Olen huomannut, että ihastun vain miehiin, jotka ovat taiteilijasieluja

Miehiin, jotka ovat luovia, mystisiä, sielukkaita, oman tien kulkijoita, vähän erakkoluonteisia. En tietenkään kuitenkaan kaikkiin tälläisiin ihastu, tarvitaan muutakin, "se jokin", että ihastus syttyy. Mutta nämä ominaisuudet ovat lähes aina miehissä joihin ihastun. En muista koskaan ihastuneeni aidosti muunlaisiin miehiin. En koe yhteyttä toisenlaisiin, koen että jos mies ei ole taiteilijasielu, ei meillä olisi mitään yhteistä eikä mies jakaisi minun maailmaani. Sitä, millä tavalla näen maailman ja mikä on ehkä olennaisin osa minua. Kenelläkään muulla vastaavaa?