Kulman takaa kurkistaa todellinen niukkuus - kaikkea ei enää riitä kaikille!

Epäilemättä inflaatio saattaa lähteä laukalle, kun patoutunut ostosmania iskee ja pitää päästä "mualimalle" ---

Korona aikaansai taivaanrannan kirkastumisen myös maailmantehdas Kiinassa, jossa tiukalla kurilla tässä vaiheessa nujerrettiin silmälle näkymätön vihollinen - sulkemalla tuotantokoneisto.

Vihulainen saatiin ojennukseen ja herran nuhteeseen - taka-alalle kehittämään uusia virusversiota, iskeäkseen myöhemmin uutena tuotekehityksen tuloksena, kuten jo satojen miljoonien vuosien aikana.

Elämän nopeutuva rytmi on jo palannut Kiinaan - tuonne liukuhihnojen ja robotiikan luvattuun maahan, valmistaen monin osin suurimman osan "kaikesta sellaisesta, minkä markkinatalouden kasvuhokema meille syöttää" - täällä kulutusjuhlien luvatulla Pallolla. 'Elämme kulutuksesta' -sanotaan.

Taloutta voidaan katsoa monin silmin

Mikäli emme tyydy vähään, pitää saada enemmän, suuremmissa erissä ja nopeammassa tahdissa - ja kun tämä kohtaa yhä suuremmat ihmismassat, on lopputuloksena varma niukkuus, sillä kaikkea ei riitä edes meidän läntisen ihmisen kulutusinnolla - kaikille maailman ihmisille. Onko siis toivoa jostain?

On, toivoa on ja se on vastoin HS-jutun asiantuntijoiden ajatuskaavioita, joissa pontimena lienee tuo kasvuhokema - toivo on niukkuuden luomassa vähentämisessä!

Inflaatio on peikko, joka puree arkikansaa, kun hinnat nousevat

Palkat eivät tule nousemaan kuin muutamille, joiden työpanosta tarvitaan. Robotiikka valtaa alaa, sillä osakeyhtiöiden perustavoite etsii sitä edullisinta valmistusmaata, halpaa toveria tai huomenna halvinta robottia ja suurinta sisämarkkinaa - näin turvataan vapaan sanan maailmassa se omistajien suuri oikeus saada voittoa.

Maapallo on rajallinen lähde - Auringon loputtomasta energiasta huolimatta

Me muunnamme molekyylejä yhä useammiksi tavaroiksi - unohtamatta tekoälyllistä automatiikkaa - näin olemme kuluttamassa loppuun resurssit, jotka oli tarkoitettu koko luontobiologialle, jonka monimuotoisuuden olemme ihmiskuntana tuhoamassa.

..
HS: "Liian nopea inflaatio palaa raha­politiikan ykkös­haasteeksi, kun mega­trendit tekevät täyskäännöksen – Konkari­tutkijoiden teos haastaa keskuspankit ja ekonomistien valtavirran

Charles Goodhart ja Manoj Pradhan ennustavat uudessa teoksessaan, että inflaatio voi nousta jopa 10 prosenttiin ensi vuoden aikana. Heidän mukaansa keskuspankit eivät ole joko ymmärtäneet tai myöntäneet sitä, että iso käänne on käsillä. Rahapolitiikan päättäjien on syytä ottaa analyysi ja kritiikki vakavasti, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioidessaan kirjaa."
...

...
21375

22

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Sanotaanhan, että lopulta tyhjästä on paha nyhjästä!

      • Anonyymi

        Siksikö avaus on tyhjää täynnä?


      • Anonyymi

        Ainakin rajallisesta on vaikea imeä loputtomasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksikö avaus on tyhjää täynnä?

        Et ilmeisesti lukenut avausta, tai ymmärrys loppui alkuunsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ilmeisesti lukenut avausta, tai ymmärrys loppui alkuunsa.

        Avaajasta se tyhjyys lähtee. Tyhjästä on paha nyhjästä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksikö avaus on tyhjää täynnä?

