Eron jälkeen nopeasti uuteen suhteeseen. Ihastuin. Nyt kolmisen viikkoa seurusteltu ja ihastus on haihtunut. Mitään jäljellä? Vaikea sanoa.
Järjellä ajateltuna tässä olisi hyvä mies, mutta silti minua epäilyttää. Jaksaisinko häntä?
Itselläni vanhat stressimasennusoireet ovat taas välillä nousseet näkyviin. En osaa sanoa syytä.
Muutoinkin tämä suhde on saanut epäröimään vähän lähes alusta asti. Onko tässä taas mies, joka ei ole se loppuelämäni mies? Olenko edes kuitenkaan valmis seurusteluun vielä? Mitä minä tarkalleen ottaen tunnen häntä kohtaan?
Pelkään, että hänkin väsyy minuun ja lakkaa rakastamasta, tai että minulle käy niin. Eikä lopulta enää jaksaisi yrittää.
Entä jos päätänkin ettei kannata yrittääkään ja heitän siinä samalla hukkaan elämäni mahdollisuuden vain siksi, että vanhan eron haava sattuu.
Miksi minä en tunne oikein?
Onko minulla kohtalotovereita ja miten itse päätitte toimia?
Järjellä ajateltuna tässä olisi hyvä mies, mutta silti minua epäilyttää. Jaksaisinko häntä?
Itselläni vanhat stressimasennusoireet ovat taas välillä nousseet näkyviin. En osaa sanoa syytä.
Muutoinkin tämä suhde on saanut epäröimään vähän lähes alusta asti. Onko tässä taas mies, joka ei ole se loppuelämäni mies? Olenko edes kuitenkaan valmis seurusteluun vielä? Mitä minä tarkalleen ottaen tunnen häntä kohtaan?
Pelkään, että hänkin väsyy minuun ja lakkaa rakastamasta, tai että minulle käy niin. Eikä lopulta enää jaksaisi yrittää.
Entä jos päätänkin ettei kannata yrittääkään ja heitän siinä samalla hukkaan elämäni mahdollisuuden vain siksi, että vanhan eron haava sattuu.
Miksi minä en tunne oikein?
Onko minulla kohtalotovereita ja miten itse päätitte toimia?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Johan sitä vähemmästäkin poukkoilusta hulluksi tulee.
Se on niin, että mitään ei saa jollei uskalla ottaa riskejä. Ja rakkaus on aina riski.
Ei kukaan voi tietää miten rakkaussuhde etenee, se on vaan elettävä ja nähtävä itse. Ystävyyssuhteestakin voi kehittyä syvä rakkaussuhde kun annetaan tarpeeksi aikaa tunteen syventymiselle.
Me kehitymme ja kasvamme ihmisinä koko ajan ja niin kehittyy ja kasvaa se puolisokin siinä rinnalla. Ajan myötä epävarmatkin tunteet kypsyy ja vakautuu ja rakkauskin muuttaa olemustaan.
Se on elämää se, eikä sitä voi suunnitella etukäteen.
Lakkaa siis kiusaamasta itseäsi ainaisella epävarmuudella. Älä pelkää tulevaa tai muistele menneitä vaan keskity elämiseen tässä hetkessä.
Luota itseesi ja kykyysi rakastaa and the rest will follow. ; )
Puhuin hänelle epävarmuudestani ja sovittiin, että erotaan, mutta yritetään ainakin olla kavereita.
Stressi laukesi kun asia saatiin selväksi. Nyt on paljon parempi olla.