulle sopiva käyttövoima. Tai oikeastaan kenellekään, joka arvostaa matalampaa veroastetta.
Vetyautot ovat yhteiskunnan kankkulan kaivo, jotka nielee valtavasti verorahoja. Kaliforniassa kiistellään 20 vuoden jälkeen että vieläkö pitää yhteiskunnan varoja laittaa vetyinfraan kiinni kun siitä hyötyy niin vähän ihmisiä eikä ihmiset halua oikeasti ostaa vetyautoja. Monessa maassa vetyautojen määrä autokannassa on pyöreästi 0,0% eli ovat myyneet surkeasti. Autoliikkeetkään eivät mielellään ota vetyautoja vaihdossa, koska tarjoavat niistä hyvityksenä huonosti, joten arvonalennus on hurjaa muihin käyttövoimiin verrattuna.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17809057/miljoona-vetyautoa-suomessa-tarvitsee-2133-miljoonaa-euroa-tukea-
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17254273/vetyautojen-maarat-eri-maissa-prosentteina
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18006801/vetyautosta-tarjotaan-surkeasti-autoliikkeessa-
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18143537/maailmassa-tayssahkoautoja-27-700-000-vetyautoja-noin-72-000-
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18006879/kaliforniassa-vaitellaan-vetytankkausasemien-rakentamisen-jarkevyydesta-
Kukakohan tämän vetypelleilyn takana on? Mikä käsi on kansalaisen taskulla?
"Sehän tässä onkin ydinkysymys. Vety on tosiaan ainoa uusiutuva reitti, joka pitää tankkauspaikat suuryhtiöiden käsissä.
Et voi tankata kotona ja maksat pirusti."
Naulan kantaan. Tästähän vetyhommissa on loppujen lopuksi kyse.
Tarve pitää autoilun käyttövoima tiukasti suuryhtiöiden näpeissä.
Mielenkiintoista, ettei hymiömegasaastefoldauspoju uskalla tänne kommentoida.
Kunnollista asiaa vedystä.
Ostatko sää meille "pummeille" nuo mielestäsi nuo pommit? Emme me edes pystyisi ostamaan noita haukkumiasi pommeja ja oletko muuten kuullut että maailma muuttuu, toisinko näköjään sinä!!! 😂😂
Video miksi vetyauto voi olla vetyansa.
"Why hydrogen is still bull s hit - part 3"
https://www.youtube.com/watch?v=-Xtc_Bd18OA
Hieno Mirai tuossa videossa. Tuollaisia sitten Suomeenkin, kun ne muutamat vetyasemat lopettavat kannattamattomina? Eihän sillä sitten ole enää väliä, yhteiskunnan tuet kun on siinä vaiheessa jo varastettu.
Norjassakin vetyasia menee siis eteenpäin; yhä useampi vetyasema suljetaan.
Isossa Britanniassa on nyt suljettu 10 asemaa 15:sta, eli viisi vielä odottaa sulkemista.
Mirai mallia lumiukko? ;-)
Tuosta Miraissa on varmasti jo vetykenno entinen. Kun pääsee jäätymään kosteana, kenno paukkuu.
Uskoisin, että tämä höynähtäneett vetypojutkin tajuavat, että ihmiset ovat laiskoja. Kun täyssähköautojen hinta laskee tavanomaisten alle kautta linjan, kukaan ei enää _viitsi_ mennä tankkaamaan, kun homma onnistuu kotona.
Tankkauspakkoautoja ei pian juuri kukaan halua.
Tuon lisäksi polttokennoautojen monimutkaisen tekniikan vuoksi ne tulevat olemaan aina merkittävästi kalliimpia kuin täyssähköautot. Ja huomattavasti kalliimpia käyttövoimaltaan ja huolloiltaan.
Kaikki tuo sen jälkeen, kun vetyinfra saataisiin edes toimimaan. Mutta tätäkään ei näytä tapahtuvan.
Vähän sama homma, kuin kaasuautojen kanssa, mutta niihin edes sai tankattua pienen määrän bensaa. Vetyautoilu on kuollut ja kuopattu.
Toyota joutui myös viimeinkin myöntämään ettei saa vetyautojaan kaupaksi ja teki täyskäännöksen tuomalla noin 15 täyssähköautoa markkinoille viimeistään 2027 aikana.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18818799/toyota-myontaa-etta-sahkoautot-menevat-paremmin-kaupaksi-kuin-vetyautot-