Nykyinen työni ja työpaikan ilmapiiri ahdistaa minua niin kovasti että pitkään kurissa ollut masennukseni räjähti jälleen valloilleen. Olen kahden viikon saikulla ja mietin mitä tekisin Olen nuori alle 30 vuoden ja vielä pitäisi jaksaa yli neljä vuosikymmentä töissä. En tiedä mitä tämän työpaikan ilmapiirille tapahtui.
Viimevuoden alussa tullut uusi esimies ei ainakaan auttanut asiaa. Kaikki kävelevät työpaikalla ylitseni ja esimies ei tunnu luottavan alaistensa (minun) kykyihin, paitsi-
silloin kun se häntä hyödyttää eniten.
Irtisanoutuisin jos uskaltaisin. Entiedä onko meillä varaa maksaa asuntoa avovaimon palkalla jos en onnistu löytämään pian uutta paikkaa.
Uusi paikka olisikin kiva kunhan se olisi kaukana keittiöstä.....!!!!!
Viimevuoden alussa tullut uusi esimies ei ainakaan auttanut asiaa. Kaikki kävelevät työpaikalla ylitseni ja esimies ei tunnu luottavan alaistensa (minun) kykyihin, paitsi-
silloin kun se häntä hyödyttää eniten.
Irtisanoutuisin jos uskaltaisin. Entiedä onko meillä varaa maksaa asuntoa avovaimon palkalla jos en onnistu löytämään pian uutta paikkaa.
Uusi paikka olisikin kiva kunhan se olisi kaukana keittiöstä.....!!!!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuules, et kait odota elämältä ja työelämältä pelkkää ruusuilla tanssimista? Itse olen kanssa kammottavassa duunissa. Pelkkä työ jo sisällöltään on erittäin stressaavaa, sekavaa ja vaatii skarppina oloa. Päälle vielä kammottava työilmapiiri ja tyrannimainen esimies joka uhkailee, haukkuu ja kyykyttää. Samoin vanhemmat naiset kyykyttävät, supisevat ja eristävät.
Silti ei enää käy mielessä irtisanoutuminen, koska se ei paranna kokonaisesti elämääni. Edessä olisi vaan rahato jakso (karenssi), kenties joku työkkärin paskakurssi tai vittumainen määräaikainen tukityöpaikka jossa olisi vielä pahemmin orjana. Muun normaalityön hakeminen on ollut vuosien mittaan niin raskasta ja turhaa, että sekään ei johtaisi minua uuteen autuuteen. Olen siis realisti. Otsa hiessä minun pitää leipäni hankkiman työnteolla ainakin seuraavat 24 vuotta...
Ymmärrän hyvin. Itsellä samanlainen kokemus. Oon sairastanut nuorempana vakavan depression, yli olen siitä päässyt, mutta paniikkihäiriön tapaisia oireita on ilmennyt viimeaikoina töissä. Työkaverit puhuvat paskaa selän takana jne. Viimeaikoina olen ollut niin henkisesti loppu että ei ole jaksanut hymyillä töissä, joka on paha asia kun on asiakaspalvelualalla. Nyt sitten työkaverit olivat saaneet aikaan sen että työsuhdettani ei jatkettu. Haen sairaslomaa, enkä mene työpaikalle enää. Ihmiset on toisillensa pahoja ja sellaset sysätään syrjään jotka ei kuulu ns. kuppikuntiin paskanjauhanta porukoihin. Kaikista pahimmalta tuntui se kun olin menossa allekirjoittamaan työsopimuksen jatkoa, sanottiinkin etten sovi heidän työyhteisöönsä ja muut tiesivät lähtiessäni että saan potkut, heidän ansiostaan.. Ja pomo oli antanut ymmärtää että työt jatkuisivat. Kiitos vaan kovasti työkavereille.
Aloin polttelemaan pilveä heti työpäivän päätteeksi, että pääsee eroon stressistä ja ahdistuksesta. Auttaa...