Patrioootti suomalainen nuori mies ”Suomesta” (SA) väitteli eilen Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojan
(ET) kanssa Suomen maahanmuuttopolitiikan taloudellisesta logiikasta. Keskustelu käytiin suomalaisten
filosofian opiskelijoiden kanssa kun Suomen ulkoministeri oli puhunut seminaarissa ”Pahan akselista”.
Keskustelu oli sivistynyt, vaikka ulkoministeri pian selvästi turhautui ja kartteli.
Patriootti voitti joka aiheessa ja lopulta ulkoministeri ei kyennyt kiistämään patriootin väitteitä ja poistui.
Tässä on väittely:
SA: Miksi Suomen hallitus on ottamassa noin 10.000 siirtolaista vuosittain, vaikka Suomella on jo noin 400.000 työtöntä ja toiseksi korkein työttömyysaste EU:ssa? Ottamalla vielä lisää tekee työttömyyystilanteen yhä pahemmaksi Suomessa. Eikö siirtolaisten ottaminen ole epäviisasta?
ET: No, siirtolaiset luovat myös paljon uusia työpaikkoja. He eivät vain vie työpaikkoja, ja Suomen talous hyötyy korkeasti koulutetuista siirtolaisista.
SA: Mutta eikö enemmistö siirtolaisista ole heikosti koulutettuja ja pääasiassa päädy heikosti palkattuihin töihin?
ET: Mutta suomalaiset eivät tahdo tehdä niitä töitä.
SA: Suomalaiset haluavat tehdä niitä töitä, mutta palkalla jolla voi elää. Siirtolaiset köyhemmistä maista haluavat tehdä niitä töitä halvemmalla kuin suomalaiset, mutta jokainen ulkomaalainen joka saa työpaikan, merkitsee että joku suomalainen ei saa sitä työtä, joten työttömyys kasvaa ja Suomen talouselämä häviää.
ET: Enemmistö nyt työttöminä olevista ihmisistä tulee olemaan työttömänä loppuikänsä kunnes eläköityvät.
....
SA: Tuitte puheessanne WTO:ta, mutta eikö se ole Suomelle ja Euroopalle paha järjestö, joka haluaa poistaa kaikki keinot vastustaa tuotantoa halvan työvoiman maissa?
ET: Kaikki hyötyvät vapaakaupasta. He ja me
SA: Mutta ilman tulleja palkkamme vajoavat lopulta samalle alhaiselle tasolle kuin kolmannen maailman maissa. Jos liikeyritykset voivat globalisoitua, niin pitäisi ammattiyhdistenkin. Meillä pitäisi olla tulli, koska jos muun maalaiset työläiset joille ei makseta samaa palkkaa heille maksettaisiin täällä samasta työstä ...tuotteella tulisi olla tulli jos se tuodaan tänne.
ET: Se olisi pahin mahdollinen ratkaisu! Me emme saisi tuotteita tänne ja taloutemme romahtaisi.
SA: Me voisimme valmistaa täällä mitä tarvitsemme. Systeemi toimisi vielä paremmin jos tämä tajuttaisiin myös EU:ssa eikä vain Suomessa.
ET:: Ja kaikki kolmannen maailman maat möisivät vain raaka-aineita? Sitäkö tarkoitat?
SA: Voisimme maksaa hyvin raaka-aineista ja puhun vain eurooppalaisia työllistävistä eurooppalaisista tuotteiden tuotannosta Euroopassa. Muu maailma voisi tietysti käydä vapaasti kauppaa keskenään ja Euroopan kanssa.
ET: Heh heh, sitä yritettiin 30-luvulla eikä se toiminut.
SA: Anteeksi, mitä tarkoitat?
ET: Sitten kaikki maat haluvat tehdä omat tavaransa ja kaikilla on isot tullit. Tullit ei toimi.
SA: Mutta silloin tuotanto pysyi Euroopan maissa ja kansallisten tullien aikana luotiin maihimme hyvinvointi, rikkaudet ja hyvä talous.
ET: No..
SA: Kuinka saamme sinun keinoillasi työllisyyden nousuun Suomessa?
