Ehdoton rakkaus
Miten monta kertaa olemme käyttäneet tätä termiä? Mielellämme on hyvin monia ajatuksia ja tulkintoja siitä, mitä ehdoton rakkaus on ja mitä ei. Ja siitä se jo alkaa … ehdoton rakkaus on ehdotonta. Ilman ehtoja.
Ei ole luokkia siinä, mitä ehdoton rakkaus on ja mitä ei. Ehdoton rakkaus sisältää kaiken ja kaikki. Ilman mitään ehtoja. Se ei ole: teit hyväkseni tämän, nyt rakastan sinua enemmän. Tai: teit tämän minulle, nyt rakastan sinua vähemmän. Nuo ovat ehtoja ehdollistuneesta mielestä, joka luulee tuntevansa rakkauden. Ehdoton rakkaus voi olla kaunista, hämmästyttävää ja uskomattoman kohottavaa, tai se voi olla hyvin tuskallista, sotkuista ja se voi tuoda sinut polvillesi nyyhkyttäen, huutaen, loukkaantuen. Olemme kaikki yhteydessä tietoisesti tai tiedostamatta ehdottoman rakkauden kentässä. Palvelemme kaikki toisiamme tässä suuressa pelissä, saatamme kaikki toisiamme kotiin.
Se ei aina näytä täydelliseltä kuherruskuukaudelta. Niin paljon kuin egomme rakastaisi tämä olevan pysyvästi romanttinen ja harmoninen matka, joka on täynnä rakkautta, valoa, iloa ja onnellisuutta - Hollywoodin täydellinen rakkaustarina – ehdoton rakkaus ei noudata niitä odotuksia ja ehtoja, joita laitamme sille. Ehdoton rakkaus antaa meille sen, mitä tarvitsemme eniten omaa vapautumistamme varten, eikä tämä ole useimmiten, mitä me (ego) haluamme tai minkä uskomme olevan täydellistä. Ehdoton rakkaus haluaa vapauttaa sinut kaikista kahleista ja rajoituksista ja viedä sinut yli kaikesta, mitä uskoit koskaan mahdolliseksi. Se antaa sinulle monta tapaa nähdä itsesi, nähdä oman voimasi ja hyväksyä, rakastaa ja arvostaa itseäsi ja kaikkia luomuksiasi, kokemuksesi jokaista osaa. Se kutsuu sinua menemään syvemmälle, katsomaan sisälle ja kohtaamaan itsesi puhtaimmalla ja rehellisimmällä tasolla. Riisuen pois kaiken, missä estät itseltäsi ehdottoman rakkauden.
Egon ajatus rakkaudesta on pelko (jos tämä, niin tuo). Se haluaa pitää sinut turvassa kaikissa niissä rajoituksissa, joihin se uskoo. Voimme olla huutosakin johtajia toisillemme, tai voimme olla peili syvimmästä pelostamme ja tuskastamme toisillemme. Ehdottoman rakkauden toimet palvelevat omaa vapautumistamme, sen oman vankilamme purkamista, jonka lineaarinen mielemme on luonut ja johon olemme uskoneet hyvin pitkään. Ehdoton rakkaus on useimmiten kovaa rakkautta, loukkaavimpia ja julmilta näyttäviä tekoja, mikä luo valtavan kognitiivisen dissonanssin, kun uskomusjärjestelmämme ja tarinamme haastetaan. Ne antavat transformaatiolahjan.
Nojaammeko siihen, tunnemmeko sen, mitä emme halua tuntea, katsommeko sitä, mitä emme halunneet nähdä, avaammeko sydämemme ja hyväksymme ehdottomasti kokemuksemme, vai sen sijaan sulkeudumme, tuomitsemme, syytämme ja häpeämme ihmisiä ja tilanteita? Toimimmeko rakkaudesta itseämme kohtaan vai egorakkaudesta (pelko) suojellaksemme itseämme ja rakkaitamme tuskalta? Vaatii paljon tarkkailua, tutkimista, rohkeutta ja tiedostamista nähdä pimeyden ja valon, uhrin ja pahantekijän, hyvän ja huonon, oikean ja väärän illuusion läpi.
