Tuulivoimaa 2043 MW

"Tuulivoimaa 2043 MW
Kuka se palstalla väitti, ettei tuulivoimaa saada tammikuussa lainkaan?"

Talvikuukausinahan tuulivoima tuottaa kaikkein eniten, kun sähköäkin kuluu eniten.

Tuulivoima ei ole mitään sattumanvaraista. Tuulivoiman tuotanto voidaan ennustaa melko tarkasti, ja sen mukaan varata säätövoimakapasiteettia.

Milloin viimeksi on ollut Suomessa tammikuussa tilanne, jolloin sähköä tarvitsee tuoda ulkomailta alle 1000 MW? Tällä hetkellä vain 8 % sähköstä tuodaan Suomeen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulivoima ei ole mitään sattumanvaraista. Tuulivoiman tuotanto voidaan ennustaa melko tarkasti, ja sen mukaan varata säätövoimakapasiteettia.

Milloin viimeksi on ollut Suomessa tammikuussa tilanne, jolloin sähköä tarvitsee tuoda ulkomailta alle 1000 MW? Tällä hetkellä vain 8 % sähköstä tuodaan Suomeen.

Lue lisää

Sääilmiöt ovat satunnaisia joten tuulivoiman ennustukset onnistuvat tasan yhtä hyvin tai huonosti kuin paikallisään ennustaminen.

Katsopa tuulivoiman tuotantoluvuista kuinka monessa tunnissa Suomen tuulivoiman teho nousee tai laskee yhden ydinvoimalan reaktorin (500 MW) verran. Tuossa ajassa pitää siis tavalla tai toisella lisätä tai laskea muuta energiantuotantoa vastaamaan tuulivoimassa tapahtuvaa muutosta. Siihen tarvittava säätövoima maksaa ja sen ylläpidosta maksavan pitäisi tietenkin olla tuulivoiman tuottaja.

Tanskassa seurauksena on ollut se, että ajoittain posottavat hiilidioksidia rajusti taivaalle ja myrskyjen aikaan myyvät naapureilleen sähköä lähes nollahintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulivoima ei ole mitään sattumanvaraista. Tuulivoiman tuotanto voidaan ennustaa melko tarkasti, ja sen mukaan varata säätövoimakapasiteettia.

Milloin viimeksi on ollut Suomessa tammikuussa tilanne, jolloin sähköä tarvitsee tuoda ulkomailta alle 1000 MW? Tällä hetkellä vain 8 % sähköstä tuodaan Suomeen.

Lue lisää

Jos ottaisi salamaniskusta kerralla koko vuoden tarpeen, ja sitten säätövoimalla pärjäisi lopun aikaa. Aika sama tilanne joskus tuulivoimassa. Katsotaan yli huomenna, kun pakkanen kiristyy, ja tuuli loppuu.

Anonyymi kirjoitti:

Sääilmiöt ovat satunnaisia joten tuulivoiman ennustukset onnistuvat tasan yhtä hyvin tai huonosti kuin paikallisään ennustaminen.

Katsopa tuulivoiman tuotantoluvuista kuinka monessa tunnissa Suomen tuulivoiman teho nousee tai laskee yhden ydinvoimalan reaktorin (500 MW) verran. Tuossa ajassa pitää siis tavalla tai toisella lisätä tai laskea muuta energiantuotantoa vastaamaan tuulivoimassa tapahtuvaa muutosta. Siihen tarvittava säätövoima maksaa ja sen ylläpidosta maksavan pitäisi tietenkin olla tuulivoiman tuottaja.

Tanskassa seurauksena on ollut se, että ajoittain posottavat hiilidioksidia rajusti taivaalle ja myrskyjen aikaan myyvät naapureilleen sähköä lähes nollahintaan.

