Ollaan nyt seurusteltu miehen kanssa 8 kuukautta. Haluaisin kysyä tätä asiaa koska se vaivaa mieltäni paljon. Suhteen alussa näitä asioita ei tullut ilmi mutta vähitellen on tullut ilmi näitä pakko oireita. Mies on lainannut rahaa minulta ja velka on nyt yli 70 euroa.
Vierailemme toistemme luona noin kerran viikossa. Aina kun hän tulee minun luokseni, hän varmistelee asioita. Hän on liian pikkutarkka ja ehkä jopa perfektionisti. Itselläni kun on ollut vakavampiakin asioita elämässä tapahtunut, niin kummastelen tätä pikkutarkkuutta ja yli-hygieeniyyttä. isommista asioita ymmärrän jos kysyy ja varmistelee, mutta hän varmistelee asioita hyvin hyvin pienistä asioista. Tässä muutamia esimerkkejä: Hän kysyy haittaako tuhka vaatteissa kun on polttanut tupakan, hän kysyy onko paidassa likaa kun on käynyt isolla asialla, hän kysyy haittaako lika käsissä (monta kertaa jopa kysyy), hän kysyy onko hänen huulissa tai suussa ruokaa kun on syönyt, hän kysyy ei kai tule tauteja jos koskee vessassa lattiapyyhkeeseen vahingossa.. Näitä kyselyjä on enemmänkin mutta kerron tässä nyt vain muutamia, mitä hän kysyy ja varmistaa.
Sitten hän soittaa mummolleen ja kyselee häneltä näitä asioita myös. Hän saattaa tapaamisessamme soittaa noin 6 kertaa päivässä mummolleen ja varmistaa asioita häneltä. Tämä on hieman ikävää minusta. Hän ei kuulemma omien sanojensa mukaan pysty rajoittamaan kyselyjä, koska asiat jäävät päähän vaivaamaan.
Olen miettinyt mitä tehdä tämän asian kanssa. Ainakin tuon velan 70euroa haluan häneltä kyllä pois. En vain tiedä jaksanko loputtomiin tuota tarkistelua.. Ja kun nuo tarkistelut ovat niin hölmöistä asioista vieläpä.. Mitä mieltä olette? Mitä minun kannattaisi miehen osalta tehdä? Velan haluan takaisin, koska minulle ollaan oltu edellisissä suhteissa velkaa rahaa ja niitä ei ole maksettu takaisin..
Vierailemme toistemme luona noin kerran viikossa. Aina kun hän tulee minun luokseni, hän varmistelee asioita. Hän on liian pikkutarkka ja ehkä jopa perfektionisti. Itselläni kun on ollut vakavampiakin asioita elämässä tapahtunut, niin kummastelen tätä pikkutarkkuutta ja yli-hygieeniyyttä. isommista asioita ymmärrän jos kysyy ja varmistelee, mutta hän varmistelee asioita hyvin hyvin pienistä asioista. Tässä muutamia esimerkkejä: Hän kysyy haittaako tuhka vaatteissa kun on polttanut tupakan, hän kysyy onko paidassa likaa kun on käynyt isolla asialla, hän kysyy haittaako lika käsissä (monta kertaa jopa kysyy), hän kysyy onko hänen huulissa tai suussa ruokaa kun on syönyt, hän kysyy ei kai tule tauteja jos koskee vessassa lattiapyyhkeeseen vahingossa.. Näitä kyselyjä on enemmänkin mutta kerron tässä nyt vain muutamia, mitä hän kysyy ja varmistaa.
Sitten hän soittaa mummolleen ja kyselee häneltä näitä asioita myös. Hän saattaa tapaamisessamme soittaa noin 6 kertaa päivässä mummolleen ja varmistaa asioita häneltä. Tämä on hieman ikävää minusta. Hän ei kuulemma omien sanojensa mukaan pysty rajoittamaan kyselyjä, koska asiat jäävät päähän vaivaamaan.
Olen miettinyt mitä tehdä tämän asian kanssa. Ainakin tuon velan 70euroa haluan häneltä kyllä pois. En vain tiedä jaksanko loputtomiin tuota tarkistelua.. Ja kun nuo tarkistelut ovat niin hölmöistä asioista vieläpä.. Mitä mieltä olette? Mitä minun kannattaisi miehen osalta tehdä? Velan haluan takaisin, koska minulle ollaan oltu edellisissä suhteissa velkaa rahaa ja niitä ei ole maksettu takaisin..
Vastaukset 13
Vanhimmat
Odotat että mies maksaa velan kokonaan ja sitten jätät sen.
Vaikuttaa neuroottiselle, auttaisiko joku psyykelääkitys asiaan.
Jos mies sinua muuten miellyttää, yritä olla avuksi.