Ehdoton rakkaus on kaikkien niiden tarinoiden ulkopuolella, joita jatkuvasti kerromme itsellemme oikeuttamaan kokemuksemme. Syyn ja seurauksen ulkopuolella. Ehtojen ulkopuolella (odotukset, kiintymykset, tuomitsemiset, mielipiteet, uskomukset …) Se vain on. Päästäkseen siihen ja todella elääkseen ehdottomasti ilossa ja harmoniassa, kaikki ehtomme ilmaantuvat transformoitavaksi. Se sattuu, siihen liittyy paljon vihaa, kyyneliä, turhautumista ja surua. Omistetut, projisoimattomat, alkuvoimaiset ja aidot tunteemme ovat puhdistustyökalu nousemiseksi kaiken yläpuolelle ja kaiken purkamiseksi yhdeksi. Rohkeutemme jakaa ja ilmaista haavoittuvuutemme puhtaasti ja radikaalin rehellisesti on avain vankilamme oveen ja ulos pelkokierteistämme.
Rikomme kaavan olemalla reagoimatta opitun pelkomenettelytavan mukaan. Jokaisen transformoituneen kaavan myötä meistä tuntuu kevyemmältä, jokaisen pimeän yön jälkeen säteilemme vielä kirkkaammin. Se on syvä sisäinen prosessi – ulkoinen todellisuus seuraa sisäistä olotilaamme. Ehdoton rakkaus ylittää kaiken hyväksymällä sen, mitä on, sen syvän sisäisen tietämyksen kera, että kaikki on ollut ja aina on omaa luomustamme. Voimme olla vapaa, täysivaltainen ja voimaantunut olento ja sellaisten olentojen kollektiivi, joita meidän on tarkoitus olla.
https://www.kuudesaisti.net/viestintuojat/ehdoton-rakkaus
Miten monta kertaa olemme käyttäneet tätä termiä? Mielellämme on hyvin monia ajatuksia ja tulkintoja siitä, mitä ehdoton rakkaus on ja mitä ei. Ja siitä se jo alkaa … ehdoton rakkaus on ehdotonta. Ilman ehtoja.
Ei ole luokkia siinä, mitä ehdoton rakkaus on ja mitä ei. Ehdoton rakkaus sisältää kaiken ja kaikki. Ilman mitään ehtoja. Se ei ole: teit hyväkseni tämän, nyt rakastan sinua enemmän. Tai: teit tämän minulle, nyt rakastan sinua vähemmän. Nuo ovat ehtoja ehdollistuneesta mielestä, joka luulee tuntevansa rakkauden. Ehdoton rakkaus voi olla kaunista, hämmästyttävää ja uskomattoman kohottavaa, tai se voi olla hyvin tuskallista, sotkuista ja se voi tuoda sinut polvillesi nyyhkyttäen, huutaen, loukkaantuen. Olemme kaikki yhteydessä tietoisesti tai tiedostamatta ehdottoman rakkauden kentässä. Palvelemme kaikki toisiamme tässä suuressa pelissä, saatamme kaikki toisiamme kotiin.
Se ei aina näytä täydelliseltä kuherruskuukaudelta. Niin paljon kuin egomme rakastaisi tämä olevan pysyvästi romanttinen ja harmoninen matka, joka on täynnä rakkautta, valoa, iloa ja onnellisuutta - Hollywoodin täydellinen rakkaustarina – ehdoton rakkaus ei noudata niitä odotuksia ja ehtoja, joita laitamme sille. Ehdoton rakkaus antaa meille sen, mitä tarvitsemme eniten omaa vapautumistamme varten, eikä tämä ole useimmiten, mitä me (ego) haluamme tai minkä uskomme olevan täydellistä. Ehdoton rakkaus haluaa vapauttaa sinut kaikista kahleista ja rajoituksista ja viedä sinut yli kaikesta, mitä uskoit koskaan mahdolliseksi. Se antaa sinulle monta tapaa nähdä itsesi, nähdä oman voimasi ja hyväksyä, rakastaa ja arvostaa itseäsi ja kaikkia luomuksiasi, kokemuksesi jokaista osaa. Se kutsuu sinua menemään syvemmälle, katsomaan sisälle ja kohtaamaan itsesi puhtaimmalla ja rehellisimmällä tasolla. Riisuen pois kaiken, missä estät itseltäsi ehdottoman rakkauden.
