Parhaiten säilynyt lauluääni

Blackie Lawlessin ääni on edelleen rock. Toki tummuutta tullut iän myötä, mutta edelleen tarpeeksi räkäinenkin tarvittaessa. Nykyään äänessään myös enemmän tunnetta ja siten syvyyttä tullut lisää, ja voisipa sen myötä sanoa, että Blackien ääni on jopa parantunut, mutta nämähän ovat makuasioita; kuka kaipaa sitä herkempää sävyä, kuka räkärock -ääntä.

Olen ihan pyörällä päästäni, kun viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana olen kuunnellut niin hyvää musiikkia ja todella hyvä äänisten laulajien laulamana. Ensiksikin Rob Halford. Siinä olis ollu jo tarpeeks sitä, että menee sanattomaks hänen äänialastaan ja siitä miten hän sitä käytti ollessaan nuorempi, mutta ei. Pitähän mun sitten muistuttaa itseäni siitä millainen ääni David Coverdalella oli nuorena ja sen jälkeen olin ihan myyty. Ja siinäkään ei vielä kaikki. Pitihän mun sitten ruveta kuuntelemaan Coverdalen Purplen aikaisen työkaverin Glenn Hughesin musiikkia ja taas olin suorastaan järkyttynyt (positiivisessa mielessä) miehen äänestä ja siitä, että hänellä on vieläkin taito jotakuinkin tallella. Ja kaiken huippu ja kruunu on tähän mennessä ollut Miljenko Matijevic. Tällä miehellä oli nuorena uskomaton ääniala ja hän pystyi tekemään äänellään melkein mitä vaan. Ja vieläkin osaa laulaa (tosin nykyään ei pääse enää aivan yhtä korkeelle ja se ei tapahdu enää ihan yhtä vaivattomasti). Että näinpä. Tosin on sitten sellaisiakin laulajia, joilla oli nuorena hyvä ääni kuten Sebastian Bach (Skid Row) ja Geoff Tate (Queenryche) ja pidän ainakin ensiksi mainitun äänestä (tosin sitä en tiedä miten heillä on ääni muuttunut ajan saatossa) ja Robert Plant (Plantilla ääni on muuttunut ajan kuluessa, mutta mies on keksinyt aina tavan tulkita musiikkia sen hetkisellä äänellään, pisteet siitä).

Niin kuin jo mainitsin, niin Glenn Hughesilla ääni on vielä tallella ja jopa parantunut iän karttuessa. Mies vetää vielä 70-vuotiaana ihan kuin iän kertymisestä ei olisi tietoakaan ja Paul Rodgerskin laittaa kappaleet halki poikki ja pinoon. Myös Smokien alkuperäinen laulaja Chris Norman (nyt 70-vuotias) laulaa yhä kuin entisinä nuoruuden aikoinaan tai ainakin melkein. He pystyvät vielä laulamaan myös vanhoja kappaleitaan. Supermiehiä.

Sen sijaan Robert Plantilla on entinen kuuluisa ääni jo suurimmaksi osaksi kadonnut. Silti mies vain porskuttaa eteenpäin musiikin kentällä, sillä hän on keksinyt keinon tulkita musiikkia, eikä yritä laulaa vanhoja kappaleitaan kuten Zeppelinin aikoina ja tiedostaakin sen, ettei kykene enää samaan kuin ennen.

Sitten David Coverdalella taas valitettavasti ääni on jo aika lailla ruostunut. Silti mies pysyttelee musiikin parissa (no, jos on paloa ja intoa riittää niin eihän sitä voi kieltääkään) ja yrittää myös laulaa vanhoja kappaleitaan ja etenkin levyjen "1987" ja "Slip of the tongue" biisejä. Joskus, kun hän yrittää laulaa hieman korkeammalle se ei kuulosta enää kauhaen hyvältä. Alarekisteri vielä menee ihan jees. Nuorena oli todella hyvä laulaja, mutta nyt ei enää oikein lähde mikä harmi. Mutta mies ei taida aina kauheasti tiedostaa sitä, että lauluääni on enemmän tai vähemmän ruostunut eikä fanit tunnu välittävän.