Kuinka tehokkaita nuo olivat todellisuudessa? Hävisivät kuitenkin nopeasti historiasta eikä niitä kukaan valmistanut enää toisen maailmansodan jälkeen.
Stug III sai tuhottua vihollisen vaunuja paljon mutta ei mitenkään erityisesti jos verrataan siihen että niitä valmistettiin liki 12.000kpl sodan aikana. Neuvostoliitolla oli Su-sarjan rynnäkkötykkejä mutta niissä suht sama tarina.
Stug III sai tuhottua vihollisen vaunuja paljon mutta ei mitenkään erityisesti jos verrataan siihen että niitä valmistettiin liki 12.000kpl sodan aikana. Neuvostoliitolla oli Su-sarjan rynnäkkötykkejä mutta niissä suht sama tarina.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Sodan loppuun mennessä oli rakennettu yli 10 500 vaunua.
Mulla on käytössä italialainen halpa rynnäkkötykki, se on 1990 L mallia, 1,1, cc fiat punto. - sillä onnistuu rynnäköinti kaupan parkkipaikalle ja sieltä ostoksien kanssa kotiin.
Ainoa käytön nykyinen haitta on liian korkea trafi tasavero-naksut.
Näiden trafi maksujen ja sähkönsiirto verojen ja matu verojen takia elintasoni on selvästi laskenut.
Nykyään Vihollinen tulee täysylläpito kela lomille suomeen, niin köyhä joutuu maksamaan ne lomat !
Mulla ollu samassa rynnäkkö käytössä ford escort, ja hyvin on kauppamatkat menny.
Mutta viimeksi natsi tyyppinen katsastus upseeri löi siihen reikiä. Ei menny läpi.
Jouduin eturintamaan paikalliseen haapalaisen panssari-korjaamoon ja siellä se hitsattiin umpeen.
Sitten natsi katsastaja sen hyväksyi. kauppaan rynnäköinti, kerran viikkoon jatkuu. Haittana minullakin on noi autoilun matu-elätys lisä trafi maksut ja verot.
Rynnäkkötykki oli helpompi ja halvempi valmistaa sota-ajan olosuhteissa kuin perinteinen panssarivaunu. Alun perin ne oli tarkoitettu kiinteiden varustusten yms. tuhoamiseen ja vasta myöhemmässä vaiheessa sotaa saksalaiset ja venäläiset alkoivat käyttää niitä tankkien torjuntaan.
Neukut valmistivat rynnäkkötykkejä vielä 60-luvun loppupuoliskolle saakka.
Stug lll- rynnäkkötykit tekivätkin vaikuttavaa jälkeä, heidän tililleen lasketaan noin 20 000 tuhottua vihollisvaunua.
Stug lll- rynnäkkötykki oli halpa ja helppo tuottaa, ilman tornia sen profiili oli matala ja miehistöä oli vain 4 henkeä. Sakslaisten käytössä sodassa se oli kustannustehokas ase, jota valmistettiin jo vanhentuneen Pzwk lll- ps-vaunun alustalla ja sen valmistuskoneilla. Venäjän aakeella laakeella ne kykenivät tuhoamaan neukkuvaunuja 1-1,5 km:n päästä!
Eivät saaneet edes 2:1 tappolukuja nuo Stugit. Toki olivat varmaan hyödyllisiä myös muissa tehtävissä.
Tuota mallia (pitkä 75 mm:n tykki) oli käytössä alle 7000 eli tapposuhde 1:3.
Eikö se riitä. Pitääkö neukkua vastaan olla aina isompi? Melkoinen osa vaunuista kun tuhoutui muussa kuin taistelussa!
Saksalaisilla rynnäkkötykki oli perin hyödyllinen!
"Tuota mallia (pitkä 75 mm:n tykki) oli käytössä alle 7000..."
