HALLITUS haluaa Euroopan unionilta vahvoja kauppasuhteita ja kansainvälistä kilpailukykyä. Tuoreessa EU-politiikan selonteossa hallitus muun muassa linjaa, että EU:n tulisi tavoitella myönteisiä kauppasuhteita Yhdysvaltoihin ja pidemmän aikavälin tavoitteena tulisi olla entistä syvempi transatlanttinen suhde.
Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd) mukaan kirjaus tarkoittaa esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltojen välisen vapaakauppasopimuksen tavoittelua.
”Viime vuosina on rakennettu enemmän kaupan esteitä kuin mitä on liberalisoitu, mikä on Suomen ja EU:n kannalta haitallinen suunta. Nyt viitoitamme tietä, jotta EU edelleen toimisi monenkeskisen ja reilun vapaakaupan puolesta”, Tuppurainen kuvailee STT:lle.
Yhdysvaltojen edellisen presidentin Donald Trumpin kaudella transatlanttinen suhde kärsi kauppakiistoista, mutta presidentti Joe Bidenin on toivottu tuovan kauppasuhteisiin myönteistä sävyä.
Myös Britannian ero unionista toi takapakkia EU:n kauppasuhteisiin. EU:n ja Britannian välillä solmittu kauppasopimuskin oli käytännössä askel taaksepäin, koska kauppasopimuksella ei voi korvata EU:n sisämarkkinoiden tuomia etuja.
SELONTEOSSA korostetaan sisämarkkinoiden arvoa Suomelle. Hallitus haluaa, että EU:n sisämarkkinoilla on jatkossakin tiukat pelisäännöt kilpailuun ja valtiontukiin. Koronapandemian aikana EU on höllännyt budjettisääntöjään ja jäsenmaille on annettu enemmän mahdollisuuksia tukea yrityksiään kriisin yli.
Tuppurainen korostaa, että avokätinen valtiontukipolitiikka ei saa jäädä pysyväksi vieraaksi taloon.
”Nämä [poikkeukset] on saateltava ulos sitä myötä, kun tästä koronakriisistä päästään eroon.”
Korona-aikana on noussut esiin keskustelu EU:n strategisen autonomian vahvistamisesta. Suomen hallitus pitää käsitettä monitulkintaisena ja vaikuttaa suhtautuvan asiaan varauksellisesti.
Strategisella autonomialla voidaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että EU:n tulisi toimia nykyistä suojelevammin omaa teollista tuotantoaan kohtaan.
EU:n pienet jäsenmaat ovat olleet huolissaan, että strategisen autonomia varjolla höllennetään valtiontukipolitiikkaa pysyvästi niin, että suuren jäsenmaat pääsevät ajamaan pienten yli.
Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd) mukaan kirjaus tarkoittaa esimerkiksi EU:n ja Yhdysvaltojen välisen vapaakauppasopimuksen tavoittelua.
”Viime vuosina on rakennettu enemmän kaupan esteitä kuin mitä on liberalisoitu, mikä on Suomen ja EU:n kannalta haitallinen suunta. Nyt viitoitamme tietä, jotta EU edelleen toimisi monenkeskisen ja reilun vapaakaupan puolesta”, Tuppurainen kuvailee STT:lle.
Yhdysvaltojen edellisen presidentin Donald Trumpin kaudella transatlanttinen suhde kärsi kauppakiistoista, mutta presidentti Joe Bidenin on toivottu tuovan kauppasuhteisiin myönteistä sävyä.
Myös Britannian ero unionista toi takapakkia EU:n kauppasuhteisiin. EU:n ja Britannian välillä solmittu kauppasopimuskin oli käytännössä askel taaksepäin, koska kauppasopimuksella ei voi korvata EU:n sisämarkkinoiden tuomia etuja.
SELONTEOSSA korostetaan sisämarkkinoiden arvoa Suomelle. Hallitus haluaa, että EU:n sisämarkkinoilla on jatkossakin tiukat pelisäännöt kilpailuun ja valtiontukiin. Koronapandemian aikana EU on höllännyt budjettisääntöjään ja jäsenmaille on annettu enemmän mahdollisuuksia tukea yrityksiään kriisin yli.
Tuppurainen korostaa, että avokätinen valtiontukipolitiikka ei saa jäädä pysyväksi vieraaksi taloon.
”Nämä [poikkeukset] on saateltava ulos sitä myötä, kun tästä koronakriisistä päästään eroon.”
Korona-aikana on noussut esiin keskustelu EU:n strategisen autonomian vahvistamisesta. Suomen hallitus pitää käsitettä monitulkintaisena ja vaikuttaa suhtautuvan asiaan varauksellisesti.
Strategisella autonomialla voidaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että EU:n tulisi toimia nykyistä suojelevammin omaa teollista tuotantoaan kohtaan.
EU:n pienet jäsenmaat ovat olleet huolissaan, että strategisen autonomia varjolla höllennetään valtiontukipolitiikkaa pysyvästi niin, että suuren jäsenmaat pääsevät ajamaan pienten yli.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hallituksen julkilausumattomana linjana pysyy Suomen pitämine tiukasti Saksan vasallivaltiona.
Suomalaiset tulee "kouluttaa" uskomaan, että EU:n ulkopuolella ei voi elää vaan ajautuu kurjalaksi Venäjän tyyliin.
Suomalaiset tulee kouluttaa EU-isänmaallisiksi, jotta ovat valmiita kuolemaan suuren ja mahtavan EU:n puolesta.
BBC:llä kiinnostava uutinen EU:n sekoiluista.
https://www.bbc.com/news/world-europe-55872763
Hallitus haluaa lapsemme ja lastenlapsemme maksamaan koronatuen jota emme taida saadakaan.
Suomi saa saman laskennallisen osuuden elvytyslainasta kuin muutkin.Olemme maksumiehiä,koska taloutemme on pärjännyt hyvin.
EU-vihaajien mielestä taloutemme tulisi olla yhtä huonossa kunnossa kuin Viron, jolloin saisimme miljardien avustukset.
Mikähän ääni olisi EU-vihaajien kellossa siinä tilanteessa?
Paha ainakin?
Onko mieleenne juolahtanut, että laskentatapa osuuksille voisi olla järjetön.
Elvytyslainalle on nyt myös parhaiden ekonomistiemme enemmistön tuki.
Hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Tänään on vuorossa eduskuntakeskustelu persujen välikysymyksestä EU-elvytyksestä.
Keskustelun jälkeen PS häviää äänestyksen.
Koirat haukkuvat,karavaani kulkee.