Lue lisää

Kyllä ne tuulivoimaennusteet ovat aivan riittävän tarkkoja, koska kyseessä on hajautettu järjestelmä, kuten on myös koko sähköverkko. Nord Pooliinhan sitä Suomessakin kuulutaan.

https://www.nordpoolgroup.com/

Säätövoiman kannalta pahimpia ovat ydinvoimalat. Olkiluodon reaktori kun putoaa verkosta, niin samalla sekunnilla tarvitaan 900 MW:n teho jostain muualta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ne tuulivoimaennusteet ovat aivan riittävän tarkkoja, koska kyseessä on hajautettu järjestelmä, kuten on myös koko sähköverkko. Nord Pooliinhan sitä Suomessakin kuulutaan.

https://www.nordpoolgroup.com/

Säätövoiman kannalta pahimpia ovat ydinvoimalat. Olkiluodon reaktori kun putoaa verkosta, niin samalla sekunnilla tarvitaan 900 MW:n teho jostain muualta.

Lue lisää

Tuulivoiman kohdalla tuo 500 MW pudotus tuotannossa tapahtuu helposti noin 6 tunnissa eikä silloin ole mikään kerran viidessä vuodessa - poikkeustilanne kyseessä. Se kun toistuu jokaisen suuremman puhurin kohdalla joita vuoden kuluessa tulee useita. Kaiva esille tuotantokäyrät, taitavat löytyä sieltä Finngridin sivustolta nekin.

Säästä riippuva tehontuotanto on edelleenkin tasan yhtä hyvin ennustettavissa kuin itse sää. Lisävinkeyttä tuo se, että tuulipuistot sijaitsevat usein rannikkoalueilla, joihin puhurit iskevät laajana rintamana. Ne eivät siis ole tasaisesti levittäytyneinä yli koko Suomen kun monilla sisämaan paikkakunnilla tehoa ei ole tarjolla riittävästi taloudelliseen energiantuotantoon.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulivoiman kohdalla tuo 500 MW pudotus tuotannossa tapahtuu helposti noin 6 tunnissa eikä silloin ole mikään kerran viidessä vuodessa - poikkeustilanne kyseessä. Se kun toistuu jokaisen suuremman puhurin kohdalla joita vuoden kuluessa tulee useita. Kaiva esille tuotantokäyrät, taitavat löytyä sieltä Finngridin sivustolta nekin.

Säästä riippuva tehontuotanto on edelleenkin tasan yhtä hyvin ennustettavissa kuin itse sää. Lisävinkeyttä tuo se, että tuulipuistot sijaitsevat usein rannikkoalueilla, joihin puhurit iskevät laajana rintamana. Ne eivät siis ole tasaisesti levittäytyneinä yli koko Suomen kun monilla sisämaan paikkakunnilla tehoa ei ole tarjolla riittävästi taloudelliseen energiantuotantoon.

Lue lisää

Sähköverkon kannalta ei ole olennaista katoaako tuotanto viidessä tunnissa vai vuodessa. Mutta jos sähköverkon tasapaino järkkyy merkittävästi viidessä sekunnissa, niin silloin ollaan ongelmissa.

Ei ydinvoimaloiden suunnitellut seisokitkaan ole ongelma, koska niihin on varauduttu.

Suomen sähköverkko ei ole oma irrallinen saareke. Ja yhteyksiä vahvistetaan koko ajan muualle siinä missä maan sisälläkin.

Anonyymi kirjoitti:

Sähköverkon kannalta ei ole olennaista katoaako tuotanto viidessä tunnissa vai vuodessa. Mutta jos sähköverkon tasapaino järkkyy merkittävästi viidessä sekunnissa, niin silloin ollaan ongelmissa.

Ei ydinvoimaloiden suunnitellut seisokitkaan ole ongelma, koska niihin on varauduttu.

Suomen sähköverkko ei ole oma irrallinen saareke. Ja yhteyksiä vahvistetaan koko ajan muualle siinä missä maan sisälläkin.

Lue lisää

Onko ketään kotona vai trollaatko vain? Nämä asiat on keskusteltu uusiutuvien energioiden palstalla moneen kertaan ja ovat myös yleisessä tiedossa.