Noin 8400 ( /-) pitkäputkista StuG-III:a hyväksyttiin käyttöön, lisäksi toiset 1000 StuG-IV:a ja joitain satoja kappaleita muuntosarjoja lyhytputkisiin rynnäkkötykkeihin tai alunperin panssarivaunuina valmistuneisiin. Lyhytputkisia ei sinänsä heitetty niitäkään ja kuvamateriaalin perusteella tiedetään niitäkin jaetun uudestaan rintamajoukoille vuosina 44-45, päivitettynä leveämmillä ketjuilla ta lisäpanssareilla.
"...eli tapposuhde 1:3."
Tapposuhde on hieman vahvasti sanottu, koska nämä lukemat koskevat tuhoamisilmoituksia ja niiden varmentaminen sodan myöhemmissä vaiheissa oli erittäin hankalaa.
///MeAgaln
Bundeswehr kehitti ja käytti tornittomia vaunuja aina 90-luvun loppuun saakka. Kanonenjagdpanzerissa oli 90mm kanuuna. Lisäksi kehitettiin prototyyppi hirmusta jossa oli kaksiputkinen 105mm tai 120mm tykki! Se ei kuitenkaan päässyt palvelukseen asti.
Tiger panssarintorjuntavaunu oli tämän vahvasti panssaroidun aseen huipentuma, jossa oli 128 mm tykki, sen käyttö perustui käkikellotaktiikkaan, mitä sovellettiin varsinkin amerikkalaisia vastaan. Tosin niihin vastattiin tuomalla vielä raskaampia vaunuja.
Kelkka käännettiin täysin tuomalla liikkuvuudeltaan ylivoimaisen mahtava Hellcat vaunu.
Ruotsi valmisti 50-luvulla tornitonta S-vaunua.
Stridsvagn 103 tunnetaan erikoisesta muotoilustaan: siinä ei ole tykkitornia, minkä vuoksi koko vaunua piti liikutella tykillä tähdättäessä. Tornittomuuden ansiosta vaunu on erittäin matala ja vaikeasti havaittava. Muotoilunsa johdosta Stridsvagn 103 muistuttaa enemmän rynnäkkötykkiä kuin taistelupanssarivaunua. Stridsvagn 103:ssa on kaasuhydraulinen jousitus, joka mahdollistaa tykin korkeuskulman ja koko vaunun korkeuden säätämisen. Vaunun keulassa on esiinkäännettävä puskulevy, jolla voitiin kaivaa tuliasema. Stridsvagn 103 kykeni liikkumaan nopeasti eteen ja taakse. Vaunun miehistön kolmesta jäsenestä kaikki pystyivät toimimaan ajajina ja kaksi ampujina. Yksi miehistön jäsenistä oli vaunussa katse taaksepäin, mikä mahdollisti sujuvan ajamisen taaksepäin.
Pääaseena oli 90 mm:n tykki.
Rynnäkkötykkiä alettiin kehittää 30-luvulla Saksassa aseeksi,jolla voisi seurata etenevää jalkaväkeä ja antaa sille tukea pesäkkeiden tuhoamiseen suora-ammunnalla.
Idea oli silloisen eversti Mansteinin.Siksi ensimmäiset rynnäkkötykit oli varustettu lyhytputkisella 75mm tykillä,joka ei tehonnut panssarivaunuihin.
Sodan aikana rynnäkkökistä tuli yleisase,jota käytettiin nimenomaan panssarintorjuntaan tavanomaisten ps-vaunujen ja erityisten pst-vaunujen lisäksi.
Nykyään rynnäkkötykit on korvattu lähinnä noin 30 mm aseilla ja pst-ohjuksilla varustetuilla taisteluvaunuilla,jotka ovat samalla kuljetusvaunuja.
"Rynnäkkötykkiä alettiin kehittää 30-luvulla Saksassa aseeksi,"
Rynnäkkötykkin idea oli 1800 luvun lopulta ja se oli käytössä jo I maailmansodan aikana!
