koheltamista monessa eri paikassa. Suomalaisten ja saksalaisten olisi pitänyt tehdä kaikin käytettävissä olevin voimin raju isku Sallasta. Sinne johti Suomessa rautatie eli huolto olisi pelannut.
Saksan Stukat ja järeä tykistö silpunnut neukun korsut ja bunkkerit, suomalaiset reunoilla koukkaamassa neukun selän taa ja sakut tankkeineen tien ja rautatien suunnassa niin viikossa olisivat joukot olleet Muurmannin radalla. Tähän olisi riittänyt 70 000 miestä Pervitiinin voimin. Tosin mitä radan katkaisu olisi silloin vaikuttanut sotaan koska kesällä -41 lännen apu oli vielä kovin pientä.
Saksan Stukat ja järeä tykistö silpunnut neukun korsut ja bunkkerit, suomalaiset reunoilla koukkaamassa neukun selän taa ja sakut tankkeineen tien ja rautatien suunnassa niin viikossa olisivat joukot olleet Muurmannin radalla. Tähän olisi riittänyt 70 000 miestä Pervitiinin voimin. Tosin mitä radan katkaisu olisi silloin vaikuttanut sotaan koska kesällä -41 lännen apu oli vielä kovin pientä.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Hitler kuvitteli Lapissakin edettävän monen hyökkäyskärjen voimin. Se oli sitä neukun aliarviointia.
Noinhan juuri yritettiin.
Sallan suunnassa oli painopiste,kaksi saksalaista ja yksi suomalainen divisioona.
Päästiin aina Koitajoelle asti,pitemmälle kuin muualla.
Pitemmällekin olisi päästy,mutta kun ei ollut palstan sotilasneroja käytössä.Oli vain saksalaiset ja suomalaiset sotaa kokeneet kenraalit.
"Päästiin aina Koitajoelle asti,pitemmälle kuin muualla."
Koitajoki ei ole Sallasa päinkään!!!!
Oli nyt missä tahansa,niin Sallan suunnassa oli painopiste ja myös pisimmälle päästiin.
Vermanjoki oli kaukaisin saavutettu tasa,hieman vielä Voitajoesta itään.
Totta, ettei oltu Sallassa, vaan NL:ssa noin 60 km etenemisen jälkeen.
-----Sallan suunnassa oli painopiste,kaksi saksalaista ja yksi suomalainen divisioona.---
Eli naurettavan pienin voimin. Avaajakin ehdottaa luokkaa 7 divisioonaa. Eikä yksin jalkaväki vaan ilmavoimia ja mahtava tykistö, selvää olisi puskarysssistä tullut, vaivaiskoivujen oksilla roikkuneet.
Miksi vain 7 divisioonaa? Miksei 17? Ja mistä ne voimat olisi otettu?
Ilmavoimien ja "mahtavan tykistön" painopiste oli aivan muualla ja pian tuli puute molemmista. Strategista reserviäkään ei ollut. Lisäksi sodanjohdosta puuttuivat palstan kaikkitietävät sotilasnerot.
Saksalaisia ja suomalaisia joukkoja oli pohjoisessa käytössä noin 6 divisioonaa. Hitler ei antanut lisäjoukkoja Norjasta pelätessään kuvittelemiaan brittihyökkäyksiä.
Yhden tien/rautatien arvioitiin voivan elättää noin yhtä divisioonaa,Nyt Sallan suunnassa oli kolme.
Joukkojen lisääminen ei olisi lisännyt käytettävää tiestöä.
Saksan kannalta kyseessä oli kaukaisin sivusuunta,NL:n kannalta strategisen yhteyden aukipito. Kummalle Muurmansk mahtoi olla tärkeämpi?
-----Miksi vain 7 divisioonaa? Miksei 17? Ja mistä ne voimat olisi otettu?-------
Siitä kun P-Suomessa hyökättiin vaikka kuinka monessa kohdassa. Olisi jätetty ne muut ja hyökätty vain yhdessä. Voimien hajottaminen on sitä typerintä mitä voi olla, missään ei oltu riittävän vahvoja ja tuli vain karseita tappioita.
------Saksan kannalta kyseessä oli kaukaisin sivusuunta,NL:n kannalta strategisen yhteyden aukipito. Kummalle Muurmansk mahtoi olla tärkeämpi?----------
Miksi P-Suomessa sitten hyökättiin ollenkaan, olisi annettu olla ja jääty puolustukseen? Mutta jos hyökätään niin tehdään se sitteen kunnolla eikä hölmöillen kuten -41 tehtiin.
Yhden kohdan hyökkäys olisi keskittänyt myös puolustuksen yhteen kohtaan.
Kuinka hölmö oikein olet?
Hyökkäykseen lähdettiin,koska uskottiin nopeaan menestykseen aiempien sotaretkien tapaan.
Pohjolan erikoisoloihin ei välitetty perehtyä kunnolla.
Se on myönnettävä, että tuolloiset komentajat eivät yltäneet siihen viisauteen,mihin tämän päivän palstanerot.
Muurmanskin ja Louhen suunnan sotaretket epäonnistuivat yhdestä ainoasta syystä!
Puuttui Rrautaista Tahtoa ja hyökkäyshenkistä Määrätietoisuutta!Materiaalinen perusta oli riittävä bolsujen lyömiseen!
Varsinkin sakemannit olivat tottuneet varikkojen vierellä kyhjöttämiseen!
Ei nunnukalailaa-meiningillä Lapin erämaissa pärjätä!