Egon ajatus rakkaudesta on pelko (jos tämä, niin tuo). Se haluaa pitää sinut turvassa kaikissa niissä rajoituksissa, joihin se uskoo. Voimme olla huutosakin johtajia toisillemme, tai voimme olla peili syvimmästä pelostamme ja tuskastamme toisillemme. Ehdottoman rakkauden toimet palvelevat omaa vapautumistamme, sen oman vankilamme purkamista, jonka lineaarinen mielemme on luonut ja johon olemme uskoneet hyvin pitkään. Ehdoton rakkaus on useimmiten kovaa rakkautta, loukkaavimpia ja julmilta näyttäviä tekoja, mikä luo valtavan kognitiivisen dissonanssin, kun uskomusjärjestelmämme ja tarinamme haastetaan. Ne antavat transformaatiolahjan.
Nojaammeko siihen, tunnemmeko sen, mitä emme halua tuntea, katsommeko sitä, mitä emme halunneet nähdä, avaammeko sydämemme ja hyväksymme ehdottomasti kokemuksemme, vai sen sijaan sulkeudumme, tuomitsemme, syytämme ja häpeämme ihmisiä ja tilanteita? Toimimmeko rakkaudesta itseämme kohtaan vai egorakkaudesta (pelko) suojellaksemme itseämme ja rakkaitamme tuskalta? Vaatii paljon tarkkailua, tutkimista, rohkeutta ja tiedostamista nähdä pimeyden ja valon, uhrin ja pahantekijän, hyvän ja huonon, oikean ja väärän illuusion läpi.
Ehdoton rakkaus on kaikkien niiden tarinoiden ulkopuolella, joita jatkuvasti kerromme itsellemme oikeuttamaan kokemuksemme. Syyn ja seurauksen ulkopuolella. Ehtojen ulkopuolella (odotukset, kiintymykset, tuomitsemiset, mielipiteet, uskomukset …) Se vain on. Päästäkseen siihen ja todella elääkseen ehdottomasti ilossa ja harmoniassa, kaikki ehtomme ilmaantuvat transformoitavaksi. Se sattuu, siihen liittyy paljon vihaa, kyyneliä, turhautumista ja surua. Omistetut, projisoimattomat, alkuvoimaiset ja aidot tunteemme ovat puhdistustyökalu nousemiseksi kaiken yläpuolelle ja kaiken purkamiseksi yhdeksi. Rohkeutemme jakaa ja ilmaista haavoittuvuutemme puhtaasti ja radikaalin rehellisesti on avain vankilamme oveen ja ulos pelkokierteistämme.
Rikomme kaavan olemalla reagoimatta opitun pelkomenettelytavan mukaan. Jokaisen transformoituneen kaavan myötä meistä tuntuu kevyemmältä, jokaisen pimeän yön jälkeen säteilemme vielä kirkkaammin. Se on syvä sisäinen prosessi – ulkoinen todellisuus seuraa sisäistä olotilaamme. Ehdoton rakkaus ylittää kaiken hyväksymällä sen, mitä on, sen syvän sisäisen tietämyksen kera, että kaikki on ollut ja aina on omaa luomustamme. Voimme olla vapaa, täysivaltainen ja voimaantunut olento ja sellaisten olentojen kollektiivi, joita meidän on tarkoitus olla.
https://www.kuudesaisti.net/viestintuojat/ehdoton-rakkaus
Vastaukset 55
Vanhimmat
Hienoa, jos jaksaa tuollaista tavoitella itsessään.
Itse en jaksa.
Ehdoton+rakkaus+sopii+lasten+rakastamiseen.
Kuten tuossa jo kirjoitin, käyttäisin ilmaisua "pyyteetön rakkaus", joka puolestaan on mielentila. enemmän kuin pelkkä tunne. Siihen sisältyy myös mm. itsensä rakastaminen, ymmärtäminen, suojeleminen, puolustaminen. Kukin voi miettiä tykönään mitä pyyteetön rakkaus tarkoittaa silloin, kun läheinen kohtelee huonosti tai jopa väkivaltaisesti. Itse en ikinä kosta. Ellei sitten eroa laske kostoksi.
