Epäilemättä inflaatio saattaa lähteä laukalle, kun patoutunut ostosmania iskee ja pitää päästä "mualimalle" ---
Korona aikaansai taivaanrannan kirkastumisen myös maailmantehdas Kiinassa, jossa tiukalla kurilla tässä vaiheessa nujerrettiin silmälle näkymätön vihollinen - sulkemalla tuotantokoneisto.
Vihulainen saatiin ojennukseen ja herran nuhteeseen - taka-alalle kehittämään uusia virusversiota, iskeäkseen myöhemmin uutena tuotekehityksen tuloksena, kuten jo satojen miljoonien vuosien aikana.
Elämän nopeutuva rytmi on jo palannut Kiinaan - tuonne liukuhihnojen ja robotiikan luvattuun maahan, valmistaen monin osin suurimman osan "kaikesta sellaisesta, minkä markkinatalouden kasvuhokema meille syöttää" - täällä kulutusjuhlien luvatulla Pallolla. 'Elämme kulutuksesta' -sanotaan.
Taloutta voidaan katsoa monin silmin
Mikäli emme tyydy vähään, pitää saada enemmän, suuremmissa erissä ja nopeammassa tahdissa - ja kun tämä kohtaa yhä suuremmat ihmismassat, on lopputuloksena varma niukkuus, sillä kaikkea ei riitä edes meidän läntisen ihmisen kulutusinnolla - kaikille maailman ihmisille. Onko siis toivoa jostain?
On, toivoa on ja se on vastoin HS-jutun asiantuntijoiden ajatuskaavioita, joissa pontimena lienee tuo kasvuhokema - toivo on niukkuuden luomassa vähentämisessä!
Inflaatio on peikko, joka puree arkikansaa, kun hinnat nousevat
Palkat eivät tule nousemaan kuin muutamille, joiden työpanosta tarvitaan. Robotiikka valtaa alaa, sillä osakeyhtiöiden perustavoite etsii sitä edullisinta valmistusmaata, halpaa toveria tai huomenna halvinta robottia ja suurinta sisämarkkinaa - näin turvataan vapaan sanan maailmassa se omistajien suuri oikeus saada voittoa.
Maapallo on rajallinen lähde - Auringon loputtomasta energiasta huolimatta
Me muunnamme molekyylejä yhä useammiksi tavaroiksi - unohtamatta tekoälyllistä automatiikkaa - näin olemme kuluttamassa loppuun resurssit, jotka oli tarkoitettu koko luontobiologialle, jonka monimuotoisuuden olemme ihmiskuntana tuhoamassa.
..
HS: "Liian nopea inflaatio palaa rahapolitiikan ykköshaasteeksi, kun megatrendit tekevät täyskäännöksen – Konkaritutkijoiden teos haastaa keskuspankit ja ekonomistien valtavirran
Charles Goodhart ja Manoj Pradhan ennustavat uudessa teoksessaan, että inflaatio voi nousta jopa 10 prosenttiin ensi vuoden aikana. Heidän mukaansa keskuspankit eivät ole joko ymmärtäneet tai myöntäneet sitä, että iso käänne on käsillä. Rahapolitiikan päättäjien on syytä ottaa analyysi ja kritiikki vakavasti, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioidessaan kirjaa."
...
...
21375
Kulman takaa kurkistaa todellinen niukkuus - kaikkea ei enää riitä kaikille!
22
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Sanotaanhan, että lopulta tyhjästä on paha nyhjästä!
- Anonyymi
Siksikö avaus on tyhjää täynnä?
- Anonyymi
Ainakin rajallisesta on vaikea imeä loputtomasti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksikö avaus on tyhjää täynnä?
Et ilmeisesti lukenut avausta, tai ymmärrys loppui alkuunsa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et ilmeisesti lukenut avausta, tai ymmärrys loppui alkuunsa.
