Aihe

Mielensä pahoittaminen on kasvanut epidemiaksi

Anonyymi

Nykyisin nuoret miehetkin keksivät loukkaantua mitä merkillisimmistä asioista. Tytöt, laajassa mittakaavassa, ovat "oppineet" pahoittamaan mielensä jo aiemmin.

Mistä tämä johtuu? Ajan hengestäkö? Ammattikasvattajistako, jotka opettavat lapset ottamaan nokkiinsa? Lapsien narsismia kannustetaan opastamalla itsekkyyteen ja toisaalta itsekkyyden seurauksista loukkaantumiseen. Pirullinen kierre, jota aivan liian monet vanhemmat vauhdittamat omilla puuhillaan.

Onko niin, että hyvät ajat tuottavat nössöjä ihmisiä ja vaikeat ajat vastaavasti olennaisiin asioihin keskittyviä ja toimintaan kykeneviä? Voi kuvitella, että armeijalla on vaikea löytää väkeä toimintaansa, kun normaali elämäkin tuottaa ihmisille vaikeuksia.

15

70

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Heipähei! Vähän oli minusta asenteellinen kirjoitus. Ihan hyvä on huomioida myös toisten tunteet. Ehkäpä emme tarvitsisi armeijoita enää kun tekisimme niin.

    • Anonyymi

      Ap kirjoitti enemmänkin nuorista mutta kyllä tuo on nykyään vanhemmankin väestön ongelma.
      Kovin herkästi tuntuu se mieli pahoittuvan jo pienestäkin.

      Joskus toki saattaa olla aihettakin siihen, mutta joskus myös tapahtuu liiankin herkästi.
      Olisikohan ainakin osasyynä nykyinen minä itse-asenne, muita kun ei tahdota huomioida enää niin hyvin kuin takavuosina.

      • Anonyymi

        Isompi ongelma on paapova yhteiskunta, joka paapoo kaiken jopa aikuisille ihmisille eteen kuin manulle illallisen. Kuinka siinä voi oppia mihinkään muuhun kuin keskenkasvuiseksi aikuiseksi.


    • Anonyymi

      Sanna Ukkola on tästä aiheesta kirjoittanut tiukan kolumnin, ja olen samaa mieltä tässä asiassa Ukkolan kanssa.

      • Anonyymi

        Olipas melkoinen päänavaus Ukkolalta. Kehottaisin katsomaan peiliin kun niin loukkaantuu loukkaantumisesta. Ihmisiä on onneksi erilaisia ja se on rikkaus.. umpiokasvaneista umpiomielisiin ..


    • Anonyymi

      Eniten minua ihmetyttää nykymaailmassa, toisten ihmisten puolesta loukkaantuminen.

      • Anonyymi

        Paljon on ihmeteltävää ja kummasteltavaa ihmisellä. Tiukasti voit tutkia asiaa nimeltä myötätunto. Löytyy meistä useimmilla. Puutteestakin voi kärsiä. Oleellinen osa inhimillisyyttä.


    • Anonyymi

      Niin minä mieleni pahoitin....
      Nykyisin on myös aivan liikaa kateutta ja ahneutta.

    • Anonyymi

      Osa sensurointia, jolla suljetaan eriävän mielipiteen omaavan suu. Suoraan kommunistien pelikirjasta. Ensin totutetaan siihen että saa olla vain tietyllä tapaa "suvaitsevainen" ja tiettyjä asioita ei saa kritisoida. Sitten kun on saatu väärät mielipiteet hiljennettyä pakkosyötetään sosialismi kaikille.

    • Anonyymi

      Kyllä ennenkin mieli on pahoittunut
      kävelin koulusta aina itkien
      Päädyin siivoojaksi, kaikki paha uudelleen itketti siivotessa en tohtinut kyyneleiltä aina
      nähdä mopattavaa lattiaa.
      Keveämpi olis ollut siivota ilman kyyneleitä ja
      surua nyt jo eläkeläismuori.

    • Anonyymi

      "Sosiaalinen media" tekee ihmisistä narsisteja.

    • Anonyymi

      Lasten tai kenenkään muunkaan mieltä ei nykyään saa pahoittaa ja sitten ihmetellään kun aikuiset ihmiset ovat jatkuvalla sairauslomalla äärimmäisen heikon stressinsiedon vuoksi.

      • Anonyymi

        Työelämässä tunnollinen ei pärjää. Kyyti on kylmää ja kovaa. Materialistinen ja rahakeskeinen ajattelutapa syypää. Tulosta ja rahaa. Työnjälki ja laatu onkin sitten toinen asia. Lyhytnäköistä. Näitä asioita tullaan tulevaisuudessa paikkaamaan urakalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Työelämässä tunnollinen ei pärjää. Kyyti on kylmää ja kovaa. Materialistinen ja rahakeskeinen ajattelutapa syypää. Tulosta ja rahaa. Työnjälki ja laatu onkin sitten toinen asia. Lyhytnäköistä. Näitä asioita tullaan tulevaisuudessa paikkaamaan urakalla.

        Mielummun kasvatan lapseni ottamaan muut huomioon kuin polkemaan toisia. Mistähän lie tämmöinen kulturelli tuulahdus tänne tullut?


      • Anonyymi

        Onhan se noinkin, että lapsia kasvatetaan prinsessoiksi ja prinsseiksi. Kerrotaan, että he pystyvät kaikkeen ja osaavat mitä tahansa. Uskotellaan, että he isoina he saavat automaattisesti paljon ystäviä, omaisuutta ja vaikutusvaltaa. Ja koska he ovat niin tavattoman poikkeuksellisen lahjakkaita, he voivat tehdä työkseen ihan mitä tahtovat. Omalla tuikitavallisella työpaikallani törmään ihmisiin, jotka uskovat olevansa räppäreitä, mediapersoonia tai yleisjulkkiksia heti, kun saavat läpimurtonsa tehtyä. Heitä masentaa ja mieli usein pahoittuu, kun maailma kohtelee kaltoin eli pikkupalkan eteen joutuu tekemään ikävää työtä ja sietämään siinä sivussa tavallisia, arkisia ihmisiä. Joskus tuntuu, että nämä spesiaalityypit olisivat elämäänsä tyytyväisempiä, jos heitä ei olisi kasvuvuosina ruokittu epärealistisilla odotuksilla.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksei työ kelpaa suomalaisille?

      Rakennus-, siivous-, ja hoiva-alakin täynnä ulkomaista työvoimaa ja kotimaiset vuosis kortistossa. Mistä moinen oikein johtuu. Ovatko korvaukset liia
      Maailman menoa
      421
      4931
    2. Talouselämä-julkaisu tykittää kovaa tekstiä Usan taloudesta

      "Joe Biden nousee velkaantuvan valejättiläisen johtoon – Yhdysvaltain budjettivajeet repeävät ja velkavuori kasvaa" https://www.talouselama.fi/uutis
      Maailman menoa
      103
      1813