Jopa yya-aikana Suomi oli paremmin varautunut torjumaan Neuvostoliiton mahdollista hyökkäystä.
Ruotsalainen toimittaja Mikael Holmström paljastaa tuoreessa kirjassaan Ruotsin varastoineen kylmän sodan aikaan 1970-luvulla Suomea varten Draken-hävittäjiä.
Mikael Holmströmin mukaan Neuvostoliiton kanssa ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen solminut Suomi varautui Neuvostoliiton hyökkäykseen kouluttamalla salaa hävittäjälentäjiä huomattavasti yli Suomen ilmavoimien virallisen tarpeen.
Kylmän sodan synkimpinä vuosina 1970- ja 1980-luvuilla ilmavoimilla oli käytössään 36 ruotsalaista Draken-hävittäjää ja 24 neuvostovalmisteita MiG-21-hävittäjää. Koneiden määrä ei olisi riittänyt Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumiseen.
Holmström kertoo tuoreessa kirjassaan Den dolda alliansen (Kätketty liittolaisuus) Suomen kouluttaneen kaikessa hiljaisuudessa hyökkäyksen varalle ylimääräisiä hävittäjälentäjiä lentämään Pohjanlahden toiselle puolelle varastoituja Draken-hävittäjiä. Holmströmin mukaan varastoituja koneita oli "suuri määrä".
Puolustusvoimain komentajana vuosina 1983-1990 toiminut kenraali Jaakko Valtanen vahvistaa Holmströmin tiedot.
Suomi ja Ruotsi varautui yhdessä myös demilitarisoidun Ahvenanmaan puolustamiseen Neuvostoliiton hyökkäykseltä.
Suomi pelkäsi Neuvostoliiton valtaavan Helsingin yllätyshyökkäyksellä ja sen vuoksi oli tärkeää, että Ruotsi oli valmistautunut miehittämään Ahvenanmaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000387159.html
Ruotsalainen toimittaja Mikael Holmström paljastaa tuoreessa kirjassaan Ruotsin varastoineen kylmän sodan aikaan 1970-luvulla Suomea varten Draken-hävittäjiä.
Mikael Holmströmin mukaan Neuvostoliiton kanssa ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen solminut Suomi varautui Neuvostoliiton hyökkäykseen kouluttamalla salaa hävittäjälentäjiä huomattavasti yli Suomen ilmavoimien virallisen tarpeen.
Kylmän sodan synkimpinä vuosina 1970- ja 1980-luvuilla ilmavoimilla oli käytössään 36 ruotsalaista Draken-hävittäjää ja 24 neuvostovalmisteita MiG-21-hävittäjää. Koneiden määrä ei olisi riittänyt Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumiseen.
Holmström kertoo tuoreessa kirjassaan Den dolda alliansen (Kätketty liittolaisuus) Suomen kouluttaneen kaikessa hiljaisuudessa hyökkäyksen varalle ylimääräisiä hävittäjälentäjiä lentämään Pohjanlahden toiselle puolelle varastoituja Draken-hävittäjiä. Holmströmin mukaan varastoituja koneita oli "suuri määrä".
Puolustusvoimain komentajana vuosina 1983-1990 toiminut kenraali Jaakko Valtanen vahvistaa Holmströmin tiedot.
Suomi ja Ruotsi varautui yhdessä myös demilitarisoidun Ahvenanmaan puolustamiseen Neuvostoliiton hyökkäykseltä.
Suomi pelkäsi Neuvostoliiton valtaavan Helsingin yllätyshyökkäyksellä ja sen vuoksi oli tärkeää, että Ruotsi oli valmistautunut miehittämään Ahvenanmaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000387159.html
Vastaukset 15
Vanhimmat
Presidentti Niinistö kyllä puhuu EU armeijasta mutta ei ole mitään varmuutta että saamme lännestä aseita jos Venäjä hyökkää.
Kyllä sotimiseen aina aseita saa, jos on suhteet kunnossa.
Kuten aloituksestakin ilmenee, varaudutaan Suomessa kriisitilanteisiin myös "suljettujen ovien takana" kaikin mahdollisin käytettävissä olevin keinoin. Nämä näkymättömät varmuusvarastot ovat kansallisesta turvallisuudesta vastaavien luotettavien tahojen luottamuksellisten keskustelujen tulosta.
On oletettavaa, että Suomi saa monipuolista tukea kriisitilanteessa, mikäli suurvaltapoliittiset asetelmat eivät sitä estäisi, kuten valitettavasti esim. Talvisodan aikana.
Naton jäsenvaltioilla tuollaista Talvisodan ongelmaa ei ole.
Trump raivoissan. Ivanka tytär aikoo mennä terrorisoimaan Bidenin virkaanastujaisiin.
Aloitus kuvaa hyvin Suomen jakomielistä suhdetta Venäjään aikana jolloin kauppa kävi sinne hyvin ja yhteistyö oli tasapuolista eli Suomen poliitikot oli jakomielitautisia silloin ja ovat nykyäänkin NATOilullaan. On turha kuvitella Suomi pärjää sotilaallisesti Venäjälle yksin tai yhdessä NATOn kanssa ja asevoimat pitää mitoittaa siinä suhteessa ja poliitikoiden täytyy pitää huolta että NATO ei päätä mitään Suomen puolesta niinkuin se nyt tekee
Suomessa Nato-jäsenyyden vastustus on huomattavasti Ruotsia vahvempaa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) joulukuussa julkistamassa kyselyssä jäsenyyden hakemista vastusti 53 ja kannatti 21 prosenttia vastanneista. Kannastaan epävarmoja oli neljäsosa.
USA:n+tapahtumat+laskivat+jo+ennestään+hentoista+luottamusta+USA:an+ja+laskivat+Naton+kannatusta+edellisen+gallupin+16+%:n+lukemasta+alle+10%:n.
Ainahan meillä on varauduttu julkisesti, tai salaa (asekätkentä) vain yhtä maata varten. Outoa on ettei vieläkään uskalleta tehdä päätöstä että hakisimme täysjäsenyyttä puolustusliittoon, ihan oman tulevaisuuden, ja turvallisuuden tähden.
NATOon liittyminen tarkoittaa paluuta menneisyyteen eikä sillä ole tulevaisuutta saatikka turvallisuutta
Natolla on tulevaisuutta johtuen Venäjän paluusta menneisyyteen.
Niillä Suomen Migeillä jos joutui lentämään täydellä teholla jälkipoltin päällä, loppui polttoaine seitsemässä minuutissa alkujaan täysistä tankeista.
Sitä seitsemää minuuttiakaan ei voinut päästellä täysiä yhtäsoittoa, vaan välillä joutui hölläämään koska sen pumput eivät ehtineet pumpata siipisäiliöistä ainetta runkosäiliöön yhtä nopeasti kuin moottori poltti sitä taivaalle sieltä.
Mig asiantuntijat höperöi
Ei, vaan kylmiä tosiasioita, eikä mitäänsanomaton kommentti.
Et sitten taaskaan löytänyt vanhempaa 20.10.2016 15:14 linkkiä aloitukseen.