Avaajasta se tyhjyys lähtee. Tyhjästä on paha nyhjästä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksikö avaus on tyhjää täynnä?
Täynnä täyttä asiaa, osuit trollina kerrankin omassa kommentissasi.
- Anonyymi
Niin, maapallo on rajallinen, eikä näin siedä kasvuhokemallista näyttö- ja vertailutaloutta!
- Anonyymi
Eläinkunta on keskimäärin jatkuvasti pienessä niukkuudesta, ei ylipainoa ja virkeämpiä.
- Anonyymi
Tiede-lehti (8/2005) artikkelissaan toteaa nälässä olemisen kehittävän pidemmän eliniän ja terveemmän elontaipaleen. Esimerkkinä on käytetty eläinkuntaa, jossa keskimäärin vallitsee jatkuva nälkä ja "puute" kaloreista. Tutkimuksien mukaan pienessä nälässä eläminen on terveellisempää kuin ne liikakalorit, joilla saamme kulutustaloustunnusmerkit vyötäröllemme.
Nykyaikana energiatarve on entisestään vähentynyt; naisilla 2000 kcal ja miehillä 2500. Tutkijoiden mielestä jatkuva "kalorivaje" voisi pudottaa tarpeen naisilla 1400 kaloriin ja miehillä 1750:een, terveyden kärsimättä. Huomio kiinnittyy enemmänkin laatuun ja monipuolisuuteen kuin määrään. Ihmisen kulttuuri on vuosituhansien saatossa korostanut syömisen nautinnon tarpeen tärkeyttä yli sen perustarpeen elintoimintojen ylläpitäjänä. Ravintolaillallinen ei tarvitsisi olla pöydät notkuttava, vaan vähyydessään arvostusta saavuttava (kaloriarvot otettu Tiede 8/2005 lehdestä tyypillisille nykyajan ihmisille).
Mikäli Tiede-lehden artikkelin asiantuntijoiden ja tutkijoiden päätelmät johtaisivat syötävän määrän vähentymiseen ja niukkuuden laadun lisääntymiseen, olisiko tuloksena terveempi elämä? Mikäli näin, yhteiskuntamme säästäisi merkittävät rahat sairaudenhoidosta terveyden vaalimiseen, ehkä säästynyttä rahaa riittäisi myös koulutuksen kohdentamiseen ja - jatkuvuuteen.
Kuinka itse ruokahuolto voisi hyötyä määrältään pienemmästä kulutuksesta? Olisiko nykyaikainen määrän tavoittelu peltohehtaarilta muuttumassa laadun tavoitteluksi kilohinnan noustessa ja viljelyn muuttuessa luonnonmukaisemmaksi? Kuinka maaperäköyhtyminen muuttuisi, jos emme ottaisi maksimaalista hehtaarihyötyä, vaan suuntaisimme kehityksen itse ruoan raaka-aineen sisältöön ennemmin kuin kilomäärän lisäämiseen.
Kuinka itse ihmisen elämäntapa ja tottumusmuutokset pieneen jatkuvaan "nälkään" suhtautuisivat? Olisiko kuitenkin tuloksena sopeutuma, koska viime vuosisadan aikana fyysisen työmme määrä on ratkaisevasti vähentynyt ja sen myötä entinen normaalisyöminen on muuttunut monilla ylensyömiseksi aiheuttaen joukon nykyajan markkinataloussairauksia kohentamaan lisääntyvää verotustarvettamme hoitojärjestelmien laajentamiseksi? Voisiko kehomme tasaantua sille normaalille, siis vähentyvälle kalorimäärälle, joka ylläpitää optimaalista energiakulutusta tehtyyn lihastyöhön nähden?