Sähköverkon kannalta on erittäin olennaista se, tapahtuuko tuotannon ja kulutuksen muutos minuuteissa, tunneissa vai pidemmän ajan kuluessa. Säätövoimaa tarvitaan nimenomaan lyhyen ajan muutosten kompensointia varten. Australiassa jättiläisakustoa on käytetty minuuttien ja sekuntien skaalassa tapahtuvan vaihtelun tasaamiseen. Tuntien luokassa tapahtuvien muutosten tasaus vaatii muita keinoja.

Pitkän ajan kuluessa on mahdollisuus hyvissä ajoin käynnistää varavoimaloita ja tarvittaessa sopia suurten asiakkaiden kanssa energian säästämisestä kun on tiedossa tuotannon lasku. Hiilivoimalan käynnistäminen vaan ei onnistu muutamassa tunnissa, joten tuulivoiman verkosta poistumista joudutaan sitten kompensoimaan joko kalliilla ostosähköllä (hinta nousee samassa tahdissa kun tuulivoiman tuotanto häviää) tai kaasuturbiineilla, joita Suomessa on poistettu käytöstä.

Ydinvoimalan omistaja joutuu keräämään rahaa ydinjätteen loppusijoitusta ja voimalan purkua varten. Samanlainen voimalan purkua ja ongelmajätteen käsittelyä varten vaadittava rahasto pitäisi olla edellytyksenä tuulivoiman tuottajille sen lisäksi, että maksaisivat tai itse rakentaisivat tuulivoiman vuoksi tarvittavan säätövoimakapasiteetin.

Anonyymi kirjoitti:

Onko ketään kotona vai trollaatko vain? Nämä asiat on keskusteltu uusiutuvien energioiden palstalla moneen kertaan ja ovat myös yleisessä tiedossa.

Sähköverkon kannalta on erittäin olennaista se, tapahtuuko tuotannon ja kulutuksen muutos minuuteissa, tunneissa vai pidemmän ajan kuluessa. Säätövoimaa tarvitaan nimenomaan lyhyen ajan muutosten kompensointia varten. Australiassa jättiläisakustoa on käytetty minuuttien ja sekuntien skaalassa tapahtuvan vaihtelun tasaamiseen. Tuntien luokassa tapahtuvien muutosten tasaus vaatii muita keinoja.

Pitkän ajan kuluessa on mahdollisuus hyvissä ajoin käynnistää varavoimaloita ja tarvittaessa sopia suurten asiakkaiden kanssa energian säästämisestä kun on tiedossa tuotannon lasku. Hiilivoimalan käynnistäminen vaan ei onnistu muutamassa tunnissa, joten tuulivoiman verkosta poistumista joudutaan sitten kompensoimaan joko kalliilla ostosähköllä (hinta nousee samassa tahdissa kun tuulivoiman tuotanto häviää) tai kaasuturbiineilla, joita Suomessa on poistettu käytöstä.

Ydinvoimalan omistaja joutuu keräämään rahaa ydinjätteen loppusijoitusta ja voimalan purkua varten. Samanlainen voimalan purkua ja ongelmajätteen käsittelyä varten vaadittava rahasto pitäisi olla edellytyksenä tuulivoiman tuottajille sen lisäksi, että maksaisivat tai itse rakentaisivat tuulivoiman vuoksi tarvittavan säätövoimakapasiteetin.

Lue lisää

Ymmärrät joko tahallaan väärin, tai sitten et ymmärrä lukemaasi. Hitaat muutokset sähköverkossa eivät ole ongelma, mutta nopeat ovat. Siksi suuret voimalayksiköt ovat haasteellisia sähköverkolle, ja tarvitsevat todella suuren säätövoimakapasiteetin. Esimerkiksi nykyisiä ydinvoimaloita varten jouduttiin perustamaan Lokan ja Porttipahdan tekojärvet.