Pyyteetön rakkaus lasten rakastamisessa... Olen alkanut epäillä, etten voisi ainakaan rakastaa lastani, jos hän olisi murhannut jonkun, tai jos hän olisi huumekoukussa, varastelisi. Pari esimerkkiä.
Onko sinulla lapsia?
On, monta, aikuisia kaikki.
Mahdotonta tietty mennä sanomaan, mutta näillä asetuksilla en kyllä keksis mikä mun rakkauteni lapseen lopettais. Ei mikään. Teon voi tuomita, mutta ihmistä rakastaa.
Eikä sitä tekoakaan tarvitse sydämellään lopunikää kantaa. Laki tuomitkoon, kyllä äidillä saa olla rakkaus lapseen. Vieläkö pitäisi sydän rinnasta repiä murhan lisäksi? Sehän sitä kostoa juuri on, laissa on jo rangaistus.
Kaikki tekee virheitä ja huonoja ratkaisuja. Jos siihen loppuisi rakkaus, niin ei varmaan rakkautta olisi maailmassa ollenkaan, sen vihanta ihminen on pahuutta tekemään.
Itse en analysoisi rakkauden laatua. Sitä on tai ei. Jos ei pysty, eikä saa vaikka haluaa vaikka on otollisia tilaisuuksia, voi miettiä toki miksi näin. Tai miettiä miksi esim oma vanhempi ei pysty antamaan rakkautta ja välittämistä.
Silloin ollaan ennemminkin armon lähteellä, se on eri asia, kun rakkaus.
Pyyteettömyydessä on paljon myös itsekkyyttä pelissä. Toisellekkin on annettava tilaisuus ja aikaa rakastaa ja tehdä rakkauden töitä. "Pyyteettömät" ihmiset ovat usein melkoisia marttyyreita, jotka kyllä rakastavat ja vellovat omissa tunteissaan, mutteivat mitään ota vastaan muilta kiitollisena ja antaumuksella.
No mä koen tuon niin, että olipa ihminen kuka tahansa jota kohtaan tunnen, tunnen siksi että tunnen. En siksi että saan tai vaadin jotain vastineeksi.
Jokin siinä ihmisessä soittaa mua, kuin taitava pianisti pianoaan. Lapsellisella keveydellä ja koskettavalla melodialla..
Oikeastaan se tunne on jotain mitä löydän itsestäni tuon kohteeni kautta ja samalla se kohde on voima joka käynnistää, luo ja valaa olemassa olollaan jotain mitä selkeästi kaipaan ja tarvitsenkin...
Mutta ehkä kuitenkin tarvitseminenkin on silmien avautumista jollekin nukkuneelle..
Hän on kuin ensimmäinen kevät, ensimmäinen talvi.. Täynnä ihastunutta ihmetystä. Henkeä salpaavaa kauneutta, keijupölyä joka kutittaa nenää ja naurattaa napaa. :)
Laittaa pään sekaisin ja varpaat kippuralle, humpsis! :D
Tuo on ollut aina "rakastamisperiaatteeni". En vaadi mitään vastineeksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rakkauden kohde voisi sanoa tai toimia ihan miten haluaa, niin minua kuin muita kohtaan.
Juu. Ajattelen samoin.
Ja kun Lucia lähti, Casanova "heittelehti huumauksen ja pelon välillä ja tarvitsi yliluonnollisia voimia, jottei olisi syöksynyt syvyyteen"
Ah....heittelehtiköön.
Osa Lucian loistoa olikin pelkkää kauneuden jäätävää, kirkasta kylmyyttä, oikeudenmukaisuuden viiltävää julmuutta ja lihan armotonta, luokseenpääsemätöntä sulopuhtautta.
Casanova ei hänen sydäntään ollut pystynyt lämmittämään, joten lähtö ei merkinnyt Lucialle mitään. Kuten ei mieskään.
Hänen kärsimyksensä oli vain luonnollista, ohimenevä vaihe kuten kaikki muukin muuntuvaksi luotu.
Hail Lucifer!
Bua ha ha ha, nyt oli niin kossunkirkasta skeidaa, että kippis.
😂😂😂😆😈
Nyt on sellainen teksti, että vaikea ymmärtää mitä siinä oikeasti sanotaan tai yritetään sanoa.
Jotain aivopesumateriaalia, jolla ihminen ensin saadaan hämilleen?