Onko eläinkunta ilman ihmisaiheuttajien vaikutusta terveempi ja elinvoimaisempi? Keskimäärin eläinkunta on ravinnon niukkuudessa ja mikäli ravintoa on yllin kyllin ja ehkä ylikin, korreloituu se laajempana suvunjatkumisena, aikaansaaden ravintoketjussa runsaamman tarjonnan, jolloin luonnontasapainoa mm. ylläpitävä syödyksi tulemisen laki hoitaa populaation liiallisen ylikasvun.
Näin kaupunkilaistuneen maatiaisjärjellä ajatellen tämä "niukkuuden" elontila tuntuisi luonnolliselta, sillä katsomalla peiliin ja ympärilleen huomaa elintasokukkuloita riittävästi kasvattamaan elintasosairauksien tilastokäyrien kulmakertoimia.
Kuinka suomalainen maatalous voisi hyötyä paremman laadun ja "sisällön" tavoittelusta määrän kustannuksella? Onko olemassa niukkuusajattelun pohjalta maataloutemme elinkelpoisuuden parantumista paremman laadun myötä paremmasta kilohinnasta? Kuinka elintarviketeollisuutemme ja tämän tuotekehitys voisivat tästä hyötyä? Lopuksi; olisiko mukavampi katsoa peilistä itseään, havaiten muutoksen aikaansaama päämäärän saavutus? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiede-lehti (8/2005) artikkelissaan toteaa nälässä olemisen kehittävän pidemmän eliniän ja terveemmän elontaipaleen. Esimerkkinä on käytetty eläinkuntaa, jossa keskimäärin vallitsee jatkuva nälkä ja "puute" kaloreista. Tutkimuksien mukaan pienessä nälässä eläminen on terveellisempää kuin ne liikakalorit, joilla saamme kulutustaloustunnusmerkit vyötäröllemme.
Nykyaikana energiatarve on entisestään vähentynyt; naisilla 2000 kcal ja miehillä 2500. Tutkijoiden mielestä jatkuva "kalorivaje" voisi pudottaa tarpeen naisilla 1400 kaloriin ja miehillä 1750:een, terveyden kärsimättä. Huomio kiinnittyy enemmänkin laatuun ja monipuolisuuteen kuin määrään. Ihmisen kulttuuri on vuosituhansien saatossa korostanut syömisen nautinnon tarpeen tärkeyttä yli sen perustarpeen elintoimintojen ylläpitäjänä. Ravintolaillallinen ei tarvitsisi olla pöydät notkuttava, vaan vähyydessään arvostusta saavuttava (kaloriarvot otettu Tiede 8/2005 lehdestä tyypillisille nykyajan ihmisille).
Mikäli Tiede-lehden artikkelin asiantuntijoiden ja tutkijoiden päätelmät johtaisivat syötävän määrän vähentymiseen ja niukkuuden laadun lisääntymiseen, olisiko tuloksena terveempi elämä? Mikäli näin, yhteiskuntamme säästäisi merkittävät rahat sairaudenhoidosta terveyden vaalimiseen, ehkä säästynyttä rahaa riittäisi myös koulutuksen kohdentamiseen ja - jatkuvuuteen.
Kuinka itse ruokahuolto voisi hyötyä määrältään pienemmästä kulutuksesta? Olisiko nykyaikainen määrän tavoittelu peltohehtaarilta muuttumassa laadun tavoitteluksi kilohinnan noustessa ja viljelyn muuttuessa luonnonmukaisemmaksi? Kuinka maaperäköyhtyminen muuttuisi, jos emme ottaisi maksimaalista hehtaarihyötyä, vaan suuntaisimme kehityksen itse ruoan raaka-aineen sisältöön ennemmin kuin kilomäärän lisäämiseen.
Kuinka itse ihmisen elämäntapa ja tottumusmuutokset pieneen jatkuvaan "nälkään" suhtautuisivat? Olisiko kuitenkin tuloksena sopeutuma, koska viime vuosisadan aikana fyysisen työmme määrä on ratkaisevasti vähentynyt ja sen myötä entinen normaalisyöminen on muuttunut monilla ylensyömiseksi aiheuttaen joukon nykyajan markkinataloussairauksia kohentamaan lisääntyvää verotustarvettamme hoitojärjestelmien laajentamiseksi? Voisiko kehomme tasaantua sille normaalille, siis vähentyvälle kalorimäärälle, joka ylläpitää optimaalista energiakulutusta tehtyyn lihastyöhön nähden?