        Täynnä täyttä asiaa, osuit trollina kerrankin omassa kommentissasi.


      • Anonyymi

        Niin, maapallo on rajallinen, eikä näin siedä kasvuhokemallista näyttö- ja vertailutaloutta!


    • Anonyymi

      Eläinkunta on keskimäärin jatkuvasti pienessä niukkuudesta, ei ylipainoa ja virkeämpiä.

      • Anonyymi

        Tiede-lehti (8/2005) artikkelissaan toteaa nälässä olemisen kehittävän pidemmän eliniän ja terveemmän elontaipaleen. Esimerkkinä on käytetty eläinkuntaa, jossa keskimäärin vallitsee jatkuva nälkä ja "puute" kaloreista. Tutkimuksien mukaan pienessä nälässä eläminen on terveellisempää kuin ne liikakalorit, joilla saamme kulutustaloustunnusmerkit vyötäröllemme.

        Nykyaikana energiatarve on entisestään vähentynyt; naisilla 2000 kcal ja miehillä 2500. Tutkijoiden mielestä jatkuva "kalorivaje" voisi pudottaa tarpeen naisilla 1400 kaloriin ja miehillä 1750:een, terveyden kärsimättä. Huomio kiinnittyy enemmänkin laatuun ja monipuolisuuteen kuin määrään. Ihmisen kulttuuri on vuosituhansien saatossa korostanut syömisen nautinnon tarpeen tärkeyttä yli sen perustarpeen elintoimintojen ylläpitäjänä. Ravintolaillallinen ei tarvitsisi olla pöydät notkuttava, vaan vähyydessään arvostusta saavuttava (kaloriarvot otettu Tiede 8/2005 lehdestä tyypillisille nykyajan ihmisille).

        Mikäli Tiede-lehden artikkelin asiantuntijoiden ja tutkijoiden päätelmät johtaisivat syötävän määrän vähentymiseen ja niukkuuden laadun lisääntymiseen, olisiko tuloksena terveempi elämä? Mikäli näin, yhteiskuntamme säästäisi merkittävät rahat sairaudenhoidosta terveyden vaalimiseen, ehkä säästynyttä rahaa riittäisi myös koulutuksen kohdentamiseen ja - jatkuvuuteen.

        Kuinka itse ruokahuolto voisi hyötyä määrältään pienemmästä kulutuksesta? Olisiko nykyaikainen määrän tavoittelu peltohehtaarilta muuttumassa laadun tavoitteluksi kilohinnan noustessa ja viljelyn muuttuessa luonnonmukaisemmaksi? Kuinka maaperäköyhtyminen muuttuisi, jos emme ottaisi maksimaalista hehtaarihyötyä, vaan suuntaisimme kehityksen itse ruoan raaka-aineen sisältöön ennemmin kuin kilomäärän lisäämiseen.

        Kuinka itse ihmisen elämäntapa ja tottumusmuutokset pieneen jatkuvaan "nälkään" suhtautuisivat? Olisiko kuitenkin tuloksena sopeutuma, koska viime vuosisadan aikana fyysisen työmme määrä on ratkaisevasti vähentynyt ja sen myötä entinen normaalisyöminen on muuttunut monilla ylensyömiseksi aiheuttaen joukon nykyajan markkinataloussairauksia kohentamaan lisääntyvää verotustarvettamme hoitojärjestelmien laajentamiseksi? Voisiko kehomme tasaantua sille normaalille, siis vähentyvälle kalorimäärälle, joka ylläpitää optimaalista energiakulutusta tehtyyn lihastyöhön nähden?

        Onko eläinkunta ilman ihmisaiheuttajien vaikutusta terveempi ja elinvoimaisempi? Keskimäärin eläinkunta on ravinnon niukkuudessa ja mikäli ravintoa on yllin kyllin ja ehkä ylikin, korreloituu se laajempana suvunjatkumisena, aikaansaaden ravintoketjussa runsaamman tarjonnan, jolloin luonnontasapainoa mm. ylläpitävä syödyksi tulemisen laki hoitaa populaation liiallisen ylikasvun.