ET (sosialidemokraatti): Suomen kansan täytyy tulla tuottavammaksi pystyäkseen kilpailemaan ulkomaisen työvoiman kanssa.
SA: Tarkoitatko todella että suomalaisten tulisi työskennellä kolmannen maailman palkoilla
ET: No... ei ...mutta tehokkaammin tai työn verotusta pitäisi alentaa.
SA: Kuinka verotusta tulisi muuttaa?
ET: Yritykset jotka palkkaa paljon väkeä tulisi olla alempi verotus ja päinvastoin
SA: Tarkoitat siis että varallisuusveroa pitäsi nostaa ja tuloveroa laskea.
ET: Se ei kuulu minulle ollenkaan.
SA: Eikö lisätehokkuusvaatimuksesi oikeasti tarkoita että suomalaisten pitäisi kilpailla kiinalaisilla palkoilla? ET: Unohdin takkini. Käyn hakemassa sen.
...
SA: Anteeksi kovasti että vaivaan vielä herra. Tämä olkoon viimeinen kysymykseni enkä kiusaa sinua enää. Etkö myönnä että massiivinen siirtolaisuus luo työttömyyttä?
ET: Mutta jos katsot siirtolaisia ottavia maita, niiden talous menee hyvin, mutta maaat jotka ei ota siirtolaisia, kuihtuvat taloudellisesti.
SA: Mutta tuo ei ole totta. Valtiot jotka eivät ota siirtolaisia kasvavat paljon nopeammin. Kaikki maat joihin on massiivinen siirtolaisuus kärsivät vaikeista talousongelmista
ET: Japanilla on vaikeita talousongelmia ja se kasvaa hitaammin kuin siirtolaisia ottavat maat.
SA: Mutta Japani tekee enemmän rahaa ja niillä on parempi elintaso kuin meillä. Myös heidän kansantalous kasvaa enemmän, mutta nyt he investoivat kymmeniä biljoonia Itä-Aasian maihin Myöskään heidän budjettinsa ei kärsi työttömyyskorvauksista. Jos Japani avaisi rajansa, 20 miljoonaa kiinalaista ja itäaasialaista muuttaisi heti nauttimaan japanilaisista korkeista palkoista ja Japanin työttömyys kasvaisi. Joka Japanille tulisi hyvin kalliiksi. Ja heidän taloutensa kärsisi. Etkö myönnä tätä?
ET: "......."
SA: No kai voit edes myöntää että työttömyys on suurin talousongelmamme?
ET: Kyllä. Se on totta!
SA: Suomi käyttää enemmän rahaa työttömyyteen kuin Norja saa myymällä öljyä
Hallituksen tulisi ottaa työttömyysongelma vakavammin koska se on suurin talousongelmamme. Ja onko todella mitään syytä ottaa lisää siirtolaisia? Se vain lisää työttömyyttä Suomessa.
ET: Minä menen nyt.
Ja Suomen ulkoministeri kävelee ulos.
http://www.stormfront.org/forum/showthread.php?t=178086
(ET) kanssa Suomen maahanmuuttopolitiikan taloudellisesta logiikasta. Keskustelu käytiin suomalaisten
filosofian opiskelijoiden kanssa kun Suomen ulkoministeri oli puhunut seminaarissa ”Pahan akselista”.
Keskustelu oli sivistynyt, vaikka ulkoministeri pian selvästi turhautui ja kartteli.
Patriootti voitti joka aiheessa ja lopulta ulkoministeri ei kyennyt kiistämään patriootin väitteitä ja poistui.
Tässä on väittely:
SA: Miksi Suomen hallitus on ottamassa noin 10.000 siirtolaista vuosittain, vaikka Suomella on jo noin 400.000 työtöntä ja toiseksi korkein työttömyysaste EU:ssa? Ottamalla vielä lisää tekee työttömyyystilanteen yhä pahemmaksi Suomessa. Eikö siirtolaisten ottaminen ole epäviisasta?
ET: No, siirtolaiset luovat myös paljon uusia työpaikkoja. He eivät vain vie työpaikkoja, ja Suomen talous hyötyy korkeasti koulutetuista siirtolaisista.
