Vähän yllätti

Lisäksi avioliittolaki kertoo, että joudut pitämään huolta vähävaraisemmasta puolisostasi jos sillä nyykkää eli kyykkää alhaalla.

Joa meet ensin, leski perii sun perinnöt.

Avioehto

Jos menette naimisiin yli 50-vuotiaina, oikeus lesken eläkkeeseen ei koske enää teitä.

Sitä varten on olemassa avioehto.

Avioehtoa olen itsekin tässä pohtinut. Tyypillisin avioehto taitaa olla just toi tollanen, jossa perintö rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle. Sitten on sellasia, jossa ennen avioliittoa ollut omaisuus rajataan ulkopuolelle. Onko täällä kenelläkään sellaista avio-ehtoa, jossa rajattaisiin avioliiton aikana kertynyttä omaisuutta avio-oikeuden ulkopuolelle? Olemme mieheni kanssa puhuneet avioliitosta lähinnä teoreettisella tasolla, siksi en ole kysellyt avioehdosta asianajajalta. Lähinnä siis tosiaan mietityttää missä määrin liiton aikana kertynyttä varaalisuutta voisi rajata ulkopuolelle. Onko siinä jotain rajoitteita, vai voivatko molemmat pitää omansa 100%:sti ominaan?

Sekin tulee sitten yllättämään, että vaimo on aina oikeassa.

Miksi mennä naimisiin ellei halua jakaa kumppaninsa kanssa kaikkea?

Avoliitossa tai eri asunnoissa asuva, seurusteleva pari voi ihan vapaasti olla jakamatta omaisuuttaan keskenään. Avioliitossa tarkoituksena on jakaa elämä kaikin puolin.

Perimisoikeuteen se vaikuttaa ja jos kuolee niin eläkkeeseen. Köyhän ei kannata naida rikasta eikä rikkaan ottaa köyhää siivelle. Lisäksi 50v ikäkin vaikuttaa jotenkin

Ei kannata mennä naimisiin. Me asutaan samassa talossa (Minun) ja lapsiakin on kaksi. 20 vuotta jo mennyt. Tietysti isyys on vahvistettu molempiin. Aika monella ikäluokkani kaverilla on jo toinen tai kolmas avioliitto menossa. Tai sitten elävät yksin ja maksavat vaan elareita. Taitaa useimmilla olla taloushuoliakin.

Ehhei, kyllä me elämme ihan 2020-lukua ja omaisuutensa voi halutessaan suojata avioehdolla. Tosin paras suojaus on se, ettei mene naimisiin eikä ylipäätään edes avoliittoon, joutuuhan siinäkin kompromisseihin ja jakamaan asioita, niin maallista kuin henkistä sun muutakin.

Jotkut tosin menevät parisuhteeseen ja naimisiin sillä tarkoituksella, että kaikki tosiaan on yhteistä ja yhteisessä käytössä, jotkut sanovat sitä rakkaudeksi ja jotkut sitoutumiseksi tai miksi nyt kukakin.

Onpa teidän elämä vaikeeta. Olette parisuhteessa vaikka ette pidä puolisostanne ja koette, että puolisonne on rahanahne ja potentiaalinen pettäjä.

Kannattaisi valita elämänkumppani paremmin, tai käyttäytyisitte itse puolisoanne kohtaan rakastavammin ettei hänen tarvitsisi pettää tai hakea eroa.

Kukas sitä nyt rahojaan toiselle.

Hyvin yksinkertainen ratkaisu: Jos miehellä on pätäkkää, muttei taloudellisesti menestynyt (tasa-arvoinen) nainen nappaa: ottaa köyhän vaimon lastentekoon, palkkaa kodinhoitajan, koska mainittu vaimo on todennäköisesti ihan hiton tyhmä, ja lisäksi käyttää luotettavan maksullisen naisen palveluksia. Näin elämä hymyilee :)

Avioliitto ilman lapsia on ihmisille jotka haluavat tehdä kumppanille lähtemisen niin hankalaksi kuin mahdollista. Turhaa itket alle, en lue.

Täällähän ne kaiken tietävät ovat mielipiteineen. On avioehtoja ja niitä jotka ei tee sitä ja katuvat jälkeenpäin. Ihmisistä suuri osa on rahan perään ja rakkautta on helppo näytellä jos taloudellinen tilanne vaatii, on aika läheltä nähty. Puolisoni (nainen) tiesi kun yhteen mentiin että en ole rikas mutta rahaa oli säästössä ihan kivasti. Nainen ei ollut saanut vielä työtä opiskelun jälkeen ja minä sit elätin omalla palkalla molemmat eikä valittanut mitään. Toisin kävi kun minä jouduin turvautuu puolison tuloihin niin alkoi naisen suusta kuulua narinaa et miks joutuu elättää mua kun ei olla edes naimisissa. RAHA, välttämätön pahe joka ohjaa ihmisiä erilailla ja saa kielenkannat irtoamaan.