        Näin kaupunkilaistuneen maatiaisjärjellä ajatellen tämä "niukkuuden" elontila tuntuisi luonnolliselta, sillä katsomalla peiliin ja ympärilleen huomaa elintasokukkuloita riittävästi kasvattamaan elintasosairauksien tilastokäyrien kulmakertoimia.

        Kuinka suomalainen maatalous voisi hyötyä paremman laadun ja "sisällön" tavoittelusta määrän kustannuksella? Onko olemassa niukkuusajattelun pohjalta maataloutemme elinkelpoisuuden parantumista paremman laadun myötä paremmasta kilohinnasta? Kuinka elintarviketeollisuutemme ja tämän tuotekehitys voisivat tästä hyötyä? Lopuksi; olisiko mukavampi katsoa peilistä itseään, havaiten muutoksen aikaansaama päämäärän saavutus?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiede-lehti (8/2005) artikkelissaan toteaa nälässä olemisen kehittävän pidemmän eliniän ja terveemmän elontaipaleen. Esimerkkinä on käytetty eläinkuntaa, jossa keskimäärin vallitsee jatkuva nälkä ja "puute" kaloreista. Tutkimuksien mukaan pienessä nälässä eläminen on terveellisempää kuin ne liikakalorit, joilla saamme kulutustaloustunnusmerkit vyötäröllemme.

        Nykyaikana energiatarve on entisestään vähentynyt; naisilla 2000 kcal ja miehillä 2500. Tutkijoiden mielestä jatkuva "kalorivaje" voisi pudottaa tarpeen naisilla 1400 kaloriin ja miehillä 1750:een, terveyden kärsimättä. Huomio kiinnittyy enemmänkin laatuun ja monipuolisuuteen kuin määrään. Ihmisen kulttuuri on vuosituhansien saatossa korostanut syömisen nautinnon tarpeen tärkeyttä yli sen perustarpeen elintoimintojen ylläpitäjänä. Ravintolaillallinen ei tarvitsisi olla pöydät notkuttava, vaan vähyydessään arvostusta saavuttava (kaloriarvot otettu Tiede 8/2005 lehdestä tyypillisille nykyajan ihmisille).

        Mikäli Tiede-lehden artikkelin asiantuntijoiden ja tutkijoiden päätelmät johtaisivat syötävän määrän vähentymiseen ja niukkuuden laadun lisääntymiseen, olisiko tuloksena terveempi elämä? Mikäli näin, yhteiskuntamme säästäisi merkittävät rahat sairaudenhoidosta terveyden vaalimiseen, ehkä säästynyttä rahaa riittäisi myös koulutuksen kohdentamiseen ja - jatkuvuuteen.

        Kuinka itse ruokahuolto voisi hyötyä määrältään pienemmästä kulutuksesta? Olisiko nykyaikainen määrän tavoittelu peltohehtaarilta muuttumassa laadun tavoitteluksi kilohinnan noustessa ja viljelyn muuttuessa luonnonmukaisemmaksi? Kuinka maaperäköyhtyminen muuttuisi, jos emme ottaisi maksimaalista hehtaarihyötyä, vaan suuntaisimme kehityksen itse ruoan raaka-aineen sisältöön ennemmin kuin kilomäärän lisäämiseen.

        Kuinka itse ihmisen elämäntapa ja tottumusmuutokset pieneen jatkuvaan "nälkään" suhtautuisivat? Olisiko kuitenkin tuloksena sopeutuma, koska viime vuosisadan aikana fyysisen työmme määrä on ratkaisevasti vähentynyt ja sen myötä entinen normaalisyöminen on muuttunut monilla ylensyömiseksi aiheuttaen joukon nykyajan markkinataloussairauksia kohentamaan lisääntyvää verotustarvettamme hoitojärjestelmien laajentamiseksi? Voisiko kehomme tasaantua sille normaalille, siis vähentyvälle kalorimäärälle, joka ylläpitää optimaalista energiakulutusta tehtyyn lihastyöhön nähden?