Jatkossa suunnilleen tasamaalla sijaitsevaan Suomeen ei tarvita onneksi enää lisää vesivoimaa, vaan säätövoima saadaan toteutettua muulla tavalla, kuten parantamalla siirtoyhteyksiä Ruotsin ja Norjan vesivoimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sääilmiöt ovat satunnaisia joten tuulivoiman ennustukset onnistuvat tasan yhtä hyvin tai huonosti kuin paikallisään ennustaminen.

Katsopa tuulivoiman tuotantoluvuista kuinka monessa tunnissa Suomen tuulivoiman teho nousee tai laskee yhden ydinvoimalan reaktorin (500 MW) verran. Tuossa ajassa pitää siis tavalla tai toisella lisätä tai laskea muuta energiantuotantoa vastaamaan tuulivoimassa tapahtuvaa muutosta. Siihen tarvittava säätövoima maksaa ja sen ylläpidosta maksavan pitäisi tietenkin olla tuulivoiman tuottaja.

Tanskassa seurauksena on ollut se, että ajoittain posottavat hiilidioksidia rajusti taivaalle ja myrskyjen aikaan myyvät naapureilleen sähköä lähes nollahintaan.

Lue lisää

"Tanskassa seurauksena on ollut se, että ajoittain posottavat hiilidioksidia rajusti taivaalle ja myrskyjen aikaan myyvät naapureilleen sähköä lähes nollahintaan."

No voi kauhiaa...ilmaista sähköä siis tosiaan..

Anonyymi kirjoitti:

Tuulivoiman kohdalla tuo 500 MW pudotus tuotannossa tapahtuu helposti noin 6 tunnissa eikä silloin ole mikään kerran viidessä vuodessa - poikkeustilanne kyseessä. Se kun toistuu jokaisen suuremman puhurin kohdalla joita vuoden kuluessa tulee useita. Kaiva esille tuotantokäyrät, taitavat löytyä sieltä Finngridin sivustolta nekin.

Säästä riippuva tehontuotanto on edelleenkin tasan yhtä hyvin ennustettavissa kuin itse sää. Lisävinkeyttä tuo se, että tuulipuistot sijaitsevat usein rannikkoalueilla, joihin puhurit iskevät laajana rintamana. Ne eivät siis ole tasaisesti levittäytyneinä yli koko Suomen kun monilla sisämaan paikkakunnilla tehoa ei ole tarjolla riittävästi taloudelliseen energiantuotantoon.

Lue lisää

No nyt ne ovat taas väärissä paikoissa?:) Ensin huudetaan, että älkää niitä asutusten lähelle tuoko, rannikko on sitä varten otollista-....ja sitten taas päinvastoin, mikään ei kelpaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrät joko tahallaan väärin, tai sitten et ymmärrä lukemaasi. Hitaat muutokset sähköverkossa eivät ole ongelma, mutta nopeat ovat. Siksi suuret voimalayksiköt ovat haasteellisia sähköverkolle, ja tarvitsevat todella suuren säätövoimakapasiteetin. Esimerkiksi nykyisiä ydinvoimaloita varten jouduttiin perustamaan Lokan ja Porttipahdan tekojärvet.

Jatkossa suunnilleen tasamaalla sijaitsevaan Suomeen ei tarvita onneksi enää lisää vesivoimaa, vaan säätövoima saadaan toteutettua muulla tavalla, kuten parantamalla siirtoyhteyksiä Ruotsin ja Norjan vesivoimaan.

Lue lisää

Tuulivoima tuottaa nopeita muutoksia josta syystä sitä haukutaan sattumavoimaksi. Muutos on nopea silloin, kun se on varavoimalan käynnistykseen tarvittavaa aikaa nopeampi. Ja kun kustannussyistä johtuen on kaasuturbiinivoimalat ajettu alas niin se käynnistettävä varavoimala on sitten mallia hiili(lauhde).