Right. Joka hänen nimeään turhaan lausuu jää suunnattomaan velkaan. Niin suunnattomaan https://m.youtube.com/watch?v=MMxz0_wovpY
Minusta ehdoton rakkaus kuulostaa huonolta... Käytän mieluummin ilmaisua pyyteetön rakkaus.
“Pyyteetön rakkaus todella on olemassa meissä kaikissa. Se on osa syvintä olemustamme. Se ei ole niinkään aktiivinen tunne, vaan mielentila. Se ei ole “Minä rakastan sinua” siitä tai tästä syystä, eikä “Minä rakastan sinua jos sinä rakastat minua”. Se on rakkaus ilman syytä, rakkautta ilman kohdetta.”
rakkautta ilman kohdetta kuulostaa hengettömälle..
Minusta pyyteettömällä rakkaudella voi olla myös kohde. Joku joka sytyttää rakkauden. Alkuaine. :)
Kyllä joo, pyyteettömällä rakkaudella voi olla kohde, montakin :) - mutta ihmisen "alkuaineena" se toimii myös mielentilana.
Jumalat, lapset ja eläimet rakastaa ehdottomasti. Siinäpä se.
Me ollaa kaikki Jumalan lapsia. Siinäpä se.
Mihin helvettiä tarvitaan, jos jumalan rakkaus ehdotonta. Eläimet ja lapset riippuvaisia omistajistaan, vanhemmistaa biologisen elämänsä turvaajina. Ei voi puhua ehdottomasta rakkaudesta, jos osapuolet eivät ole vapaita, riippumattomia toisistaan.
Minun näkökulmasta voi, kun tarkoitin tuon niin että noilta kolmelta ryhmältä on mahdollista saada ehdotonta rakkautta. Ja ottaa mallia ja oppia.
https://youtu.be/8UrgMnBqhpo
Noinkohan vain?
Ellei usko Jumalaan tai on agnostikko mitä merkitystä on Jumalan rakkaudella?
Lapset eivät rakasta, ellei heitä rakasteta. Vaikka lapsi "rakastaisi" esim. häntä huonosti kohtelevaa, päihdeongelmaista vanhempaansa, se johtuu siitä, että hän on riippuvainen vanhemmastaan. Riippuvainen tarkoittaa vanhempansa "armoilla" - se ei ole rakkautta.
Ja eläinten rakkaus ehdotonta? Höpö. Joillain ihmisillä on tarve inhimillistää eläimiä. Eläimet ovat kuitenkin eläimiä. Kyllä nekin varmasti kiintyvät ja "rakastavat" hyvää emäntäänsä/isäntäänsä, jotka hekin rakastavat lemmikkiään, jos lemmikin käytös ok. Mutta molemminpuolin on JOS. Sama kuin lapsilla; lemmikit ovat kovin riippuvaisia hoitajastaan.
Ehkä se, mikä aikuisista vaikuttaa ehdottomuudelta, onkin vain aivottomuutta?
Noi ryhmät vaan rakastaa, kun siltä tuntuu, asiaa liikaa kelaamatta, Sepä vasta ihanaa👌🍰
Ehdotonta se ei ole, on kyllä lemmikeistä huomattu, kyllä niidenkin tunteet muuttuu tilanteiden mukaan, vaikka ruokaa latois naaman eteen vanhaan tahtiin, ei auta jos on loukkaantunut, siinä tarvitaan anteeksipyyntö, jonka eläin pystyy sisäistämään. Rakkaus muuttuu sietämiseksi, jos eläintä huonosti kohtelet. Joskus myös puhtaaksi, palavaksi vihaksi, kun sillä on vielä omanarvon tunne jäljellä. Kaikilla lemmikeillä ei ole, jos on alistettu. Mun lemmikkejä on aina kohdeltu tasavertaisina ihmisten kanssa ja niillä on ollut varsin laaja tunne-elämä. Erityisherkkä nainen; kyllä huomaan tunnevaihtelut mikroilmeistä eläimilläkin ja kun ne osaa ottaa huomioon, eläin vapautuu ja on onnellisempi vankeudessa pelkkä ihminen seuranaan.
Rakkaus vaatii työtä.
