Nykyisin nuoret miehetkin keksivät loukkaantua mitä merkillisimmistä asioista. Tytöt, laajassa mittakaavassa, ovat "oppineet" pahoittamaan mielensä jo aiemmin.
Mistä tämä johtuu? Ajan hengestäkö? Ammattikasvattajistako, jotka opettavat lapset ottamaan nokkiinsa? Lapsien narsismia kannustetaan opastamalla itsekkyyteen ja toisaalta itsekkyyden seurauksista loukkaantumiseen. Pirullinen kierre, jota aivan liian monet vanhemmat vauhdittamat omilla puuhillaan.
Onko niin, että hyvät ajat tuottavat nössöjä ihmisiä ja vaikeat ajat vastaavasti olennaisiin asioihin keskittyviä ja toimintaan kykeneviä? Voi kuvitella, että armeijalla on vaikea löytää väkeä toimintaansa, kun normaali elämäkin tuottaa ihmisille vaikeuksia.
Mistä tämä johtuu? Ajan hengestäkö? Ammattikasvattajistako, jotka opettavat lapset ottamaan nokkiinsa? Lapsien narsismia kannustetaan opastamalla itsekkyyteen ja toisaalta itsekkyyden seurauksista loukkaantumiseen. Pirullinen kierre, jota aivan liian monet vanhemmat vauhdittamat omilla puuhillaan.
Onko niin, että hyvät ajat tuottavat nössöjä ihmisiä ja vaikeat ajat vastaavasti olennaisiin asioihin keskittyviä ja toimintaan kykeneviä? Voi kuvitella, että armeijalla on vaikea löytää väkeä toimintaansa, kun normaali elämäkin tuottaa ihmisille vaikeuksia.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Heipähei! Vähän oli minusta asenteellinen kirjoitus. Ihan hyvä on huomioida myös toisten tunteet. Ehkäpä emme tarvitsisi armeijoita enää kun tekisimme niin.
Ap kirjoitti enemmänkin nuorista mutta kyllä tuo on nykyään vanhemmankin väestön ongelma.
Kovin herkästi tuntuu se mieli pahoittuvan jo pienestäkin.
Joskus toki saattaa olla aihettakin siihen, mutta joskus myös tapahtuu liiankin herkästi.
Olisikohan ainakin osasyynä nykyinen minä itse-asenne, muita kun ei tahdota huomioida enää niin hyvin kuin takavuosina.
Isompi ongelma on paapova yhteiskunta, joka paapoo kaiken jopa aikuisille ihmisille eteen kuin manulle illallisen. Kuinka siinä voi oppia mihinkään muuhun kuin keskenkasvuiseksi aikuiseksi.
Sanna Ukkola on tästä aiheesta kirjoittanut tiukan kolumnin, ja olen samaa mieltä tässä asiassa Ukkolan kanssa.
Olipas melkoinen päänavaus Ukkolalta. Kehottaisin katsomaan peiliin kun niin loukkaantuu loukkaantumisesta. Ihmisiä on onneksi erilaisia ja se on rikkaus.. umpiokasvaneista umpiomielisiin ..
Eniten minua ihmetyttää nykymaailmassa, toisten ihmisten puolesta loukkaantuminen.
Paljon on ihmeteltävää ja kummasteltavaa ihmisellä. Tiukasti voit tutkia asiaa nimeltä myötätunto. Löytyy meistä useimmilla. Puutteestakin voi kärsiä. Oleellinen osa inhimillisyyttä.
Ihanko itse kaipaat myötätuntoa, vai kaverinko puolesta kyselet? :P
Niin minä mieleni pahoitin....
Nykyisin on myös aivan liikaa kateutta ja ahneutta.
Osa sensurointia, jolla suljetaan eriävän mielipiteen omaavan suu. Suoraan kommunistien pelikirjasta. Ensin totutetaan siihen että saa olla vain tietyllä tapaa "suvaitsevainen" ja tiettyjä asioita ei saa kritisoida. Sitten kun on saatu väärät mielipiteet hiljennettyä pakkosyötetään sosialismi kaikille.
Kyllä ennenkin mieli on pahoittunut
kävelin koulusta aina itkien
Päädyin siivoojaksi, kaikki paha uudelleen itketti siivotessa en tohtinut kyyneleiltä aina
nähdä mopattavaa lattiaa.
Keveämpi olis ollut siivota ilman kyyneleitä ja
surua nyt jo eläkeläismuori.
"Sosiaalinen media" tekee ihmisistä narsisteja.
Lasten tai kenenkään muunkaan mieltä ei nykyään saa pahoittaa ja sitten ihmetellään kun aikuiset ihmiset ovat jatkuvalla sairauslomalla äärimmäisen heikon stressinsiedon vuoksi.
Työelämässä tunnollinen ei pärjää. Kyyti on kylmää ja kovaa. Materialistinen ja rahakeskeinen ajattelutapa syypää. Tulosta ja rahaa. Työnjälki ja laatu onkin sitten toinen asia. Lyhytnäköistä. Näitä asioita tullaan tulevaisuudessa paikkaamaan urakalla.