Silloin kevyttä 75 mm tykkiä vedettiin asemiin nopesti hevosvaljakolla lähelle asemaa ja loppumatka miesvoimin lopulliseen asemaan. Tehtävän jälkeen nopesti kauemmas pois asemista pois vihollistulen piiristä.
Näin rynnäkkötykki oli alunperin tarkoitettu jalkaväki divisoonan raskaaksi tulitueksi alkuperäisen käytön mukaan.
Sama idea toteutettin 30 luvulla kevyellä n. 20 tn painavalla pannsaroidulla vaunulla. Siinä oli tavallisia vaunuja raskaampi tykki (josku haupitsi), joka kääntyi sivuttain n. 15 astetta ja pystysuunnassa normaalisti, näin vaunun sivuttais käänöt vähenivät.
Et sitten voinut olla itkemättä.
Tshernobylissä käytettiin ISU-152 rynnäkkötykkejä saastuneiden talojen romuttamisessa joten kyllähän käyttöä riitti.
Sodassa kun räimäytettiin natsitankkia 152mm tykillä niin lyyti kirjoitti.
” Sodassa kun räimäytettiin natsitankkia 152mm tykillä niin lyyti kirjoitti.”
Jos siihen tilanteeseen pääsi. Kaksintaistelussa Tiikeri pesi helposti JSU-152:n, jonka tykin ruutipussilataus kesti tolkuttoman kauan!
Sitten itkettiin.
Tuskin sakutankissa paljoakaan itkettiin sillä kuvia katsomalla huomaa ettei niistä paljoa jäänyt jäljelle 152mm osuman jälkeen ja raskaat panssaritkin lojuvat telaketjut ympäri pitäjää.
Aika huvittava juttu kun kommenttini ryssien viime sotien loppuun saakka valmistamasta ISU-152 rynnäkkötykistä poistettiin.
Ei naurata ollenkaan, jos tarkkis itkettää toisia.
NL kehitti sodan jälkeen ASU-85 nimellä kulkevan rynnäkkötykin, joka oli palveluksessa maahanlaskujoukkojen kalustona. Vaunu voidaan pudotttaa koneesta vaikkapa laskuvarjolla ja siinä on 85mm pitkäputkinen tykki.
Telatykki lienee ainut, mitä sodassa voi käyttää, kenttätykki on Napoleonin aikaa.
Saksalaisten panssariteräs oli vuodesta 1944 niin heikkolaatuista ettei se kestänyt kasassa jos 122mm ammus iskeytyi siihen saatika sitten jos asialla oli kunnon 152mm ammus.
Kesti hyvin. Koko sodan ajan saksalainen panssariteräs oli parempilaatuista kuin neukulla.
Jopa superraskas Js-2, joka oli tornillinen 122:n mm:n tykillä varustettu vaunu, oli tuhottavissa siksi, että sodan lopussa neukun panssariteräksen laatu li niin heikkoa!
Puhut paskaa. Neukku valmisti ison osan tankeistaan amerikkalaisesta laatuteräksestä, amerikkalaisilla laadukkailla tuotantokoneilla.
StuG-miehistöt+väittivät+tuhonneensa+35+000+vihollispanssaria+mutta+esim.Fremde+Heere+Ost+vähensi+jo+1943+Saksan+armeijan+väitteistä+noin+30%+ja+silti+tulos+oli+yläkantissa.+Todennäköisemmin+StuG+III+ja+IV+vaunuilla+tuhottiin+17+000+-20+000+ja+Saksa+menetti+niitä+yli+10+000.+Siitä+ei+ollut+offensiiviin+kuten+Kuuterselkä+1944+suomalaisille+osoitti.+StuG+alunperin+suunniteltiin+pistemaaleja+kuten+bunkkereita+vastaan+helpottamaan+jalkaväen+tehtäviä.+Varsinaisesti+sitä+edes+oltu+suunniteltu+pst-vaunuksi.+Pzkw+III+alustalle+saatiin+1942+75+mm+tykki+joten+se+sai+myös+pst-tehtävän.