SA: Mutta eikö enemmistö siirtolaisista ole heikosti koulutettuja ja pääasiassa päädy heikosti palkattuihin töihin?
ET: Mutta suomalaiset eivät tahdo tehdä niitä töitä.
SA: Suomalaiset haluavat tehdä niitä töitä, mutta palkalla jolla voi elää. Siirtolaiset köyhemmistä maista haluavat tehdä niitä töitä halvemmalla kuin suomalaiset, mutta jokainen ulkomaalainen joka saa työpaikan, merkitsee että joku suomalainen ei saa sitä työtä, joten työttömyys kasvaa ja Suomen talouselämä häviää.
ET: Enemmistö nyt työttöminä olevista ihmisistä tulee olemaan työttömänä loppuikänsä kunnes eläköityvät.
....
SA: Tuitte puheessanne WTO:ta, mutta eikö se ole Suomelle ja Euroopalle paha järjestö, joka haluaa poistaa kaikki keinot vastustaa tuotantoa halvan työvoiman maissa?
ET: Kaikki hyötyvät vapaakaupasta. He ja me
SA: Mutta ilman tulleja palkkamme vajoavat lopulta samalle alhaiselle tasolle kuin kolmannen maailman maissa. Jos liikeyritykset voivat globalisoitua, niin pitäisi ammattiyhdistenkin. Meillä pitäisi olla tulli, koska jos muun maalaiset työläiset joille ei makseta samaa palkkaa heille maksettaisiin täällä samasta työstä ...tuotteella tulisi olla tulli jos se tuodaan tänne.
ET: Se olisi pahin mahdollinen ratkaisu! Me emme saisi tuotteita tänne ja taloutemme romahtaisi.
SA: Me voisimme valmistaa täällä mitä tarvitsemme. Systeemi toimisi vielä paremmin jos tämä tajuttaisiin myös EU:ssa eikä vain Suomessa.
ET:: Ja kaikki kolmannen maailman maat möisivät vain raaka-aineita? Sitäkö tarkoitat?
SA: Voisimme maksaa hyvin raaka-aineista ja puhun vain eurooppalaisia työllistävistä eurooppalaisista tuotteiden tuotannosta Euroopassa. Muu maailma voisi tietysti käydä vapaasti kauppaa keskenään ja Euroopan kanssa.
ET: Heh heh, sitä yritettiin 30-luvulla eikä se toiminut.
SA: Anteeksi, mitä tarkoitat?
ET: Sitten kaikki maat haluvat tehdä omat tavaransa ja kaikilla on isot tullit. Tullit ei toimi.
SA: Mutta silloin tuotanto pysyi Euroopan maissa ja kansallisten tullien aikana luotiin maihimme hyvinvointi, rikkaudet ja hyvä talous.
ET: No..
SA: Kuinka saamme sinun keinoillasi työllisyyden nousuun Suomessa?
ET (sosialidemokraatti): Suomen kansan täytyy tulla tuottavammaksi pystyäkseen kilpailemaan ulkomaisen työvoiman kanssa.
SA: Tarkoitatko todella että suomalaisten tulisi työskennellä kolmannen maailman palkoilla
ET: No... ei ...mutta tehokkaammin tai työn verotusta pitäisi alentaa.
SA: Kuinka verotusta tulisi muuttaa?
ET: Yritykset jotka palkkaa paljon väkeä tulisi olla alempi verotus ja päinvastoin
SA: Tarkoitat siis että varallisuusveroa pitäsi nostaa ja tuloveroa laskea.
ET: Se ei kuulu minulle ollenkaan.
SA: Eikö lisätehokkuusvaatimuksesi oikeasti tarkoita että suomalaisten pitäisi kilpailla kiinalaisilla palkoilla? ET: Unohdin takkini. Käyn hakemassa sen.
...
SA: Anteeksi kovasti että vaivaan vielä herra. Tämä olkoon viimeinen kysymykseni enkä kiusaa sinua enää. Etkö myönnä että massiivinen siirtolaisuus luo työttömyyttä?
ET: Mutta jos katsot siirtolaisia ottavia maita, niiden talous menee hyvin, mutta maaat jotka ei ota siirtolaisia, kuihtuvat taloudellisesti.