Mielummun kasvatan lapseni ottamaan muut huomioon kuin polkemaan toisia. Mistähän lie tämmöinen kulturelli tuulahdus tänne tullut?
Onhan se noinkin, että lapsia kasvatetaan prinsessoiksi ja prinsseiksi. Kerrotaan, että he pystyvät kaikkeen ja osaavat mitä tahansa. Uskotellaan, että he isoina he saavat automaattisesti paljon ystäviä, omaisuutta ja vaikutusvaltaa. Ja koska he ovat niin tavattoman poikkeuksellisen lahjakkaita, he voivat tehdä työkseen ihan mitä tahtovat. Omalla tuikitavallisella työpaikallani törmään ihmisiin, jotka uskovat olevansa räppäreitä, mediapersoonia tai yleisjulkkiksia heti, kun saavat läpimurtonsa tehtyä. Heitä masentaa ja mieli usein pahoittuu, kun maailma kohtelee kaltoin eli pikkupalkan eteen joutuu tekemään ikävää työtä ja sietämään siinä sivussa tavallisia, arkisia ihmisiä. Joskus tuntuu, että nämä spesiaalityypit olisivat elämäänsä tyytyväisempiä, jos heitä ei olisi kasvuvuosina ruokittu epärealistisilla odotuksilla.
Nimenomaan tunnollinen pärjää kun hänelle voi sysätä kaiken huoletta ilman, että tämä uskaltaa kieltäytyä tai sanoa vastaan. Tekee myös työnsä huolellisesti ilman valituksia. Todella tuottava tällainen työntekijä.
Kyllä se on täällä Suomessa aina ollut, että ihmisiä vituttaa jos jollain menee hyvin. Myötätuntoa kyllä riittää kun menee huonosti. Teennäistä sellaista. Nyt on otettu jenkkien malli että pitää esittää että kaikilla menisi hyvin ja oikein kilpaillaan kellä menee parhaiten.
Testosteronin puute. Läskejä ja löysiä nuoria miehiä näkee nykyään aivan liikaa.
Jep, sukupuolet vaihtaneet rooleja. Nykyaika tuottaa valittavia läskikasa miehiä ja salilla käyviä bodaavia naisia.
Myös tämä! Pikaruokaa ahmitaan ja juodaan janojuomana koko ajan kaljaa ja lonkkua. Lopputuloksena Niko 20 vee paino 170 kg tai Neea 18 v paino 145 kg. Mukana toki psyykenlääkkeet ja pamit koska ahdistaa niin vitusti.
Eikös tuo ole aika kovaa vihapuhetta. Miehien herkkyyksissä on erilaisuuksia.
Hyvinvointi liiallista, kermaperseitä nykyajan ihmiset. Vapaa kuriton kasvatus kakarasta saakka ja tuloksena lellitty itsekäs aikuinen joka ei kestä pientäkään vastoinkäymistä vaan vaatii vastuuta viranomaisilta, muilta naapureilta jne sekä hakee heti sairaseläkettä. Somessa eletään sumussa, loukkaannutaan kasvottomille sometyypeille ja pahoitetaan mieli. Koronasta, tuosta pikkupöpöstä, ahdistutaan ja sitten raivotaan kaikille.
Sota-aikana ukot ja akat kesti mitä vaan, kuoleman, vammat, kylmyyden ja nälän. Kakarat eli mukana vikisemättä. Vittu miettikää kitisijät vaikka -35 asteessa hangessa motissa makaavaa sotilasta itärajalla talvella 1939-1940, tai kuolemansellissä teloitustaan odottavia Saksan johtajia Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynnin jälkeen 1946. Tai sodan jälkeen Lapin korvesta asutustilan saaneen rintamamiehen leskeä 10 kakaransa kanssa taistellessaan leivästä ukkonsa kuoltua keuhkotautiin.
Olen kuullut kerrottavan, että rankat ajat kasvattavat vahvoja, neuvokkaita ihmisiä. Heidän ansiostaan olot paranevat, kunnes lopulta eläminen käy liiankin helpoksi ja porukasta kasvaa itsekkäitä hörhöjä, jotka paskovat kaiken. Tämän seurauksena aletaan taas liukua kohti huonoja aikoja .. että tällaista aaltoliikettä yhteiskunnissa. Näyttäisi pitävän paikkansa.
Nyt alkaa näkyä vapaan kasvatuksen tulos pikkuhiljaa.
Kannattikohan se........
