holomolskojen skiitan kuparikatto

eräs kaukainen sukulaiseni tuolla pohjois-karjalassa mystisen ortodoksismin ja karjalaisuuden rajoilla rakensi ITSE itselleen yksityisen skiitan. Aluksi se laittoi ortodoksisen vaatimattomasti pärekaton.
Mutta käydessään tuolla venäjän karjalan puolella vähän ostoksilla ja kattelemassa se näki hienon ortodoksisen kirkon jossa oli kuparikatto. no tämä sukulaisäijähän siitä innostui ja päätti hankkia yksityisskiittaansa myöskin kuparikaton.

Ajatteli että jos noikin niin minäkin. Kupari oli kallista mutta noin 60-70 nelion puoltoistakerroksiseen skiittansa sai kuitenkin sepän avustuksella tehtyä kuparikaton.
Ja sen kauniin sipulinmuotoisen kupolan kanssa. Siihnä hakattiin pehmeällä vasaralla pehmeästi kuori. Mallina ja muottina käytettiin ilomantsilaista jättisipulia..kolme kertaa kolme metriä. Sen jälkeen sitä laitetttiin borssiin, hapankaaliin, piirakkaan ja tarjottiin talkoolaisille. Näin syntyi holomolskojen skiitan kuparikatto hapankaalipierujen lomassa. Sipulilla höystettynä.

No..ei kestänyt aikaakaan kun tapahtui kummia. Sukulaiseni ei tietenkään aina voinu olla paikalla kun skiitta oli kylmänä eikä edes asumistarkoituksen mukainen.

Ikävästi kävi sillä lailla että tuon suomenlahden yli tuli kolme balttia kolttoset mielessään. Olivat myöskin olleet siellä venäjän karjalssa ja kuulleet sukulaiseni suunnitelmista.

No hölösuu ortodoksiserkkuni oli tietysti paikallisessa baarissa paljastanut melkein kaiken suunnitelmistaan.

No balteilla oli nyt tiedot skiitan sijainnista ja siitä kuparikatosta. no eikös ne penteleet menny ja ryöväsivät holomolskojen skiitan kuparikaton kokonaan.

Että silleen ei jääny kuin pärekatto aluskatteeks. Mikä on opetus? äläo le ahne, älä laitta kuparikattoa? Vai mitä?

Ja mistä tiedän että ne rosvot olivat juuri baltteja? No kun jäivät lopulta kiinni mutta kuparikattorahat oli käytetty. Tietääksen nämä lomailevat kakolassa valtionhotellissa seuraavat kaksi vuotta SUOMALAISTEN VERORAHOILLA. JOTTA NII..PRKL. Ja kuparikatosta ei haisuakaan.