Olen pian 4-kymppinen nainen. Olen ollut mieheni kanssa yhdessä jo useita vuosia. Mieheni on pettänyt luottamukseni riippuvuuksillaan oikeastaan kaikilla mahdollisilla tavoin, paitsi toista naista en usko hänellä olleen. Olen antanut anteeksi kaiken, mutta seksiin ja läheisyyteen en enää pysty. En haluaisi erota, mutta en pysty enää avaamaan itseäni miehelleni. Mies odottaa ja hokee, että aika auttaa, mutta itse en ole niin varma. Mies on kasvanut aikuiseksi suhteemme aikana, mutta meidän suhteemme kustannuksella. Onko mitään enää tehtävissä? Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta?
Voiko sinnikkäinkään pelastaa?
Anonyymi
12
62
Vastaukset
- Anonyymi
Hmm ilmeisesti et ole käsitellyt miehen riippuvuuksiin liittyviä tunteita?
Aika ja etäisyys voisivat olla hyvä lääke. Onko mahdollisuutta sulla irtaantua yhteisestä arjesta irti jotta saisit omaa "tonttiasi" putsattua ja voisit katsoa sitten tilannetta puhtain silmin. Mulla auttoi aika ja fyysinen etäisyys. Mietintäaika itseäni varten. Ei parisuhdetta varten mutta tuo etäisyys antoi mahdollisuuden nähdä myös suhteen uudella tavalla.- Anonyymi
Etäisyys olisi varmasti hyvä ratkaisu, mutta en ole vielä keksinyt kuinka se olisi mahdollista toteuttaa. Tämä saattaa kyllä silti olla jossakin vaiheessa ainoa vaihtoehto.
En oikein usko siihen, että olet antanut kaiken anteeksi, kun et enää uskalla avatua miehellesi. Et käytännössä joko sittenkään luota häneen tai ne tietyt tunteet ovat pannassa muista luottamuksen pettämiseen liittyvistä syistä.
On hyvinkin mahdollista, että olet itse teot antanut anteeksi, muttet sitä, että luottamuksesi on petetty. Mahdollisesti myös toisinpäin, vaikka se on varsin harvinaista. Ja ilman luottamusta oikeastaan kaikki muukin on poissa.
Toisekseen, oletko varmasti antanut myös itsellesi anteeksi sen, että rakkautesi vuoksi luottamuksesi toiseen on tullut petetyksi? Sekin on asia, joka toisinaan jää joillain ihmisillä kaihertamaan.
Arvauksia.- Anonyymi
Luotan häneen. Tai oikeastaan sillä luotanko, ei ole itselleni enää niin suurta merkitystä, koska olen väsytettynä pakotettu niin ajattelemaan. Joka tapauksessa rauhallinen asetelma lähteä korjaamaan asioita ja antaa tilaisuus asioille korjaantua, mutta tuntuu, että mitään ei tapahdu. Mies on suhteellisen tyytyväinen siihen mitä näkee päällepäin (paitsi läheisyyden puuttumiseen), mutta kyllä tämä sisältä syö.
Itseeni en koe olevani pettynyt. Ymmärrän, että tapahtuneet asiat olivat/ovat sellaisia, että suurinta osaa en osaisi aavistaa nytkään, vaikka kohdalle uudestaan sattuisi. Mietin, että en pysty luovuttamaan, mutta olenko kenties heikko sen takia, vai vahva, kun edelleen yritän. Anonyymi kirjoitti:
Luotan häneen. Tai oikeastaan sillä luotanko, ei ole itselleni enää niin suurta merkitystä, koska olen väsytettynä pakotettu niin ajattelemaan. Joka tapauksessa rauhallinen asetelma lähteä korjaamaan asioita ja antaa tilaisuus asioille korjaantua, mutta tuntuu, että mitään ei tapahdu. Mies on suhteellisen tyytyväinen siihen mitä näkee päällepäin (paitsi läheisyyden puuttumiseen), mutta kyllä tämä sisältä syö.
Itseeni en koe olevani pettynyt. Ymmärrän, että tapahtuneet asiat olivat/ovat sellaisia, että suurinta osaa en osaisi aavistaa nytkään, vaikka kohdalle uudestaan sattuisi. Mietin, että en pysty luovuttamaan, mutta olenko kenties heikko sen takia, vai vahva, kun edelleen yritän.Hmmm, onpa kimuranttia. Aika tietysti yleensä aina auttaa, mutta usein se vaatii etäisyyden ottoa itse asiaan, että saa vapauden olla ja katsella asioita kaiken ulkopuolelta, nimenomaan ilman toisen läsnäoloa ja vaikutusta.
Et koe olevasi pettynyt itseesi, mutta entä kumppanisi? Koetko ehkä olevasi pettynyt häneen tai vain hänen tekoihinsa?