Mun kokemus on aivan päinvastainen. Joka kriisipuhelimessa suuri osa katsoo hyväksytyksi pitkäaikaisesti ja joukolla todella selkeästi loukkaavan puheen vaikka sellainen voi jopa tuhota aivosoluja.
ppoiuuyyy
Mielestäni ei ole mitään syytä miksi ihmisten pitöisi harjoittaa toisiaan kohtaan potentiaalisestui aivosoluja tuhoavaa toimintaa.
ppiuuyyy
Voihan sitä oppia kestämään vaikka kuinka paljon, mutta aivosolut voi silti tuhoutua, joten ei ilkeän puheen kestämisessä ja aivosolujensa tuhoamisessa nähdäkseni ole mitään erityisen sankarillista.
ppoiuuyyyyy
miesten mun mielestä pitäisi uskaltaa olla nykyistä herkkätunteisempia , jotta mullekin sopiva löytyis
ppiiuuuuu
siis mä ihannoin miesten tunneherkkyttä
ppoiuyuyy
Mun taiteessakin on mielikuvitushahmona semm,oin todella tunneherkkä mieshahmo
ppooiiuyyyy
Vaikka itse nainen olenkin, niin voin sanoa että monet miehet ovat aivan tuntevia, usein myös herkkiä. Heidän on vain vaikea jostain syystä näyttää niitä tunteitaan.
Johtuneeko siitä kun kautta aikain on ollut ajatus, että miehet olisivat jotenkin vahvempia.
Tai sitten miehet luulevat että heitä pidetään ihan nössöinä, jos alkavat herkistellä.
Itsekin tykkään jos/kun mies näyttää aidosti tunteensa. Siinä ei ole mitään pahaa.
Joo , ja mun mielestä looginen selitys mielen pahoittamisen epidemialle olis hirvee keskustelukulttuuri jossa loukkaaminen on jo normi.
ppoiuyyyyy
on jo huonokin jos ihmiset totto jatkuvaan sellaiseen.
Siis ihan tosi mule kriisipuhelimesta vastattiin näin.
Kysyin: "Tekeekökään ihmiset enää muuta kuin henkisesti loukkaavat toisiaan?"
Vastaus: "Sellasta elämä nykyään on."
Eikä sitä kyseenakaistettu mitenkään, Että ikäänkuin olisin väärässä jos en sopeudu mukaan. Siks niistä puheluista tyuili yhä paheneva olo.
ppoiuyyyyyu
Apu henkiseen väkivaltaan oli tyyliin:
"Kuule kyl muutkin joutuu".
ppiuyttt
Mus siis mä en suostu tommoseen asenteeseen ja tuli ristiriitaa.
ppoiuuyyuy
Jos nyt kaikki sanois yhtä aikaa että ei suostuta niin alkais joutuun vähemmän ja elämä ois muutakin
ppiouyyyy
Mä pitäisin eräinä oleellisimpina mielenterveysongelmien aiheuttajina ihan loukkaavaa puhetta ja valehtelua.
ppoiuyyyy
Loukkaava puhekin aiheuttaa mielenterveysongelmia, mutta iso tekijä on myös asioiden vähättely.
Kun itse kertoo jollekin pahasta olosta tai mielestä, niin sitten tulee juuri tuota mainitsemaasi, että sanotaan " kuule kyllä muutkin....".
Tietty tulee tunne ettei kukaan välitä mitään eikä halua edes kuunnella.
Kenestä vaan tuntuu ikävältä, jos puhuu toiselle mistä tahansa asiasta, eikä toinen kuuntele, ja vielä näyttää sen tyyliin, ettei mua kiinnosta.
Enkä tarkoita tuolla pelkästään mielenterveysjuttuja, vaan yleisesti mitä tahansa.
Ja ja se huonontaa oloa enemmän kuin se ettei puhu kenellekään kokemukseni mukaan.
Koska noista ikävistä reaktioista tulee ihan kehollista pahoinvointia, jolta ainakin minä säästyn kun en puhu sellaisille.
ppiuuyyhy
mun kokemus oli kriiisipuhelimeen vammautuneena soittaessa, että käytännöllisesti katsoen kukaanb noin 50 ihmisestä ei välittänyt vammautumisesta.
ppiuyygggh
se oli tosi yllättävää.-
ppiuyyyyh
oli siellä eräs taidealan rouva joka eläytyi tilanteeseeni tunteella,
popiiuuuyuyu
oli selvästi jotenkin aidosti huolissaan.
ppiuuuyyy
olihan se yllätys että KAIKKI ihmiset kaikkos kun vammautui. Siis tosiaan Kaikki siihen mennessä kohtaamani, eikä kukaan anonyymikään puhelinvastyaaja välittänyt siitä-.
mielenkiintoinen kokemus.
ppihyhhhhjj
Ei se mitään, mä oon aina halunnukin elää lähinnä Jumalalle,
ppiuyuyyy
Meillä ainakin töissä näkee kun työntekijöitä on iältään laidasta laitaan. Miehiä kaikki.
Nuoret ei loukkaannu mistään. Vanhimmat ottaa pienestäkin pari viikkoa saikkua.
Kyllä nuoremmatkin monesti loukkaantuvat, he eivät vain näytä sitä ulospäin.
Kai se on olevinaan jotakin " oon kova kundi "-ajattelua ku ei näytä tunteitaan, etenkään niitä herkkiä.
Siinäkin me ihmiset ollaan laidasta laitaan, miten tunteitamme näytämme tai näytämmekö lainkaan.