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/

Käypä lataamassa tuon sivun kautta tiedot tuulivoiman tuotannosta Suomessa menneiltä vuosilta. Siitä on helppo laskea excelillä tai google docsilla kuinka paljon tuotanto muuttui tuntia tai vaikkapa kuutta tuntia kohti kun oletetaan ettei sillä ole väliä missä päin Suomea energia tuotetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulivoima tuottaa nopeita muutoksia josta syystä sitä haukutaan sattumavoimaksi. Muutos on nopea silloin, kun se on varavoimalan käynnistykseen tarvittavaa aikaa nopeampi. Ja kun kustannussyistä johtuen on kaasuturbiinivoimalat ajettu alas niin se käynnistettävä varavoimala on sitten mallia hiili(lauhde).

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/

Käypä lataamassa tuon sivun kautta tiedot tuulivoiman tuotannosta Suomessa menneiltä vuosilta. Siitä on helppo laskea excelillä tai google docsilla kuinka paljon tuotanto muuttui tuntia tai vaikkapa kuutta tuntia kohti kun oletetaan ettei sillä ole väliä missä päin Suomea energia tuotetaan.

Lue lisää

Tuulivoiman tuotanto on ennustettavissa, ja muutokset eivät siksi tule yllätyksenä, kuten yksittäisen laitoksen putoaminen pois sähköverkosta.

Anonyymi kirjoitti:

"Tanskassa seurauksena on ollut se, että ajoittain posottavat hiilidioksidia rajusti taivaalle ja myrskyjen aikaan myyvät naapureilleen sähköä lähes nollahintaan."

No voi kauhiaa...ilmaista sähköä siis tosiaan..

Lue lisää

Ilmainen sähkö aiheuttaa markkinahäiriön eli tekee kannattamattomaksi tuottaa tuolloin sähköä muilla menetelmillä. Sellaisessa tilanteessa aletaan voimaloita sulkea pysyvästi kalliimmasta päästä. Suomessa kalleimmat voimalat ovat kaasuturbiinilaitoksia, joita tarvittaisiin nopeaksi säätövoimaksi tasaamaan tuulivoiman tuotantovaihteluita.

Fingridin Forssan kaasuturbiinivoimaloissa on 2 x 159MW tehoa saatavissa verkkoon 10 minuutin kuluessa käynnistyskäskystä. Vastaavanlaisia laitoksia on muuallakin Suomessa useita. Joku maksaa noiden ylläpidosta ja se joku ei ole tuulivoiman tuottaja.

https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2018/fingrid-nosti-forssan-varavoimalaitoksen-tehoa/

Anonyymi kirjoitti:

Tuulivoima ei ole mitään sattumanvaraista. Tuulivoiman tuotanto voidaan ennustaa melko tarkasti, ja sen mukaan varata säätövoimakapasiteettia.

Milloin viimeksi on ollut Suomessa tammikuussa tilanne, jolloin sähköä tarvitsee tuoda ulkomailta alle 1000 MW? Tällä hetkellä vain 8 % sähköstä tuodaan Suomeen.

Lue lisää

Kaipolan tehdas, joka on nyt lopetettu, käytti 4% Suomen koko sähköntuotannosta, joten se on syytä lisätä laskuihin. Samoin yksi Nesteen jalostamo on lopettanut.

No juurikin sitä normaalia pössypää viherpiipertäjän toimintaa.

Anonyymi kirjoitti:

No juurikin sitä normaalia pössypää viherpiipertäjän toimintaa.

Miksi tuulivoiman mollaajat aina valitsevat matalan tuoton päivät "tyyppiesimerkikseen"?

Voisitko piipertäjä kertoa miten näkee ja erottaa hyrräsähkön ja haihattelusähkön tavallisesta pistorasiasta tulevasta ydinsähköstä ?

Älä arvuuttele, vaan kerro kuinka pitkältä ajalta haluat tietää tuotetun energian.

Kuinka suuri osa tuosta keskitehosta tuotettiin silloin, kun sähkön tarve oli suurimmillaan?

Kuinka suuri osa tuotettiin muutamana myrskypäivänä, jolloin tuotannon ainoa lopputulos oli sähkön hinnan halpuuttaminen kyseisen myrskyn aikana?