Tuo jotenkin särähtää, ettet oikeastaan ajattele enää luottamusta asiana väsytettynä ollessasi. En ihan osaa miten tai miksi, mutta hieman tulee mieleen, että etäisyyden ja oman tilan ottaminen eivät ehkä olisi haitaksi, jos vain jotenkin järkevästi mahdollista.
En oikein usko, että olisit heikko vaan ennemmin liiankin vahva ja ehkä myös varsin kiltti, mahdollisesti liiankin kiltti?
- Anonyymi
Riippuvuuksia on monen laatuisia! Mitkä olet antanut anteeksi?
- Anonyymi
Mies on ilmeisesti kasvanut aikuiseksi ja päässyt eroon riippuvuuksistaan.
Joten mikä mättää, sehän on hyvä jos se kuitenkin on mennyt parempaan suuntaan ongelmiensa jälkeen. On. Jos et enää uskalla rakastaa, asiale ei mitään voi. Tilanne on kuin ruoholla, jonka päältä ajetaan kerta toisensa jälkeen. Aina se jaksaa nousta pystyyn, uudelleen ja uudelleen, mutta ei koskaan enää sellaiseksi, ettei sitä jälkeä numersta huomaisi. Tiedän tilanteesi. Etsi ne asiat, jotka sinulle tuottavat iloa, ja lähde niitä kohti. Toista ihmistä et voi muuttaa tai pelastaa. Koita jaksaa.
- Anonyymi
"Mies on kasvanut aikuiseksi teidän suhteenne kustannuksella" Olet siis asiasta katkera, vaikka sulla olisi mahdollisuus ajatella asiaa rakastavasti.
- Anonyymi
On täysin luonnollista, vaimon ollessa narsistinen, ilkeä, itselleenkin epärehellinen, että mies etsii muita kiinnostuksen kohteita. Siitä ei voisi rehellinen ihminen toista ainakaan syyttää. Täytyy olla todella paha ihminen, jos nyt ihminen on edes oikea sana kuvaamaan.
Mies tietenkin sanoo, ajan auttavan, koska toivoo, prinsessa leikkisi loppuvan ja kasvaisit aikuiseksi.
On häikäilemätöntä pilata itse avioliittonsa, syyttäen siitä toista. Tyypillistä kylläkin.
Et edes ymmärrä mitä anteeksiantaminen tarkoittaa. Uhriudut, vaikka itse olet se suhteenne paha voima.
Narsismissasi ja oman navan tuijottelussasi et vain huomaa sitä. On selvää, ettet kestäisi totuutta. Siksi sinun täytyy syyttää miestäsi.
Ymmärräthän olevasi narkkareitakin alhaisempi? - Anonyymi
No tuota, suoraan sanottuna te molemmat kärsitte riippuvuuksista; varmasti yksi syy yhdessäoloonne. Sinä et arvosta omaa hyvinvointiasi tai halua olla onnellinen, muutoin kuin marttyyrimielessä. Jos haluaisit olisit jo eronnut.
Vakka kantensa valitsee, seksitön liitto tuntuu kuitenkin toimivan vai? - Anonyymi
Mitä riippuvaisuuksia hänellä sitten on, alkoholi , huumeet ja röökikö?
Väität et olet anteeksi antanut mutta ei se siltä tunnu.
Jos hän kerran on lopettanut nuo, niin mikä nyt nyppii.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehen lapsettomuus keski-ikäisten deittailussa
Tällä palstalla esitetään usein ajatus, jonka mukaan lapsia saanut nainen olisi parisuhdemarkkinoilla huonommassa asemas2732288Kunpa voisin halata sinua
ja sanoa sinulle miten onnellinen olen siitä, että olet elämässäni. Mutta et ole halausetäisyydellä... etkä elämässäni.441103- 761041
Muut yrittää seata meidän välejä
Nainen, oot varmaan sen myös huomannut. Ihan irl oon sen huomannut jo hyvän aikaa. Eihän anneta sen häiritä.1001033Miksi Suomi ärsyttää Venäjää?
Jatkuvasti? Hyvin suomen herrat tietää, että tuo DCA-sopimus on paha ärsyke Venäjälle. eihän Venäjä ole hyökännyt Suomen274862- 79815
Jotenkin tätä asiaa pitää nyt käsitellä
Vaikka sitten anomuumisti. Olen lähestulkoon rakastunut vanhempaan mieheen mutta tämä ei nyt oikein suju niin kuin pitäi72789Älä turhaan nainen ikävöi minua
Olen sellainen jäntevä pantteri ja sinä jo melkein rollaattorikamaa. Ei onnistu mikään.64690Meillä olisi kaunis kesä
Yhden viestin päässä. Haluaisin tutustua. Vaikka oltaisiin vaan ystäviä. Eikä mitään vaan vähättelyä. Ajattelen et olet17670Kuinka paljon voi olla rakastunut..
....ja välittää ihmisestä jota ei edes tunnen kunnolla? Eikö silloin ole kysymys jostain suuremmasta? Mitä on yhteenkuul64669