Kotitekoinen ruoka ei lihota

Kaupan ruoka on paskaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kaupan ruoka on paskaa.

Olet melkein oikeassa... Ostotapahtuman jälkeen se on kuitenkin ruoansulatustapahtuma joka siitä tekee kyseistä tuotetta.

No se liittyy painonhallintaan. Jos katsot tarkkaan, tämä osio on "Painonhallinnan" alla.

Ravintolassakin voi syödä mitä tahtoo, eikä lautasta tarvitse syödä tyhjäksi jos tuntee itsensä jo kylläiseksi.

Rasvainen ja suolainen ruoka ei oikein voi olla mautonta koska juuri niillä saadaan makua ruokaan. Mutta jos on oppinut siihen että suola korvataan voimakkailla mausteilla, tuntuu ettei ruoka maistu miltään. Kuitenkin suurin osa laitosruokaa syövistä haluaa miedosti maustettua ruokaa, pelkkä suola riittää.

Pitää paikkansa. Vaikka jatkoin liikkumista kuten aiemminkin, niin paino lähti nousuun kun menin avioon. Mielestäni kuitenkin maltillisesti, kilo/vuosi, mutta tuo runsas 30 kg ylipaino on jo aivan liikaa.

Selittelyjä mpiisaa ja valvonta pitää huolen siitä että ne suojatan Asialliset tietoon perustuvat kirjoitukset poistetaan Naurettavaa kuten ennenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Selittelyjä mpiisaa ja valvonta pitää huolen siitä että ne suojatan Asialliset tietoon perustuvat kirjoitukset poistetaan Naurettavaa kuten ennenkin.

Tuon hvp:n herjaamisen voisit pikku hiljaa lopettaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuon hvp:n herjaamisen voisit pikku hiljaa lopettaa.

"Tuon hvp:n herjaamisen voisit pikku hiljaa lopettaa."

En minä herjaa. Todistan vaan hänen satunsa kerta toisen jälkeen saduiksi. hpv:llä on yli 20 vuoden kokemus siitä kuinka hän on omilla luuloillaan pilannut hoitonsa. Herjaamista???

Anonyymi kirjoitti:

Pitää paikkansa. Vaikka jatkoin liikkumista kuten aiemminkin, niin paino lähti nousuun kun menin avioon. Mielestäni kuitenkin maltillisesti, kilo/vuosi, mutta tuo runsas 30 kg ylipaino on jo aivan liikaa.

Lue lisää

Yleensä ihmiset lihovat sen puoli kiloa tai kilon vuodessa. Mistä on kertynyt keski-ikään mennessä huomattava terveyttä haittaava massa. Kyse on tavallaan pienestä suuresta asiasta. Kilon kertyminen vuodessa on vähän. Päivässä siis kertyy 1/365 kg. Eli todella vähän. Mitä asialle voisi tehdä?

Anonyymi kirjoitti:

Yleensä ihmiset lihovat sen puoli kiloa tai kilon vuodessa. Mistä on kertynyt keski-ikään mennessä huomattava terveyttä haittaava massa. Kyse on tavallaan pienestä suuresta asiasta. Kilon kertyminen vuodessa on vähän. Päivässä siis kertyy 1/365 kg. Eli todella vähän. Mitä asialle voisi tehdä?

Lue lisää

Juutuupissa on hyviä voimisteluvideoita. Esim. https://youtu.be/gC_L9qAHVJ8 . Kokeilkaa ja kertokaa miten sujuu.

"Mitä kerrottavaa sinulla oli aloituksen aiheesta??"

Ja mopedistit vaikenee.

Anonyymi kirjoitti:

"Mitä kerrottavaa sinulla oli aloituksen aiheesta??"

Ja mopedistit vaikenee.

Oletko kirjoittanut tähän ketjuun yhtään avaukseen liittyvää viestiä?
Minä olen.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko kirjoittanut tähän ketjuun yhtään avaukseen liittyvää viestiä?
Minä olen.

Kyllä olen:

Selittelyjä mpiisaa ja valvonta pitää huolen siitä että ne suojatan Asialliset tietoon perustuvat kirjoitukset poistetaan Naurettavaa kuten ennenkin.

Mitä sinä olet kirjoittanut siellä kioskilla?

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä olen:

Selittelyjä mpiisaa ja valvonta pitää huolen siitä että ne suojatan Asialliset tietoon perustuvat kirjoitukset poistetaan Naurettavaa kuten ennenkin.

Mitä sinä olet kirjoittanut siellä kioskilla?

Lue lisää

Kyllä sinä olet hauska! Suorastaan naurettava...

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sinä olet hauska! Suorastaan naurettava...

Mitä sinä olet kirjoittanut siellä kioskilla?

"Mikä pakkomielle sulla on noihin mopoihin?"