Talven tyynellä pakkasella ei paljoa lämmitä se, että syysmyrskyn aikaan oli paljon tuulienergiaa tarjolla.

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka suuri osa tuosta keskitehosta tuotettiin silloin, kun sähkön tarve oli suurimmillaan?

Kuinka suuri osa tuotettiin muutamana myrskypäivänä, jolloin tuotannon ainoa lopputulos oli sähkön hinnan halpuuttaminen kyseisen myrskyn aikana?

Talven tyynellä pakkasella ei paljoa lämmitä se, että syysmyrskyn aikaan oli paljon tuulienergiaa tarjolla.

Lue lisää

Mikäs pölvästi sinä olet. Keskiteho on keskiteho, eikä sitä tuoteta koskaan, vaan se on laskennallinen arvo jonkun ajanjakson aikana.

Hyvin tuntuu talven pakkasella nytkin tuulevan, 2057 megawatin teholla.

Maksa sinä sitten itse omilla rahoillasi Olkiluoto 3 ydinjätteineen.

Anonyymi kirjoitti:

Maksa sinä sitten itse omilla rahoillasi Olkiluoto 3 ydinjätteineen.

OL3:n maksaa suurelta osin Ranskan veronmaksajat kun Areva mokasi voimalan hinnoittelussa. Voimalan purkukustannukset on lakisääteisesti pakko kerätä omaan rahastoonsa.

Hakusanaksi ydinjätehuoltorahasto

Anonyymi kirjoitti:

OL3:n maksaa suurelta osin Ranskan veronmaksajat kun Areva mokasi voimalan hinnoittelussa. Voimalan purkukustannukset on lakisääteisesti pakko kerätä omaan rahastoonsa.

Hakusanaksi ydinjätehuoltorahasto

Lue lisää

Tuulivoima lämmittää näin tammikuussa 2000 megawatin teholla. Kuinka hyvin OL3 lämmittää mielestäsi?

Suomalaiset sähkönkäyttäjät sen OL3:n maksavat. Silläkin rahalla oltaisiin saatu 100 gigawattia tuulivoimaa, eli keskiteholtaan noin 40 gigawatin päästöttömät sähköt.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulivoima lämmittää näin tammikuussa 2000 megawatin teholla. Kuinka hyvin OL3 lämmittää mielestäsi?

Suomalaiset sähkönkäyttäjät sen OL3:n maksavat. Silläkin rahalla oltaisiin saatu 100 gigawattia tuulivoimaa, eli keskiteholtaan noin 40 gigawatin päästöttömät sähköt.

Lue lisää

Suomalaiset sähkönkäyttäjät ostavat OL3 tuottamaa sähköä markkinahintaan eli missä ongelma? Taitaa olla ideologinen ongelma kyseessä.

Jos saman sähkön saa Venäjältä tai Ruotsista halvemmalla niin se ostetaan Venäjältä tai Ruotsista. Eli OL3 omistaja ei voi itse määrätä tuottamansa sähkön hintaa. Silloin kun tuulivoima painaa sähkön pörssihinnan alas niin OL3 omistaja saa sähköstään edelleenkin vain markkinahinnan.

OL3 sovitut rakennuskustannukset edelleenkin maksaa se, joka voimalan tilasi ja loput maksaa Areva, joka lupasi voimalan noin puoleen hintaan siitä mitä se heille (Areva ja sitä kautta Ranskan veronmaksajat) tuli kustantamaan.

Tämä asia on ydinenergiapalstalla keskusteltu läpi jo niin monta kertaa että jos nyt ei viitsisi aloittaa samaa täällä. Ei ole mieltä kopioida jo käytyjä keskusteluita tänne viesti ja argumentti kerrallaan.

https://keskustelu.suomi24.fi/yhteiskunta/ydinvoima

Jos jotakin haluat pohtia niin mietipä sitä, millaiset kustannukset tulee tuulipuiston purkamisesta ja jätteiden käsittelystä. Erityisesti kiinnittäisin huomiota tuulivoimalan roottorin lapoihin. Ne kun on valmistettu kierrätyskelvottomasta epoksihartsi-hiilikuitu - komposiitista, jolle ei ole järkevää uusiokäyttöä mutta josta jotenkin pitää kuitenkin päästä eroon laivaamatta sitä paloiteltuna Kiinan tai jonkun Afrikan maan ongelmaksi.