Rahasta kannattaa puhua suoraan, et halua kokea samaa mitä aimmissa suhteissa.
Onko naisilla joku luottelo josta ne löytää kaikki hullut mielenvikaiset miehet.
Hahhah, no tämä😁T: lähes koko katalogin selannut
Ehkei sitten kannata lainata rahaa kenellekään.
Onko mies käynyt ammattilaisen luona? Terapiaa voi saada, mutta siitä ilmeisesti on harvemmin apua. Lääkitys voisi auttaa, jos vain suostuu lääkkeitä syömään. Kyseessä on valitettavasti sitkeä ongelma, joka voi ajoittain lieventyä, sitten taas voimistua ja välillä muuttaa muotoaan, mutta kokonaan siitä on vaikea päästä eroon. Kumppanin olisi siis aikalailla vain hyväksyttävä ongelma, jos haluaa yhdessä jatkaa. Itse olen seurustellut jo monta vuotta pakko-oireisen kanssa. Kyllä se välillä on vähän häirinnyt, mutta kun ei toinen sille paljoa voi, niin olen vain hyväksynyt. Pahimpia oireita voi ehkä koittaa muuttaa, keksiä jotain muuta tilalle tms.
Mies vaikuttaa aika pakkomielteiseltä. Lainaus pakko-oireisen häiriön diagnoosikriteereistä , kohta pakkotoiminnoista:
"Toistuvia toimintoja, joko ulkoisia (esim. käsien peseminen, järjestäminen, tarkistaminen) tai mielensisäisiä (esim. rukoileminen, laskeminen, äänetön sanojen toistaminen), jotka henkilö kokee välttämättömäksi tehdä, joko seurauksena pakkoajatuksesta tai tiettyjen jäykkien sääntöjen mukaan."
Tuo kohta kun sanot, että hän ikäänkuin itse tajuaa, ettei toimi normaalisti, ja että hän kyselee lähinnä oman mielenrauhansa vuoksi, eikä sen, että ongelma olisi todellinen kenenkään muun mielestä, sopii pakko-oireiselle myös.
Kannattaa ohjata psykologin puheille asian varmistamiseksi ihan kaverin itsensä vuoksi, sillä mikäli hänellä häiriö on, sen oireet saattavat aikaa myöten pahentua ja viedä hänet huonompaan jamaan.
se mitä sinä hänen kanssaan teet on sinun itsesi lopulta päätettävä.
Äkkiä eroon tuollaisesta tyypistä !
Ai sinun mielestä kaikkien mielen sairauksista kärsivien pitäisi vain jäädä loppuelämäkseen yksin, kun kukaan ei saisi heidän sairauttaan hyväksyä? On jokaisen itsensä oma päätös, haluaako sellaista sietää. Itse toivoisin ymmärrystä tällaisiin ongelmiin, joihin on vain pienet mahdollisuudet jos ollenkaan vaikuttaa. Toki jos ne häiritsee ihan liikaa, niin eihän sille mitään voi
Tiedän yhden skitsofeenikon joka käyttäytyi ihan samalla tavalla. En usko että kyse on pelkästään pakkoneuroosista, kun kyselee noin pöhköjä asioita ja käyttäytyy noin oudosti. Taitaa olla vakavampi sairaus taustalla. Skitsofeenikot voivat aluksi vaikuttaa ihan normaaleilta, kunnes sairaus pahenee. Miehesi kuulostaa ihan toivottomalle tapaukselle.
Niitä on muitakin voimakkaasti käytökseen vaikuttavia mielen häiriöitä, kuten juuri pakko-oireinen häiriö. Et usko sen olevan kyseessä, kun et ymmärrä sitä. Kun skitsofrenia on ainoa minkä tiedät, uskot helposti juuri sen olevan kaiken taustalla.
Pakko-oireisilla on toivoa, se menee joskus ohikin ajan saatossa, ja oireet voi saada hallintaan vaikka ei menisikään.
Siis skitsofrenia.
Taustalla voi olla perinnöllisiä tekijöitä, kuormittavia elämän tapahtumia. Ahdistusta helpotetaan pakko-oireilla. Masennuslääkkeillä esim. Voidaan hoitaa. Ja kognitiivisella käyttäytymisterapialla voidaan muuttaa pakko-oireita ylläpitäviä käyttäytymis- ja ajattelumalleja mm. Altistushsrjoituksin.
Varmaankin asiasta kannattaa jutella, ihminen voi muuttua niin halutessaan. Pakko-oireisen luulisi olevan raha-asioissakin pikkutarkka, ehkä on laskenut sinua tarkemmin.
Kuulemma tilansa tunnistaneen itsehoito voi olla tehokasta. Apuna esim. Edna Foa Kerrasta poikki
Wiki