Mieleeni sinusta haavemaan tein,
piilopaikan kätköön sydämein.
Sinut sinne sijoitin,
erikoistapausten hyllylle,
keskelle kunniapaikalle.
Luokses päähäni pakenin,
satumaahan katosin,
maailmani ahdistusta väistin.
Silti vain kaikki kuvitelmaa oli,
vierähti niissä pitkä tovi.
Kunpa sulle kaiken kertoisin,
miten sinua paljon kaipasin,
päivieni valoksi haaveilin.
Kaiken vuokses jättäisin,
jos voisit olla omanain.
Ehkä aika jo ohi juoksi,
juna asema
Satumaan nainen
Anonyymi
13
89
Vastaukset
- Anonyymi
Ehkä aika jo ohi juoksi,
juna asemalle jätti,
mies perään naisen vuoksi,
silti itseään vain sätti,
saamaton hölmö pässi.
Kiskoilla mies käveli,
lauloin omin sävelin,
naiselle kaipaustaan,
sydämensä tyhjyyttään.
Kiskoilla hiljaa resiina rullaa- Anonyymi
Käveli mies aikana kiskoja,
näkyi edessä jälleen taloja.
Siellä radalta pois hyppäsi,
päänsä jäähtyi, kaipuu haihtui.
Nainen kaunis mielessä viipyi.
Mies oli mulle tuttu,
peilistä katsoi joka ruttu.
Matkan pitkän itse kuljin,
naisen sydämeeni suljin.
Siellä aina paikka hällä,
talvella taikka kesällä.
Lähtenyt ei koko nainen,
sydämestä haavemainen.
Yksin taidan tunnetta kantaa,
rakennan keskellä hietarantaa.
Aallot elämän vain liplattaa.
En taida häntä koskaan saada,
ellei onni syliin naista kaada.
Lottovoitolla matkalle mukaan,
tropiikin lämpöön toisiin tutustumaan,
tai vuokses piirille latautumaan.
Lottovoitolla lataamolle?
- Anonyymi
Aika ihana! :)
- Anonyymi
Tästä piti tulla neutraalin pohtiva, mutta hiukan lipesi taas hempeilyn puolelle. Olen kai parantumaton romantikko?
Parantumaton Haaveilijamies Pohjolasta
- Anonyymi
Sen karaokeravintolan nainenko? Jo lopettanut ravintola Eduskuntatalon nurkilla?
- Anonyymi
Ei. Ihan väärään kaupunkiin väärälle puolelle Suomea. Tämä kyseisen nainen asuu ja elää pohjan perukoilla.
- Anonyymi
Hymynsä pysäyttää kiireen,
katseensa lamauttaa miehen.
Pysähdyn puhumaan niitä näitä,
vaikka sydän kertoisi kaiken.
Uskallus, se kielletty on.
Katsomalla häntä hetken,
lataudun lailla akkujen.
Olisipa laturi mun ikioma,
siitä sähkö iloa voima.
Odottavat hetket hukattu on.
Satumaassani olet mukanani,
olisitpa myös todellisuudessani.
Sinulle sen kertoa mä voisin,
haluistani kaiken sulle sanoisin.
Olet haaveideni hehku, arkeni valo.
-Parantumaton runoseppä - Anonyymi
Todellisuuden kylmä vesi kasvoille iski;
pian erilleen hänestä joutuisi,
haihtuvaan hahmoon vain kaipaus jäisi.
Aika kaikki selväksi puhua on,
ettei elefantti huoneessa seisoisi,
päässä hiipuva muisto happanisi.
Siteen häneen haluan pitää,
kosketuksen tavalla joka kestää.
Parantumaton runomies- Anonyymi
Kylmä tuuli meille puhalsi,
ihokarvat pystyyn nosti,
huolen ilmeen kasvoille toi.
Sinulle siksi sanoa haluan,
elämän uutta eteen heittävän,
vain vahvojen siteiden kestävän.
Sen kanssas toivon lujittuvan,
ettei syystuuli erilleen vie,
vaan meitä lähemmäs tuo.
-Parantumaton runomies- - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kylmä tuuli meille puhalsi,
ihokarvat pystyyn nosti,
huolen ilmeen kasvoille toi.
Sinulle siksi sanoa haluan,
elämän uutta eteen heittävän,
vain vahvojen siteiden kestävän.
Sen kanssas toivon lujittuvan,
ettei syystuuli erilleen vie,
vaan meitä lähemmäs tuo.
-Parantumaton runomies-Mukavaa työtä, jos oot töissä.
Nyt hiljennytään , avara luonto. . Moi - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mukavaa työtä, jos oot töissä.
Nyt hiljennytään , avara luonto. . MoiPäiväsin ma-pe arkena toimessa,
viikonloppuisin vain haaveilemassa:
Jospa maailma valoisaksi muuttuis,
tulevaisuus kirkkaammin loistais.
Vuoden harman päivä jatkuu vaan,
vain hymynsä mielessäin sen kirkastaa.
Yksi pinkki elefantti seisoo välissämme,
sen puhua selväksi haluan,
että voisin olla levollinen.
Sama se jäänkö yksin fiilistelemään,
kun tiedän miettees sisällä pään.
Yksin on turha tunteilla haaveilla,
kaksin moiset syytä keskustella.
Helppoa se ei ole, uskallusta vaatii,
ajatuksia sydäntä toiselle avata,
avoin yhteys välillemme jälleen kasata.
-Parantumaton runomies-
- Anonyymi
Aamukahvin ääressä heränneenä,
hän mielessä ensimmäisenä,
silmät auki saanena,
tulevaa miettien:
Miten meille käy?
Saanko häntä enää nähdä,
voinko vielä luokseen tulla,
kun virta on lopussa mulla?
Kuka miehen nukkuvan herättää,
sielunsa kohmeesta sulattaa,
ja valonsa harmauteen tuo?
Hän se ollut on, hänen toivon
vielä myöskin jatkavan.
Olet mulle erityinen,
olet nainen satumainen.
-Parantumaton runomies- - Anonyymi
Syystalven myrskytuuli puhalsi,
viima kylmä linnut erilleen veisi.
Minne tuuli meidät kuljettaisi,
sitä kukaan ei vielä tietäisi.
Ehkä saman puun oksalle,
tai pois aivan muualle.
Kenties vielä palaisimme,
parveen samaan lentäisimme.
Sinun odotan silti palaavan.
Etäisyys antaa minulle horisontin,
tunteen ja järjen rajan hämyisän.
Sitä olen katsellut ja pohtinut,
miksi toinen on aina toinen.
Molemmat aina oltava,
sydämessä ne kuljettava.
Haluan sinulle vielä silmiin sanoa,
en koskaan sinua unohda.
Vaikka en sinua omakseni saa,
voi mukanani silti kuljettaa.
Teit minuun pysyvän jäljen,
naarmun pintaan sydämeen.
Siitä muistan sinut aina,
valoni nainen satumaan.
-Parantumaton
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1101074
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait82814Tuleeko Martinasta rouva Muhis
Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat264596Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?
Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede17585- 65531
- 93521
- 26502
Oletko miettinyt sitä
Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.47491- 43476
- 47427