SA: Mutta tuo ei ole totta. Valtiot jotka eivät ota siirtolaisia kasvavat paljon nopeammin. Kaikki maat joihin on massiivinen siirtolaisuus kärsivät vaikeista talousongelmista
ET: Japanilla on vaikeita talousongelmia ja se kasvaa hitaammin kuin siirtolaisia ottavat maat.
SA: Mutta Japani tekee enemmän rahaa ja niillä on parempi elintaso kuin meillä. Myös heidän kansantalous kasvaa enemmän, mutta nyt he investoivat kymmeniä biljoonia Itä-Aasian maihin Myöskään heidän budjettinsa ei kärsi työttömyyskorvauksista. Jos Japani avaisi rajansa, 20 miljoonaa kiinalaista ja itäaasialaista muuttaisi heti nauttimaan japanilaisista korkeista palkoista ja Japanin työttömyys kasvaisi. Joka Japanille tulisi hyvin kalliiksi. Ja heidän taloutensa kärsisi. Etkö myönnä tätä?
ET: "......."
SA: No kai voit edes myöntää että työttömyys on suurin talousongelmamme?
ET: Kyllä. Se on totta!
SA: Suomi käyttää enemmän rahaa työttömyyteen kuin Norja saa myymällä öljyä
Hallituksen tulisi ottaa työttömyysongelma vakavammin koska se on suurin talousongelmamme. Ja onko todella mitään syytä ottaa lisää siirtolaisia? Se vain lisää työttömyyttä Suomessa.
ET: Minä menen nyt.
Ja Suomen ulkoministeri kävelee ulos.
http://www.stormfront.org/forum/showthread.php?t=178086
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nämä on taas näitä miltei ikuisuuskysymyksiä. Valkoiset soturimme haluavat sälyttää huonon taloudellisen tilanteen siirtolaisten harteille. Tässä lienee joitain yhtäläisyyksiä myös "kansallisten tullien" ajalle, jolloin eräitä Euroopan etnisiä vähemmistöjä syytettiin samoin perustein.
Hyvinvointivaltiota ei suinkaan luotu kansallisten tullien aikana, vaan Toisen Maailmansodan jälkeen. GATT oli tässä tärkeimmässä roolissa kaupan vapauttajana ja tullien ja tariffien madaltajana.
Suomi on pieni maa, joka ei millään muotoa pysty olemaan omavarainen millään osa-alueella. Jos Suomi eristää itsensä tullimuurien taakse ja luulee pystyvänsä ostamaan tarvitsevansa raaka-aineet muualta kilpailukykyiseen hintaan samalla kun se ylläpitää tuontirajoituksia, niin sillä tiellä tulee karhu vastaan ennemmin kuin myöhämmin.
Japanin ja Suomen vertaaminen on samalla hölmöä mutta ajankohtaista. Japanilla on varaa pitää tuontirajoituksia yllä, koska se on talousalueena yli 20 kertaa suurempi mitä Suomi on. Esimerkiksi Yhdysvallat on pitkälti riippuvainen japanilaisesta sijoituspääomasta ja täten ulkomaisen pääoman vanki. USA sietää kaupan epätasaisuutta Japanin kanssa koska riippuvuussuhde on molemminpuolinen.
Japanin talous on kuitenkin menossa kuraisempaan suuntaan kovaa kyytiä. Heidän oman "eläkepomminsa" sytytyslanka palaa jo vinhaa vauhtia ja suuria vaikeuksia on idässäkin odotettavissa tulevaisuudessa.
Siirtolaiset tekevät heikosti palkattuja töitä ("haluavat" tehdä niitä, niinkuin valkoinen soturimme sanoo). Kuinka on mahdollista, että siirtolainen elää sillä palkalla, mutta suomalainen ei? Eikö tässä ole ristiriita? Jos Japani avaisi rajansa, niin kuinkahan monta siirtolaista Kiinasta todella sinne ryntäisi. Missä ovat ne suuret "siirtolaisaallot", joiden piti olla arkipäivää EU:n itälaajentumisen myötä. Miksi koulutetut suomalaiset kituuttavat nälkäpalkalla suomessa, kun esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa palkat ovat korkeampia ja verotus keveämpää?
