Kropsu. Perunatuuvinki. Imelletty perunalaatikko

Kropsu. Tuuvinki. Imelletty perunalaatikko.

Perinteistä vanhanajan imellettyä perunalaatikkoa ei maustettu ja siihen ei lisätty siirappia eikä sokeria. Makeus saatiin aidosti imeltämällä.

Perinteinen vanhanajan ruoka ja se valmistettiin yleensä silloin kun senaikaiset massiiviset leivinuunit lämmitettiin. Samalla valmistettiin useita erilaisia laatikkoruokia. Massiivisten leivinuunin jälkilämpö oli kuin tehty laatikkoruokien ja erityisesti imelletyn perunalaatikon paistamiseen. Joskus vähän laiskotti, mutta ainakin imellettyä perunalaatikkoa valmistettiin aina kun leivinuuni lämmitettiin. Toiset laatikot sai joskus jäädä valmistamatta.
Massiivisten leivinuunien poistuessa käytöstä, imelletyn perunalaatikon valmistus käytännössä loppui. Jostain syystä imelletyn perunalaatikon valmistamista sähköliesien uunissa kartettiin - vaikka käytännössä sähkölieden uuni on mitä parhain imelletyn perunalaatikon valmistamiseen. Sähkölieden uuniin saadaan erittäin helposti imeltämiseen tarvittava lämpötila.

Imelletty perunalaatikko on ollut viikkoleipomisien jälkilämmössä kypsytettyä ruokaa Hämeestä lounaaseen ja länsirannikolla ja Pohjanmaalla tunnettiin kropsu. Useissa tapauksissa kropsu on imellettyä perunalaatikkoa, mutta se voi tarkoittaa monia muitakin kuorettuvia uuniruokia. Hämeestä etelään ja Salpausselän ja itäräjan tuntumassa lähes Joensuuhun saakka tunnettiin perunatuuvinki tai tuuvinki ja muitakin lähinnä eri paikkakunnalle tyypillisiä nimityksiä on useita. Tuuvinki nimitys saattaa tarkoittaa myös muitakin soseruokia ja yleisesti tunnetaan sakea hernetuuvinki.
Perunalaatikko on noin 1800 -luvun alun ruoka, perunaa ei sitä ennen paljon käytetty. Aikaisemmin tärkeitä ruoka-aineita oli herne ja lanttu ja nauris. Myös lanttu ja naurislaatikot voi valmistaa imeltämällä, pitää olla kuitenkin tarkkana, koska liian pitkällä imeltymisajalla haihdutetaan makeat yhdisteet taivaan tuuliin.

Imellyttäminen noin 3 tuntia, kun soseen lämpötila on noin 65 astetta.

Kypsytys noin 3 tuntia.

Jos tarjoillaan päivälliseksi niin kannattaa aloittaa aamupäivällä.

Ainekset:
1 kg kuorimattomia hyvin soseutuvia kiinteitä tai jauhoisia perunoita
1-1½ dl jauhoja. Perinteisesti ruisjauhoja, mutta nykyisin yleisesti vehnäjauhoja
50 g voita
4 dl maitoa, määrä vaihtelee tavoitesakeuden ja lajikkeen mukaan runsaasti
1 teelusikallinen suolaa
Korppujauhoja voi lisätä pinnalle

Valmistusohje:
1. Valitse perunat maun mukaan ja pese.
2. Kypsennettäessä hajoavat jauhoiset perunat on helppo kuoria raakoina ja kypsennetään vähässä suolattomassa vedessä ja soseutetaan kuumina suoraan keittoveteen. Keittoveden määrä tulee arvioida niin että koko keittovesimäärä jää soseeseen. Näin vältetään suurimmat kuorimis- ja keittotappiot.
3. Sose jäähdytetään erityisen huolellisesti ja sekoittaen 70-74 asteiseksi.
4. Lisää kaikki jauhot 70-74 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen huolellisesti mutta varovasti ripotellen ja samalla sekoittaen kunnolla ja peitä kannella. Lisää tarvittaessa noin 70 asteista vettä.
5. Laita sosekattila 65-70 asteiseen uuniin ja anna imeltyä noin 3 tuntia. Sekoita imeltymisen aikana 2-4 kertaa. Maista - jopa lyhyempikin imeltymisaika saattaa riittää. Ylipitkä imeltymisaika pilkkoo edelleen imeltämisessä muodostuneita makeita yhdisteita ja näin menetetään osa tai jopa kaikki makeus.
6. Lisää siivuina voi sulamaan soseeseen. Lisää maitoa niin että saadaan notkean puuromainen sose. Lisää suola.
7. Laita seos voideltuun uunivuokaan. Lisää pinnalle muutamia voinokareita. Jos haluat, lisää korppujauhot pinnalle. Yleisesti korppujauhoa lisätään lähes kaikkien sosetyyppisten. laatikkoruokien pinnalle, mutta se ei ole välttämätöntä.
8. Paista aluksi noin 200 asteisessa sähkölieden uunissa. Kun pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan, alenna uunin lämpötila 130-140 asteeseen, niin voit paistaa lähes täysiä vuokia.
9. Paista imellettyä perunalaatikkoa noin 3 tuntia.