Mikä on "pullan tuoksuinen" äiti

Pullantuoksuinen äiti on justiinsa sellainen kotihiiri joka antaa itsensä perheelleen tekee ruuat,hoitaa lapset yms.
50-lukulainen nainen menee kait lähimmä

Kotihiiri ja pullantuoksuinen äiti eivät ole synonyymejä. Kotihiiri voi olla kysymäsi, tai olla olematta. Pullantuoksuinen äiti voisi olla vaikka sellainen kodin hengetär, mutta eivät nekään ihan sama asia ole.

Hyvä kysymys.

Ymmärtäisin termillä ihmistä, joka viihtyy paljon kotona ja harrastuksena ovat kodin askareet ja lapset.

Leipominen on vertauskuva. Se vie paljon aikaa, mutta lämpimät leivonnaiset niiden tuoksu ovat myös monelle vertauskuva huolehtimiselle ja läsnäololle.

Omasta lapsuudesta on jäänyt mieleen, kun tulen koulusta kotiin ja rappukäytävässä tuoksui pulla (minulla oli aina nälkä). Useimmiten ajatuksena oli, että se ei voi tulla meiltä, koska äiti kävi töissä. Kun isovanhemmat olivat paikalla sydän pamppaili odotuksesta jos se tuoksu tuleekin meiltä.

Minä olin pullantuoksuinen äiti, vaikka sosiaalinen ja menevä nainen olenkin; nämähän eivät poissulje toisiaan.

Olin kotiäiti ja leivoin, laitoin ruokaa, huolehdin lapset ja kodin. Ihanaa aikaa! Muistan kun lasteni kaveri muisteli muutama vuosi sitten, miten ihanaa meille oli tulla koulun jälkeen kun aina oli tarjolla joko tuoretta pullaa tai muita leivonnaisia. Olin siis ihan konkreettisestikin pullantuoksuinen.

Olen aina halunnut olla ensi sijaisesti äiti ja olen saanut tätä ollakin. Se ei ole tosiaankaan vaikuttanut siihen, ettenkö tapaisi kavereitani, päin vastoin. Tapasin muita äiteja paljonkin päiväsaikaan lasten kanssa. illanistujaisissakin ja tyttöjen illoissa kävin aina kun huvitti.

Lapset ovat jo aikuisia mutta onneksi saan vielä miestäni passata, leivonnaisilla ja hyvillä ruuilla. Ja mitäkö mieheni tekee? Hän toi aikoinaan "leivän" pöytään ja hoito kaikki ns. perinteiset miesten työt. Ja tekee niin edelleen.