Keskittyminen pelkästään "siirtolaisongelmaan" on pelkästään typerää. Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on noin 2-3 % luokkaa. Sveitsissä sama luku on noin 14-15 %. Molemmissa maissa ollaan huolissaa ulkomaalaisten lisääntyvästä määrästä. Kummassa maassa enemmän työttömiä? Kummassa maassa korkeampi elintaso? Kummassa maassa enemmän tyhjänpäiväisyyksiä laukovia valkoisia sotureia?
>Maailmankaupan vapauttaminen
Toisen maailmansodan jälkeen maailmankauppa on vapautettu tulli ja tariffi- eli GATT-neuvotteluissa. Tullit ovat neuvottelujen tuloksena pudonneet noin 40 prosentista keskimäärin viiteen. Viimeisissä GATT neuvotteluissa vuonna 1994 perustettiin maailmankauppaa hallinnoimaan kokonaan uusi järjestö, Maailman kauppajärjestö WTO (World Trade Organisation).
WTO:ssa valtaa käyttävät USA, EU ja Japani sekä ylikansalliset yhtiöt. Kaikkien tutkimusten mukaan WTO:n politiikka on johtanut maailmanlaajuisten tuloerojen kasvuun ja ympäristöongelmien pahenemiseen.
WTO:n perustamisella "kolme suurta" halusivat myös lopullisesti kuopata YK:n kauppajärjestön (UNCTAD), jolla vielä parikymmentä vuotta sitten oli (tullikysymyksiä lukuun ottamatta) aktiivinen rooli maailmankaupassa. UNCTAD pyrki mm. maailmankaupan rakennevääristymien korjaamiseen. Suurvallat onnistuivat myös lopettamaan ylikansallisten yritysten toimintaa valvovan YK-järjestön.>
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Maailmankaupanvapauttaminen
>Kaupan vapautumisen seuraukset kehitysmaissa
Kehitysmaissa kaupan vapauttaminen on merkinnyt erittäin rajuja rakenteellisia muutoksia, kun suojatulleja on poistettu, tuotekohtaisia tuottajasopimuksia purettu ja vapaakauppa- tai erityistalousalueita perustettu.
Teollistumisensa alkuvaiheissa olevat maat ovat aina suojanneet teollisuuttaan ulkomaiselta kilpailulta. Esimerkiksi Suomi poisti suojatullit vasta 1960-luvulla. Aasian "taloustiikerien" menestys perustui suurelta osin suojatullien käyttöön. WTO edellyttää tullien asteittaista poistamista.
Tuotekohtaiset tuottajasopimukset sopimukset sisälsivät mm. maakohtaisia kiintiöitä ja varastointijärjestelmiä, joilla pyrittiin välttämään ylitarjontaa. Nykyisin kaikkien raaka-aineiden hinta määräytyy teollisuusmaiden raaka-ainepörsseissä. Raaka-aineista on tullut suosittu keinottelukohde, mistä johtuen niiden hinnat heittelehtivät entistä rajummin ja sijoittajien saama osuus hinnasta saattaa nousta yhtä suureksi kuin viljelijän.
Miltei jokaiseen kehitysmaahan on perustettu ulkomaisille yrityksille erityisalue, missä kaupan "vapaus" on viety äärimmilleen: työntekijöillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia, ympäristösäädöksiä ei tarvitse noudattaa, voitot saa kotiuttaa kokonaan . Näillä alueilla työskentelee noin 50 miljoonaa työntekijää, pääasiassa nuoria naisia ja lapsia.
Miltei kaikki kaivannaisalan valtionyritykset kehitysmaissa on viime vuosina yksityistetty; eli käytännössä myyty ylikansallisille yrityksille. Maatalousraaka-aineiden ulkomaankauppaa hoitaneet valtion organisaatiot on purettu ja viljelijät myyvät tuotantonsa suoraan ylikansallisille.
