Kiittää saamastaan avusta.. Se että isäni ei kiitä minua, omaa lastaan saamastaan avusta tuntuu pahalta. Yrittänyt huolehtia hänestä mutta tekisi mieli luovuttaa kun ei edes kiitosta kuulu. Sen sijaan valittaa milloin mistäkin ja pahinta on kun jouduin maksamaan hänen veroja 150€...Tuskinpa tulen saamaan rahojani takaisin. Mutta pidän kyllä huolen että ukko maksaa ne takaisin. Ei minun kuulu hänen laskuja maksaa.
Olisi edes kohteliasta....
Anonyymi
7205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No huh. Kokonaiset 150€ maksoit isäsi puolesta. Aivan kauheeta.
Eihän sun isä ole maksanut yhtään ateriaa eikä vaatetta sulle sun ollessa lapsi, sinä se olit niin osaava, että maksoit itse kaikki kulusi vauvasta asti!
Next time, vie isäsi nimellä tulleet laskut siihen pankkiin missä isälläsi on tili ja pyydä niitä hoitamaan maksut isäsi tililtä laittamaan kaikki laskut suoraveloitukseen. Sillä se hoituu, ei sun tarttee omistasi pistää senttiäkään, kun kerran on noin vaikeeta.
Eikä sun ole mikään pakko olla isäsi hoitajana.
Ota yhteyttä isäsi kotipaikkakunnan vanhushuoltoon. Hommaa isällesi hoitokotipaikka tai virkaholhooja. Kyllä ne huolen pitää isästäsi ja hänen rahoistaan.
Et taida auttaa pelkästä auttamisen ilosta? Ja taitaa tuossa harmituksessa olla mukana jotain vanhaa katkeruuttakin?
Vaikutat itsekkäältä ja laskelmoivalta.
Oletko koskaan miettinyt vanhempiesi euromäärää, mitä olet heiltä saanut elämäsi aikana? Ei 150 euron avustus ole sen rinnalla mitään.
Mielenkiintoista, että heti, kun täällä joku pyytää ymmärrystä ja apua ongelmiinsa. Niin käytännössä kivitetyksi. Kerro isältäsi, että mikä hänen rahatilanne on, että pystyisikö hän maksamaan sen rahan takaisin. Joskus ikäihmiset ovat sellaisia, että väittävät ettei heillä ole rahaa ja mihinkään eivät sitä halua kuluttaa. Sano, että sinulla on tiukka rahatilanne . En ole itsekkään saanut kiitosta auttamisistani, päin vastoin jopa haukkuja. Itse kuitenkin olen ajatellut, että haluan auttaa vanhempiani sen minkä ehdin. Kannattaa kuitenkin pitää huolta, ettei ihan liikaakaan auta, kuten itse olen tehnyt. Sillä siinä jää oma elämä ihan toissijaiseksi.
Ukon kuuluu maksaa itse veronsa tottakai.
Meillä on käynyt juuri toisin päin. Olemme auttaneet lastamme aikuisuuden kynnyksellä runsaastikin ja myös nyt kun käydä ropsuttelee viidettä kymmentä. Haukut on palkkana. Nyt on rahahanat kiinni ja perinnön jaossa saa vain pikkasen.
Kuulostaa ihan samalta mitä täälläkin. Siskoani autettu ja hyysätty monen kymmenen tuhannen edestä ja ikää 48...Olisipa kaikesta mustaa valkoisella ja kun isästämme aika jättää niin jäisi nuolemaan näppejään. Raha näyttää kelpaavan mutta eipä sitä apua tule isälle, saati soittoa tai edes käyntiä.