Hyökkäyksiin satsattiin ne voimat ja se taito,mikä oli saatavilla. Tahtoa ei puuttunut.
Saksalaiset olivat nopeiden hyökkäysten mestareita Keski-Euroopan runsasteisillä alueilla.
Sellaisia ei täällä ollut,ei myöskään ilmavoimien tukemia vahvoja panssari-ja moottoroituja joukkoja.
Suomalaiset hallitsivat taistelun vaikeassa maastossa.
Niillä mentiin.
"Saksalaiset olivat nopeiden hyökkäysten mestareita Keski-Euroopan runsasteisillä alueilla."
Osa Sallassa olleista saksalaisista joukoista ei ollut saanut edes kunnollista sotilaskoulutusta eikä kaikki upseerit olleet ajantasalla.
Tulevana esikunta päällikkönä toiminut upseeri kävi tarkastamassa joukot ja kauhistui millaisilla joukoilla pitäsi hyökätä. Hän vaati vähintään 3 kuukauden koulutusta mutta vastauksena hänen raporttins Berlinistä todettiin ettei ole aikaa koulutukseen ja kyllä se hyvin menee ja joukot tottuvat pian taisteluun.
Kyllä nämäkin joukot vähitellen tottuivat sotaan ja oppivat taistelemaan mutta se otti aikaa ja alku meni päin helvettiä. Ensimmäisessä hyökäyksessä osa joukoista joutui paniikkin panssrivaunujen vastahyökkäyksessä ja lähtivät livohkaan
Juurisyy oli se,että saksalaiset(ja suomalaiset)uskoivat Puna-armeijan olevan huono niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessakin.
Tämä harhaluulo maksoi neljän vuoden kuluttua Phfyrerille hänen pikkuisen henkikultansa...Muhahahahaha!
Ainakin suomalaiset tunsivat hyvin Puna-Armeijan joukkojen sitkeyden ja uhrautuvaisuuden. Saksalaisille se selvisi nopeasti. Puna-Armeijan pohjoiset joukot olivat oloihin tottuneita.
----Yhden tien/rautatien arvioitiin voivan elättää noin yhtä divisioonaa,------
Höpinää, kyllä rautatie elättää vaikka 20 divisioonaa. Millä Saksa huolsi 180 divisioonaansa Venäjälle kun tieverkosto oli aivan alkeellinen. Kyllä huollon elämänlanka olivat rautatiet.
Meagainin mukaan Saksasta johti neukkulaan peräti 180 eri rautatietä. Paljon oli rautaa rajalla.
-----Se on myönnettävä, että tuolloiset komentajat eivät yltäneet siihen viisauteen,mihin tämän päivän palstanerot.------
Ei maar, kyllähän ne ylsivät koska sinun laillasi tajusivat, että joukkojen hajottaminen sinne sun tänne on viisainta mitä voi tehdä. Tosin yleensä sitä pidetään tyhmyytenä mutta Lapissa sinä olet julistanut sen mitä suurimmaksi viisaudeksi joten pakko kai tässä on alkaa uskoa.
Valehtelet.
Olen vain todennut, että palstan nerojen esittämät jälkiviisaat ja samalla asiantuntemattomat ratkaisut eivät olisi johtaneet nähtyä parempaan tulokseen,koska ne eivät olisi muuttaneet Pohjolan luonnonoloja,eivätkä Puna-Armeijan taktista vapautta.
Yksis suuri painopiste olisi vapauttanut puolustajia muualta. Lisäksi yhden tien suunta oli jo kolmen divisioonan huollolla ylikuormitettu.
Pohjoisen hyökkäyksessä puolustajalla oli puolellaan monet edut ja se käytti niitä taitavasti hyväkseen.
Hyökkääjä yritti paikata aloitusvirhettään painopistettä muuttamalla,mutta sekään ei johtanut ratkaisuun.
Pohjoisessa jouduttiin asemasotaan,joka jatkui lokakuuhun -44.
Saksalaisten olisi kannattanut rynnistää Rukajärveltä Arkangeliin, sieltä etelään Moskovaan, siellä Tserepovetsin tienoilla oli valtavasti joukkoja ja varastoja, mitä ei olisi sitten enää voinut siirtää Moskovan tueksi.
Saksalaiset rynnistivät aikamoisin joukoin kohti Moskovaa,mutta munilleen meni sekin.
Sieltäkin puuttuivat palstan sotilasnerojen kaltaiset neuvonantajat.
Se taisikin olla suurin syy Saksan häviöön?
On se harmi ettet sinä ollut siellä neuvomassa.
Mutta vielä isompi harmi oli se kun sinunlaisia siellä näytti olleen, ihan liiaksi asti.
Varmaan olikin - ihan sopivasti.
Yritystä riitti,mutta voimat loppuivat.
Etenemään kyettiin,mutta rajoitetusti.
Vain asiantuntemattomat amatöörit uskovat pystyvänsä parempaan luodessaan jälkikäteen edellytyksiä,joita ei aikanaan ollut olemassa.
Jossittelu on typerintä jälkiviisautta.
------Lisäksi yhden tien suunta oli jo kolmen divisioonan huollolla ylikuormitettu.----
Unohdit rautatien rajan molemmin puolin. Rautatie vastasi ainakin 20 sen ajan maantietä.
Rautatiestä puuttui melkoinen pätkä kiskotusta Suomen puolelta. Pelkkä penkka ei riitä liikennöintiin.