Anonyymi kirjoitti:

OL3:n maksaa suurelta osin Ranskan veronmaksajat kun Areva mokasi voimalan hinnoittelussa. Voimalan purkukustannukset on lakisääteisesti pakko kerätä omaan rahastoonsa.

Hakusanaksi ydinjätehuoltorahasto

Lue lisää

Muistaakseni tuosta rahastosta kukin ydinvoimayhtiö voi lainata maksamansa varat, joten liekö tuolla oikeasti mitään varoja, vaan tilanne on sama kuin pankeilla (vakavaraisuusvaade jotain 5% luokkaa).
Vai uskotko sinä oikeasti että rahastossa on useita miljardeja riihikuivia euroja? ei ole.

Hyvältä kuulostaa, kyllä se tuuli on tulevaisuuden energia entistä enemmän.

No nyt osuit just asian ytimeen hyvä ! Miksi nuo tuulivoima paroonit saa vetää voitot ja yhteiskunnan on maksettava perusvoiman rakentaminen Suomeen ?

Miksi? Ydinvoimaloita vartenhan sitä säätövoimaa tarvitaan. Ei ole montaakaan viikkoa, kun putosi sekunnissa 900 megawattia pois sähköverkosta.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi? Ydinvoimaloita vartenhan sitä säätövoimaa tarvitaan. Ei ole montaakaan viikkoa, kun putosi sekunnissa 900 megawattia pois sähköverkosta.

Et vastannut kysymykseen.

Anonyymi kirjoitti:

Et vastannut kysymykseen.

Mihin kysymykseen?

Mitä pitäisi tehdä, että persu olisi tyytyväinen?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä pitäisi tehdä, että persu olisi tyytyväinen?

Olisin tyytyväinen jos viherpunikkeja voitaisiin käyttää sattumasähkön varastoina. Aina tuulisina päivinä kunnon sähköisku persuuksiin ja tyvenenä töpseli takaporttiin.

Anonyymi kirjoitti:

Olisin tyytyväinen jos viherpunikkeja voitaisiin käyttää sattumasähkön varastoina. Aina tuulisina päivinä kunnon sähköisku persuuksiin ja tyvenenä töpseli takaporttiin.

Äänestitkö Tynkkystä?

Tuulen vaikutus on merkittävä lämmitystarpeeseen, niin rakennuksille kuin ihmisellekin.

Tuulivoimaloiden purkuongelmatko on sitten jo ratkaistu? Mitä niille satametrisille hiilikuitu-epoksi - komposiittiosille tehdään kun voimala puretaan?

Tämä on siis ihan aito kysymys kun jätteen määrä yhdestä tuulipuistosta ei ole ihan vähäinen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuulivoimaloiden purkuongelmatko on sitten jo ratkaistu? Mitä niille satametrisille hiilikuitu-epoksi - komposiittiosille tehdään kun voimala puretaan?

Tämä on siis ihan aito kysymys kun jätteen määrä yhdestä tuulipuistosta ei ole ihan vähäinen.

Lue lisää

kai nuo poltetaan energiaksi, hiilikuitu palaa kuin soihtu. Epoksi palaa, kuten polyesterikin. Lasikuitu ei pala, vaikka vene palaa rajusti, lasikuitu jää jäljelle.

Katsotaan kumpi tuottaa enemmän, OL3 vai tuulivispilät.

OL3 maksaa 30 mrd euroa, ja tuottaa silti vähemmän kuin sähkövispilät..

Anonyymi kirjoitti:

OL3 maksaa 30 mrd euroa, ja tuottaa silti vähemmän kuin sähkövispilät..

