Oli hiuksinostattavaa luettavaa miten huonosti kiinalaisia Suomeen tuotuja työntekijöitä kohdeltiin vuonna 1916. Heitä pidettiin nälässä ei päästetty edes vaatimattomiin majoihin nukkumaan. Monet näistä karkasi ja liittyi myöhemmin bolsheviikkeihin. Vain suomalaisilta naisilta saattoi tulla rakkautta, hellyyttä ja lämpöä sorretuille. Yhteisiä lapsiakin syntyi. Kerrassaan häpeällinen luku Suomen historiassa.
Kiinalaisten työntekijöiden kurja kohtelu Suomessa 1916?
Anonyymi
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ensimmäisen maailmansodan aikaan maahan tuli linnoitustöihin noin 3 000 kiinalaista. Surkeissa oloissa pidetyistä miehistä osa karkasi pian omille teilleen ja elätti itseään kerjäten ja ryöstellen. Tuloksena oli myös kuolonuhreja.
Venäjän armeija varautui 1914-1916 Saksan maihinnousuun ja rakennutti Etelä-Suomeen tykistöasemia ja muita linnoitteita enimmillään 100 000 työmiehen voimin. Nämä ns. patterityömaat tulivat pian tunnetuksi kehnoista oloista, juopottelusta ja tappeluista.
Kun kotimaisten "patterijätkien" työpanos ei tyydyttänyt, edullisempaa ja ahkerampaa työvoimaa päätettiin hankkia Venäjän Kiinalta viemästä Mantshuriasta.
Ensimmäinen noin 2 100 kiinalaisen erä saapui Suomeen elokuussa 1916. Lopputulos ei vastannut odotuksia.
Habarovista tulleet kiinalaiset olivat "punaparroiksikin" kutsuttua vähemmistökansaa eli hunghuuseja, jotka olivat virkavallan kanssa napit vastakkain jo kotimaassaan. Hunghuusien rikollisryhmät olivat erikoistuneet mm. ryöstelemään junia.
Suurin osa Suomeen tulleista oli vapautunut juuri vankilasta. Kyseessä ei muodollisesti ollut mikään rangaistusleiri, vaan vapaaehtoinen siirtotyövoima. Sitä pantiin silti vartioimaan kasakoista ja Keski-Aasian kansallisuuksista koostuneita sotilasosastoja.
Työolot olivat kurjat, mikä johtui ainakin osittain suomalaisten avoimesta rasismista. Maatalojen isännät kieltäytyivät vuokraamasta majoitustiloiksi edes tyhjillään olleita latojaan.
Paremman puutteessa kiinalaiset kaivoivat itselleen maakorsuja. Pulaa oli keittovälineistä, talvivaatteista ja jopa jalkineista. Suurin osa oli tullut maahan paljasjaloin.
Kiinalaisia sijoitettiin etupäässä nykyiselle pääkaupunkiseudulle. Osa oli ratatöissä Karjaan ja Helsingin välillä.Läntisin kohde oli Kustavin Katanpään linnake, jonka tykeille kiinalaiset rakensivat ammustietä.Enimmäkseen vieraita käytettiin metsätöissä. Työskentelytapa herätti suomalaisissa hilpeyttä. Väkirikkaan maan edustajat nakuttivat puuta neljältä puolen yhtä aikaa. Osa työskenteli istuallaan tai jopa kontallaan.
Oudoksuntaa aiheutti myös vieraiden ruokavalio. Syötäväksi kelpasivat kiinni saadut kissat, koirat, rotat, sammakot ja jopa kastemadot.
Naisväen parissa kiinalaiset herättivät lämpimämpiäkin tunteita kuin kummastusta. Aikalaisten kateudesta on monta kertomusta.
Sitkeän huhun mukaan kiinalaisia olisi ollut Suomessa 1918 valkoisten puolella. Taustalla lienee punaisten Kansan Lehdessä 27.3.1918 eli juuri ennen Tampereen valtausta julkaistu artikkeli. Lehteä toimittanut Arvo "Poika" Tuominen on myöhemmin ilmoittanut keksineensä sen omasta päästään.
On sitä ennenkin osattu disinformaatiota.
"Kiinalaisten" pääosa taisi kyllä olla mongooleita.
He olivat Venäjän armeijan töissä,joten heikosta kohtelusta vastasi Venäjän valtio.
Sitä eivät stallarit voi myöntää.
Saattoihan joku punikkinainen tarjota "hellyyttäänkin" sopivaa korvausta vastaan...
Kokemusta vieraista oli kertynyt venäläisten sotilaiden kanssa.
Jos Venäjän armeija toi kiinalaisia omille ”patterityömailleen” niin vastuu heidän majoituksestaan, vaatteistaan ja ravinnostaan oli Venäjän viranomaisilla eikä, kuten stallari antaa ymmärtää, joillakin ”isännillä”?
Eikö Tiltu mieti edes oman juttunsa sisältöä tarkemmin?
Vierastyöläiset rötöstelivät jo tuolloin, nykyään tätä rötösperinnettä jatkaa Itä-Euroopan porukat.