Rakastaminen vaatii kohteita, asioita joita havaitsee ja joihin syntyy rakkaudellinen tunne.
Rakastan elämää, rakastan juustoa, rakastan puolisoa, rakastan minua, rakastan lastani..
Mistä sitten rakastamisen tarve tulee ja mistä sen oppii? Oppiiko sen ai onko se automaattista?
Ainoastaan itse synnyttämiään lapsiaan kohtaan rakkaus on ehdotonta.
On myytti, että äiti olisi aina ehdottomasti rakastava. Paljon kylmiä äitejä, joiden lapset aikuisena hakeutuvat viileisiin suhteisiin.
Tuo on ihanne. Todellisuus on usein karumpi.
On myös paljon lämpimiä, rakastavia äitejä, joiden lapset hakeutuvat/ajautuvat teininä tai aikuisena harhateille, huonoon seuraan.
Totta. Ei äitiä voi kaikesta syyttääm
Jouluhan on aivan kauheaa aikaa.
Tänään kävin kaupasta ison rullakinkun ja laitoin sen uuniin. Kinkunpaistovalvojaiset vaatii juomaa jotta jaksaa kytätä kinkun valmistumista. Ei, tämä kinkku ei saa palaa koska sillä on pyhä tarkoitus. Jaan sen muutaman heikommin pärjäävän kanssa ihan yllärinä. Tuo tietysti jos onnistun paistamaan tämän ilman et kinkku kuivuu uuniin.
Laskeskelin kinkun olevan valmis noin kello 22.00. Kinkusta pitää kuoria ylimääräinen rasva pois, se on yököttävää. Huomenna vielä kauppaan ja kasaan pari ostoskassillista ruokaa, piirakoita, turun sinappia, laatikoita , rosollia ehkä vähän rahaa ja vien ne kera valmiiksi yöllä valmistuneen kinkun ihmisille menneisyydessä. Ihan ylläriksi.
Elämä kuljettaa mutta elämä ja ihmiset eivät unohda yhteisiä hetkiä.
Hyvää joulua vain kaikille ja annetaan ympärille hyvää edes kerran vuodessa.
AsianVierestä
Kiltti💝
No mutta ootpa kiltti.
Hyvää joulua,sinulle🎄
Suurin osa miehistä ei tiedä mitä rakkaus tarkoitta edes.
Tai ei näytä rakkauttaan .
Miehillä kun on tunteet niin kuin naisillakin .
Täysin ehdoton, siis pyyteetön rakkaus ei vaadi kiitosta kohteeltaan eikä muilta, se vain on ja auttaa koska tahtoo, ilman ehtoja ja kiitosta. Hieno juttuhan esim. tuo AV:n auttamisteko on mutta ei aivan täysin ehdoton sekään kun siitä kerran pitää mainita. Paljonhan nyt on ollut noita esim. facessa, kerrotaan kuinka hyviä ihmisiä ollaan jotta saadaan tykkäyksiä ja hyväksyntää, ei se hirveän väärin ole mutta niistä tulee aina mieleen että pitipähän kuitenkin mainita.
-harmiseikirj-
Rauhaa ja hiljaisuutta sinunkin jouluun Harmis.
https://www.youtube.com/watch?v=gdVjVtpr55M
AsianVierestä
Kiitos vaan, äläkä ota arvosteluna, hieno juttuhan tuo on että muistat kinkku ym. jutuilla.
-harmiseikirj-
No en, mutta vaikka yksi menneisyyden tuttu on ollut pitkään huonossa hapessa. Sillä on taipumus jossa rahat loppuu kahdessa viikossa ja kuukausi pitäisi elää. Se on jo pystyssä monta satasta ja sanoin jo kertaalleen sille etten auta vaikka kuolisi. Mutta nytm en tiedä mutta kaveri on joskus mielessä. Menneisyys on yhtä joten on taas aika tehdä jotain koska haluan että hän painaisi tuon kassillisen verran enemmän kun kannan hänet hautaan. Tuskin näkee seuraavaa joulua. Ajattelin jopa ostaa olutta, hän kun tykkää kovasti siitä.
AsianVierestä
Hälle käy seuraava.
https://www.youtube.com/watch?v=9fTDV5cedJQ
Kukaan ei voi oikeasti auttaa, ikävä kyllä.