Toisaalta kun se lopulta käynnistyy, niin se tuottaa sähköä yötäpäivää seuraavat 60 vuotta 1600 megawatin nettosähköteholla. Siinä ajassa on ropeleita vaihdettu ja ongelmajätteenä haudattu jo vähintään 6 kertaa.

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta kun se lopulta käynnistyy, niin se tuottaa sähköä yötäpäivää seuraavat 60 vuotta 1600 megawatin nettosähköteholla. Siinä ajassa on ropeleita vaihdettu ja ongelmajätteenä haudattu jo vähintään 6 kertaa.

Lue lisää

Tuottaa mitä tuottaa, jos tuottaa. Tuulivoimalat tuottavat silti enemmän, ja pilkkahintaan saasteettomasti.

Anonyymi kirjoitti:

OL3 maksaa 30 mrd euroa, ja tuottaa silti vähemmän kuin sähkövispilät..

... ja kun OL3 hinnan maksaa suurimmalta osalta Areva ja Ranskan veronmaksajat niin ongelma on mikä? Kun OL3 käynnistyy niin voimalan sähköä myydään kuluttajille markkinahintaan ihan kuin vesivoimaa, tuulivoimaa, hiilivoimaa ja olemassaolevien muiden ydinvoimaloidenkin tuottamaa energiaa.

Väitteet siitä että OL3 nostaa hintoja ovat aika absurdeja. Ne voisivat päteä, jos OL3 olisi suljetussa verkossa jossa sille ei ole kilpailijoita. Nykyään olemme avoimessa verkossa, jossa sähköä ostetaan ja myydään Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle. Pikemminkin OL3 tulee laskemaan hintoja, kun huippukulutuksen aikaan tarvitsee sen tuotannon verran vähemmän ulkomailta kovemmalla hinnalla ostettua energiaa.

Edelleenkin näyttää jollakin olevan tässä ideologinen ongelma.

Anonyymi kirjoitti:

... ja kun OL3 hinnan maksaa suurimmalta osalta Areva ja Ranskan veronmaksajat niin ongelma on mikä? Kun OL3 käynnistyy niin voimalan sähköä myydään kuluttajille markkinahintaan ihan kuin vesivoimaa, tuulivoimaa, hiilivoimaa ja olemassaolevien muiden ydinvoimaloidenkin tuottamaa energiaa.

Väitteet siitä että OL3 nostaa hintoja ovat aika absurdeja. Ne voisivat päteä, jos OL3 olisi suljetussa verkossa jossa sille ei ole kilpailijoita. Nykyään olemme avoimessa verkossa, jossa sähköä ostetaan ja myydään Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle. Pikemminkin OL3 tulee laskemaan hintoja, kun huippukulutuksen aikaan tarvitsee sen tuotannon verran vähemmän ulkomailta kovemmalla hinnalla ostettua energiaa.

Edelleenkin näyttää jollakin olevan tässä ideologinen ongelma.

Lue lisää

Olkiluoto 3:n maksavat suomalaiset sähkönkäyttäjät.

Siinä saa pelastaa maailmaa tuuli ja aurinko sähköllä pakkasta - 30 astetta. Aivan tyven ilma ja aurinko juuri näyttäytyi.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä saa pelastaa maailmaa tuuli ja aurinko sähköllä pakkasta - 30 astetta. Aivan tyven ilma ja aurinko juuri näyttäytyi.

Onneksi on leivinuuni jossa polttaa halkoja. Omalta maalta kaadetuista puista tehtyjä

Tulisi maalta pako kaupunkiin jossa sähkö tulee seinästä. :)

Kohta on ongelmana sähköautot, kun maametallien saanti himmaa eikä autot kulje.

Luotettavat bensiiniautot on jo Sanna Marinin määräyksellä hinattu pois ihmisten pihoista, ja viimeinenkin on jo laitettu metallipaalaimeen.

Kovalla pakkasella siivet jäätyy ja voimalat joudutaan pysäyttämään vaurioriskin vuoksi.