Onko eläinkunta ilman ihmisaiheuttajien vaikutusta terveempi ja elinvoimaisempi? Keskimäärin eläinkunta on ravinnon niukkuudessa ja mikäli ravintoa on yllin kyllin ja ehkä ylikin, korreloituu se laajempana suvunjatkumisena, aikaansaaden ravintoketjussa runsaamman tarjonnan, jolloin luonnontasapainoa mm. ylläpitävä syödyksi tulemisen laki hoitaa populaation liiallisen ylikasvun.
Näin kaupunkilaistuneen maatiaisjärjellä ajatellen tämä "niukkuuden" elontila tuntuisi luonnolliselta, sillä katsomalla peiliin ja ympärilleen huomaa elintasokukkuloita riittävästi kasvattamaan elintasosairauksien tilastokäyrien kulmakertoimia.
Kuinka suomalainen maatalous voisi hyötyä paremman laadun ja "sisällön" tavoittelusta määrän kustannuksella? Onko olemassa niukkuusajattelun pohjalta maataloutemme elinkelpoisuuden parantumista paremman laadun myötä paremmasta kilohinnasta? Kuinka elintarviketeollisuutemme ja tämän tuotekehitys voisivat tästä hyötyä? Lopuksi; olisiko mukavampi katsoa peilistä itseään, havaiten muutoksen aikaansaama päämäärän saavutus?EIhän siinä artikkelissa noin lue - olet pilannut sen typeryksilläsi!
- Anonyymi
Luoma tuntuu tietävän enemmän kuin perinteelliset kasvutalousekonomistit!
- Anonyymi
Sitäkö olet itsestäsi mieltä?
- Anonyymi
Voi tuota Luomaa - jokainen näkee hänen keskusteluketjunsa omine kehuineen.
- Anonyymi
Onko vaikeaa, avaudu, saat apua tuskaasi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko vaikeaa, avaudu, saat apua tuskaasi.
Jäit kiinni.
- Anonyymi
Erinomainen avaus!
- Anonyymi
Napakymppi! 👍👏
- Anonyymi
Kompataan aiempaa kommenttia "Voi tuota Luomaa - jokainen näkee hänen keskusteluketjunsa omine kehuineen."
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kompataan aiempaa kommenttia "Voi tuota Luomaa - jokainen näkee hänen keskusteluketjunsa omine kehuineen."
Tämä sama epeli riivaa jokaisessa Ilkka Luoman avauksessa. Helppo huudella pusikoista. Tarkistin, tuo Luoma on oikea henkilö ja tekee näitä kansalaiskirjoituksia tänne enemmänkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä sama epeli riivaa jokaisessa Ilkka Luoman avauksessa. Helppo huudella pusikoista. Tarkistin, tuo Luoma on oikea henkilö ja tekee näitä kansalaiskirjoituksia tänne enemmänkin.
Saman olen huomannut. Tuo "epeli" on varmasti avaaja itse, pusikosta huutelee kehujaan.
Vaikea uskoa, että on oikea henkilö. Kuka haluaisi munata itsensä noin hölmöillä kirjoituksilla?
- Anonyymi
Hyvä talousavaus, josta voisi ottaa oppia nämä korkmannit ja vanhaset
- Anonyymi
Oikeasti harvinaisen hölmö kirjoitus - mutta saathan omaasi kehua. Hölmöä sekin tosin on, mutta tässä tapauksessa täysin merkityksetöntä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1055127Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631453353Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503185Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4382407Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2471490Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito121271- 801237
- 761227
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde311188Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1311097