AsianVierestä
Hankalia nuo tuommoiset tosiaan, vaikka järki sanoo että auttaminen vain siirtää väistämätöntä niin kaveri on kuitenkin kaveri, mutta joo, ei kai se iso synti ole olutta antaa jos kerran tykkää, paraneminen tuskin kuitenkaan onnistuisi vaikka miten yrittäisi estää juomista.
-harmiseikirj-
Tää on yleinen ilmiö...isossa kirjassa moinen tuomitaan, siinä sanotaan hyväntekeväisyydestä ettei vasemman käden pidä tietää mitä oikea tekee(vai päinvastoin)tarkoittanen ettei sillä sovi brassailla.
Toisaalta AV kyllä näyttää hyvää esimerkkiä.
Ja ainahan voidaan keskustella onko hyvä teko koskaan pyyteetön, jos siitä tulee itselle hyvä mieli-silloinhan se on hyvä teko myös itselle, itsekkäästi.
Summa summarum, mun mielestä tärkeempää on auttaa ja tehdä hyviä tekoja.
Random Act of Kindness.
Hänellä kuitenkin on itsemääräämisoikeus, hyvä minusta että kunnioitat sitäkin vaikka se murheelliseksi vetääkin.
On mutta helpottaa ajatella että sai syödä edes kinkkua viimeisenä jouluna.
Annetaan nyt hype joulu, kuin Jeesuksen viimeinen ateria, Vittu, kuollaanhan me kaikki.
Ei oikeasti millään ole mitään väliä.
AsianVierestä
Uteliaat muuttavat maailman mutta en usko että meistä paljon kirjoitetaan sadan vuoden kuluttua:)
AsianVierestä
Minä en osta kenellekään olutta enkä alkoholia. Vaikka tykkäisi kuinka kovasti. Periaate.
Mietin minäkin ystävääni. Hän on alkoholisti ja siksi huonossa hapessa. Ainakin 15v jankutin hänelle - hänellä tuolloin vielä vaimo - että vaimo on oikeassa, juo vähemmän/lopeta kokonaan. Tiedäthän; diabetes, munuaiset jne taudit epätasapainossa. "Mitä se nyt enää auttaisi?" hän kysyi. Auttaisihan se, mutta kun pitää uskoa, ettei auta. No nyt 15v myöhemmin tilanne erittäin paljon huonompi. Insuliinitkin pelissä. Ero vaimosta ajat sitten. Töissä "vaikeaa" ja "raskasta". Mutta olut maistuu edellen hyvin, ellei tolkuttomasti edelleen. Siitä on kaikenlaisia sekavuustiloja lääkityksien kanssa ja tietysti hankaluuksia ihmissuhteissa. En tietysti voi parantaa kenenkään riippuvuutta. Mietin silti miten hyvin asiat voisivat olla, jos alko oli jäänyt 15v sitten (tai sitä ennen).
Et sitten yrittänyt auttaa, ja jos yritit onko tämä se patas lopputulos?
Suomessa yksityisen henkilön itsemäärämisoikeus on tajunnan ja oikeudenmukaisuuden ulkopuolella, usko, olen yrittänyt mutta Suomen laki estää pakkohoidot tai muun puuttumisen tilanteeseen jossa joku oikeasti tarvitsee oikeisua elämänsä janaan.
Minä, pienenä ihmisenä, katson vain kun kaveri ajautuu hautaan ja kannan hänet siihen. En voi vaikuttaa siihen millään tavalla.
AsianVierestä
Onneksi kinkku on kohta valmis:)
Nyt jo väsyttää.
AsianVierestä
Ei se köyhempi kuule välitä, mitä sen lahjan takana on. Varmasti on kiitollinen ja ilahtuu lahjasta, on aikamoinen helpotus ja se riittää. Köyhemmille tulee nälkäpäivät, jos jouluna on yhtään mitään lahjoja ja tarjottavaa ostettu.
Jos on antelias, ansaitsee kiitoksen ja tykkäyksenkin.
Jotkut antaa salassa ja nauttii vaatimattomuudestaan ja jotkut julkisesti ja siten antaa hyvän esimerkin muille. Hyvä esimerkki on myös se, että joka jakaa rikkaudestaan saa muiltakin arvonantoa.