        Onko eläinkunta ilman ihmisaiheuttajien vaikutusta terveempi ja elinvoimaisempi? Keskimäärin eläinkunta on ravinnon niukkuudessa ja mikäli ravintoa on yllin kyllin ja ehkä ylikin, korreloituu se laajempana suvunjatkumisena, aikaansaaden ravintoketjussa runsaamman tarjonnan, jolloin luonnontasapainoa mm. ylläpitävä syödyksi tulemisen laki hoitaa populaation liiallisen ylikasvun.

        Näin kaupunkilaistuneen maatiaisjärjellä ajatellen tämä "niukkuuden" elontila tuntuisi luonnolliselta, sillä katsomalla peiliin ja ympärilleen huomaa elintasokukkuloita riittävästi kasvattamaan elintasosairauksien tilastokäyrien kulmakertoimia.

        Kuinka suomalainen maatalous voisi hyötyä paremman laadun ja "sisällön" tavoittelusta määrän kustannuksella? Onko olemassa niukkuusajattelun pohjalta maataloutemme elinkelpoisuuden parantumista paremman laadun myötä paremmasta kilohinnasta? Kuinka elintarviketeollisuutemme ja tämän tuotekehitys voisivat tästä hyötyä? Lopuksi; olisiko mukavampi katsoa peilistä itseään, havaiten muutoksen aikaansaama päämäärän saavutus?

        EIhän siinä artikkelissa noin lue - olet pilannut sen typeryksilläsi!


    • Anonyymi

      Luoma tuntuu tietävän enemmän kuin perinteelliset kasvutalousekonomistit!

      • Anonyymi

        Sitäkö olet itsestäsi mieltä?


    • Anonyymi

      Voi tuota Luomaa - jokainen näkee hänen keskusteluketjunsa omine kehuineen.

      • Anonyymi

        Onko vaikeaa, avaudu, saat apua tuskaasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko vaikeaa, avaudu, saat apua tuskaasi.

        Jäit kiinni.


    • Anonyymi

      Erinomainen avaus!

    • Anonyymi

      Napakymppi! 👍👏

      • Anonyymi

        Kompataan aiempaa kommenttia "Voi tuota Luomaa - jokainen näkee hänen keskusteluketjunsa omine kehuineen."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kompataan aiempaa kommenttia "Voi tuota Luomaa - jokainen näkee hänen keskusteluketjunsa omine kehuineen."

        Tämä sama epeli riivaa jokaisessa Ilkka Luoman avauksessa. Helppo huudella pusikoista. Tarkistin, tuo Luoma on oikea henkilö ja tekee näitä kansalaiskirjoituksia tänne enemmänkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä sama epeli riivaa jokaisessa Ilkka Luoman avauksessa. Helppo huudella pusikoista. Tarkistin, tuo Luoma on oikea henkilö ja tekee näitä kansalaiskirjoituksia tänne enemmänkin.

        Saman olen huomannut. Tuo "epeli" on varmasti avaaja itse, pusikosta huutelee kehujaan.

        Vaikea uskoa, että on oikea henkilö. Kuka haluaisi munata itsensä noin hölmöillä kirjoituksilla?


    • Anonyymi

      Hyvä talousavaus, josta voisi ottaa oppia nämä korkmannit ja vanhaset

      • Anonyymi

        Oikeasti harvinaisen hölmö kirjoitus - mutta saathan omaasi kehua. Hölmöä sekin tosin on, mutta tässä tapauksessa täysin merkityksetöntä.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta

      Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri
      Kuopio
      16
      1449
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      28
      1295
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      63
      1192
    4. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      11
      1082
    5. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      65
      1036
    6. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      27
      1015
    7. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      9
      1013
    8. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      30
      989
    9. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      6
      981
    10. Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus

      YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha
      Varkaus
      1
      980
    Aihe