Pitkäaikaisesta salasuhteesta eroon

Ja vielä. Usein sanotaan että uskottomuudella /ihastunisella paikkaa niitä asioita, jotka ei omassa parisuhteessa täyty. Näin se on varmasti ollutkin aluperin, kun ihastuksen pyörteeseen jouduin. Eli tavallaan sain ihastumisesta voimaa ja iloa, kun parisuhteessani oli erittäin synkkää ja huonoja hetkiä,

Mutta nyt kun suhde voi hyvin ja on onnellinen, niin eikö toi ihastus kuuluisi hiipua pois?

Ihmettelen ap sitä, että miksi sinusta ja ihastuksestasi ei voi tulla mitään. Sinusta ja kumppanistasi ei näytä tulevan mitään, kun joudutte pidemmällä ajalla miettimään eroaako vai ei. Ainakin minun korvaan kuulostaa, että nykyinen suhteesikaan ei ole väkevää rakkautta. Valitettavasti tosiasiana täytyy kertoa, että vaikka hankkiutuisit ihastuksestasi eroon ( joka voi olla järkevääkin, jos teistä ei voi tulla koskaan mitään), niin tunteistasi pääset irti vasta uuden ihastumisen ja rakastumisen kautta ja se harvemmin kohdistuu tämän hetkiseen puolisosi, jos rakkaus häneen on laimentunut ja sinulla pidempään tunteet olleet johonkin toiseen. Nykyisessä tilanteessasi varattuna ongelmasi on vaan niukkuus tavata ihastuttavia ihmisiä, joihin pääset ihastumaan ja saat vastavuoroisuutta tunteillesi. Ero jo siksikin, että olet pettänyt on mielestäni oikea ratkaisu. Ainakin kumppaniasi kohtaan sinun pitäisi olla rehellinen, jotta hän saa myös mahdollisuuden miettiä hyväksyykö pettämisesi vai haluaako etsiä uuden.

Eiköhän se ihastuskin ole varattu

Kuusi vuotta...... Hmm voi olla että työskentely itsesi kanssa on vielä kesken. Kuusi vuotta valheessa.

Sinä olet aikuinen nainen, et mikään kuollut puun lehti jota tuuli kuljettaa!

Sinä itse päätät jatkatko puolisosi pettämistä. Pettämine ei ole kiinni että " joskohan minä saatan innostua uudelleen vieraasta".
Sinä joko tulevaisuudessakin jatkat pettämistä tai et.

Todella yksinkertaista! Ei aivokirurgiaa.

Suunnitellessasi joko tai ei tai jospa sittenkin tai kenties jne. jne. jne....... tekisit jokaiselle osapuolelle mega palveluksen laskiessasi puolisosi menemään ja etsimään itselleen ihmisen jonka aivokapasiteetti kykenee tajuamaan -vain yhden puolison kerrallaan- idean. Puolison joka kykenee ymmärtämään luotettavuuden arvon parisuhteessa.

Sinä et ole tuo puoliso. Joten poistu laillisesti jo kuvioista ja meso yksinäsi aivan miten haluat.

Olen itse on-off -meiningillä haaveillut toisesta miehestä nyt jo yli 10 vuoden ajan. Tapasin hänet ennen ensimmäistä avioliittoani, olin tuolloin 18 ja hän reippaasti vanhempi. Mietin häntä läpi vuosien, jossain kohtaa tavattiinkin uudelleen muutamia kertoja mutta kyllä meillä molemmilla oli pelisäännöt selvillä. Nyt olen pitkässä ja hyvin toimivassa suhteessa, jossa on valtavasti rakkautta ja olemme sitoutuneet toisiimme. Tiedän että tulen jatkossakin jaksoittain haaveilemaan tuosta menneisyyden miehestä, mutta en tule tekemään asialle mitään. Ajatukset ovat ajatuksia, ihastumisia voi hyvinkin tulla ja mennä mutta niiden perässä ei tarvitse lähteä juoksemaan. Et sinä ole mikään tahdoton olento, voit päättää ettet petä kumppaniasi enää. Yhteyksien katkaiseminen helpottaa tuossa. Emme mekään ole haaveilujeni kohteen kanssa enää fb-kaveruutta enempää tekemisissä ja hyvä niin. Uskon, että meillä on sanaton sopimus siitä, että emme tapaa tai viestittele niin kauan, kun olemme muiden ihmisten kanssa. Ja minä olen päättänyt olla rakastamani miehen kanssa loppuun asti, joten minulle jää haaveet niitä hetkiä varten, kun haaveita tarvitsen.

Jos löytäisit toisen kakkosen niin tämä ykkönen kakkonen saattaisi unohtua. Ja sen jälkeen ykkösen ykkösen asema paranisi jos et kakkoseen kakkoseen silti silleen... Joka tapauksessa ratkaisuja sun pitää tehdä.

Sehän se on...kun on kerran pettänyt ja huomaa, ettei se niin kamalaa olekaan varsinkaan kun ei jää kiinni, niin helposti pettää uudelleen ja vielä kun on omat periaatteensa heittänyt romukoppaan, niin sinne ne usein jäävätkin.

NOjaa, se siitä mutta tosiaan sitä intohimoa ja kemiaa saattaa kokea myös muiden kuin oman puolisonsa kanssa vaikka kuinka rakastaisi. Tähän ei liene ole kenelläkään vastausta miksi näin. Toisen menevät virran mukana, toiset eivät tingi uskollisuuden periaatteesta.

ITsekin aikoinani ihastuin päätäpahkaa ja kemia oli aivan uskomaton! Syntyi tulinen ja kiihkeä sivusuhde, joka loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Yhtenä päivänä jotenkin "heräsin" ja häpesin. Rakastan miestäni yli kaiken ja kärsin nämä tunnontuskat ja häpeaän itsekseni.

Onneksi tuosta on jo aikaa ja se on vain haalea muisto enää. Parisuhteeni voi hyvin.

Vai "ystävyytenä"😃 kyllähän se on niin että jos olet parisuhteessa niin uusien vastakkaista sukupuolta olevien "ystävien" hankkiminen = huoraamista.. tietysti ymmärrettäviä ovat vanhat lapsuudenkamut yms.. mut mikä mahtaa olla motiivi varatulla naisella hankkia uusia miespuolisia "ystäviä" .. ainakin huomiohuoraaminen vähintään. Nyt teidän kannattaa laittaa vain välit poikki siihen huoripukkiin jos aiotte omassa suhteessanne jatkaa..

Salaa vaan, sillein kevytkenkäisesti🤣😇