Teollisuusmaiden ylivalta WTO:ssa näkyy selvimmin siinä, että kehitysmaiden tuonnin esteet on poistettu, mutta viennin vahvojen alojen kaupan esteitä ei ole poistettu. Kehitysmaatuotteiden tullit nousevat jalostusasteen noustessa. Vaatteiden ja tekstiilien vientiä teollisuusmaihin säädellään tiukoilla kiintiöillä. Vain sellaisten maataloustuotteiden kauppa on tullitonta, joita tuotetaan myös teollisuusmaissa.
Teollisuusmaiden maataloustuotteiden hinnasta vähintään puolet on maataloustukea. Sen sijaan kehitysmaat on pakotettu lopettamaan maataloustukiaan, vaikka niillä on pyritty turvaamaan kotimaan markkinoiden tuotantoa (ne eivät koske vientituotteita) ja siten köyhimpien ruuansaantia. Lisäksi WTO-sopimus määrää kehitysmaat kotimaan tuotannosta riippumatta tuomaan osan elintarvikkeistaan.
Absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrä on 1990-luvun aikana kasvanut miljardista 1,7:ään miljardiin. Nämä ihmiset elävät alle dollarilla päivässä, kärsivät vakavasta aliravitsemuksesta, ovat vailla koulu- ja terveyspalveluja, usein vailla puhdasta vettä, pienviljelijöitä tai maattomia tai kaupunkien slummien asukkaita, elävät keskimäärin 40-vuotiaiksi, ovat suurimmaksi osaksi naisia ja lapsia.
Maailmanlaajuiset tuloerot ovat nykyään suurempia kuin yhdenkään valtion sisäiset tuloerot. Maailman rikkain viidennes ansaitsee 80 kertaa enemmän kuin köyhin viidennes. Vuosikymmenen alussa tämä tuloero oli 60-kertainen; vuonna 1960 30-kertainen. Maailman 200 rikkainta kaksinkertaistivat nettovarallisuutensa vain neljässä vuodessa vuosina 1988-1992 yli tuhanteen miljardiin dollariin. Kolmen rikkaimman omaisuus on suurempi kuin kaikkien LDC-maiden yhteensä näissä maissa asuu 600 miljoonaa ihmistä.>
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Seuraukset
Kiusatan ulkoministeriä. Ihan oikein teki kun poistui. Ei tuollainen jästipää mitään usko.
Kaikki maahanmuuttajat eivät ole huonosti koulutettuja mutta heitä pidetään huonoissa hommissa kiitos ennakkoluuloisten työnantajien. Ehkä suomesta ei löydy vastaavaa tyntekijää, jolloin on pakko palkata ulkomaalainen.
Eikä globalisaatio tarkoita että palkat alenevat korkeiden kustannusten maissa. Kyllä palkkaerot enemmän tasapainottuvat ja meillä palkat pysyvät samana myöhemminkin. Tullit nostavat tuotteiden hintoja, niitä ei ole edes huonolla palkalla varaa ostaa.Tullit myös lisäävät työttömyyttä. AY-liike saa globalisoitua kunhan muistaa noudattaa kohdemaan lakeja. Jos hauamme valmistaa itse maassamme mitä tarvitsemme, voimme tehdä yhdessä opintomatkan Pohjois-Koreaan.
Yhdysvallat on hyvä esimerkki, siellä on meksikolaista työvoimaa.
Näille meksikolaisille maksetaan onnetonta palkkaa, ja näitä töitä eivät enää valkoiset tee.
Ennen näitä töitä tekivät valkoiset, mutta töiden palkkakehitys loppui samaan aikaan kun meksikolaiset alkoivat virtaamaan rajan yli.
Voittoa tekevät juuri ne työnantajat enemmän kuin koskaan, mutta työväki on enemmän saappaan alla.
Tässähän ei enää ajeta sitä että viedään tehtaat Kiinaan, vaan ollaan jo tuomassa kiinalaisia suomeen.
Riisikupilla päivässä eläneet kiinalaiset ovat valmiita tekemään todella onnettomalla palkalla töitä, ja näin työnantajat ajavat alas peruspalkat.
Yhdysvalloissa on nykyään työtä tekeviä köyhiä, niitä myös alkaa olemaan Suomessa, sitä maahanmuutolla haetaan.
Onnittelumme!