Ei mopoihin mutta teidät mopedistit on helppo tunnistaa, Pelkää puppua eikä koskaan asiaa mutta sehän on valvonnan mieleen.

Anonyymi kirjoitti:

"Mikä pakkomielle sulla on noihin mopoihin?"

Ei mopoihin mutta teidät mopedistit on helppo tunnistaa, Pelkää puppua eikä koskaan asiaa mutta sehän on valvonnan mieleen.

Lue lisää

"Ei mopoihin mutta teidät mopedistit on helppo tunnistaa, Pelkää puppua eikä koskaan asiaa mutta sehän on valvonnan mieleen."

Sanoo tyyppi joka itse kirjoittaa ärinää ja pärinää eikä sitä asiaa koskaan.

Voi ja sian, lampaan ja naudan rasva sekä juusto ovat salakavalat.

Anonyymi kirjoitti:

Voi ja sian, lampaan ja naudan rasva sekä juusto ovat salakavalat.

Esi-isät ovat syöneet eläinperäisiä rasvoja ja öljyjä ainakin noin 1 … 2 miljoonaa vuotta, siis siitä lähtien kuin oppivat lämpimän ruuan laittamisen. Meidän elimistö on siis kehittynyt/tottunut käsittelemään niitä.

Kasivöjyjä ja siemenöljyjä on käytetty sisäisesti vasta erittäin lyhyen ajan, ilmeisesti siksi ne ovat kaikkein pahimpia lihottajia, elimistö ei osaa niitä käsitellä tehokkasti, joten ne lurahtaa erittäin helposti kupeille.

Anonyymi kirjoitti:

Esi-isät ovat syöneet eläinperäisiä rasvoja ja öljyjä ainakin noin 1 … 2 miljoonaa vuotta, siis siitä lähtien kuin oppivat lämpimän ruuan laittamisen. Meidän elimistö on siis kehittynyt/tottunut käsittelemään niitä.

Kasivöjyjä ja siemenöljyjä on käytetty sisäisesti vasta erittäin lyhyen ajan, ilmeisesti siksi ne ovat kaikkein pahimpia lihottajia, elimistö ei osaa niitä käsitellä tehokkasti, joten ne lurahtaa erittäin helposti kupeille.

Lue lisää

Riistassa on erittäin vähän rasvaa mutta siemeniä ja pähkinöitä on syöty aina. Enemmän eläinrasvaa tuli ihmisten ruokaan vasta tehomaatalouden myötä.

Anonyymi kirjoitti:

Esi-isät ovat syöneet eläinperäisiä rasvoja ja öljyjä ainakin noin 1 … 2 miljoonaa vuotta, siis siitä lähtien kuin oppivat lämpimän ruuan laittamisen. Meidän elimistö on siis kehittynyt/tottunut käsittelemään niitä.

Kasivöjyjä ja siemenöljyjä on käytetty sisäisesti vasta erittäin lyhyen ajan, ilmeisesti siksi ne ovat kaikkein pahimpia lihottajia, elimistö ei osaa niitä käsitellä tehokkasti, joten ne lurahtaa erittäin helposti kupeille.

Lue lisää

Taisit keksiä tuon tarinan aivan omasta päästäsi hetki sitten - tilaustyönä.

Vai että menee oikein kuppiin tai kupeille? Kamala valhe.

Ihminen on syönyt todistetusti pähkinöitä ja siemeniä ainakin 50 000 vuotta. Näin kertoo ihmisen ruuan historia, ja siis paljon aikaisemmin kuin paikallinen ja laaja maanviljely alkoi. Ihminenhän oli keräilijä-metsästäjä, joka joko kypsensi lihaa ja kasveja tai söi ne raakana.

Anonyymi kirjoitti:

Taisit keksiä tuon tarinan aivan omasta päästäsi hetki sitten - tilaustyönä.

Vai että menee oikein kuppiin tai kupeille? Kamala valhe.

Ihminen on syönyt todistetusti pähkinöitä ja siemeniä ainakin 50 000 vuotta. Näin kertoo ihmisen ruuan historia, ja siis paljon aikaisemmin kuin paikallinen ja laaja maanviljely alkoi. Ihminenhän oli keräilijä-metsästäjä, joka joko kypsensi lihaa ja kasveja tai söi ne raakana.

Lue lisää

Ihminen söi mitä oli saatavilla ja kun ihmisen kehityshistoriasta valtaosa tapahtui Afrikassa niin syötiin mitä siellä oli saatavilla. Edes keihäs ei ole kovin vanha ase. Ilman aseita ainoastaan riistan väsytys oli ainoa mahdollinen metsästystapa koska ihminen on pitkillä matkoilla nopein eläin. Afrikkalaisessa riistassa on hyvin vähän rasvaa eli ihmiset söivät joko hiilihydraattia tai proteiini mutta ei juurikaan rasvaa. Kotieläimet ovat noin 7000 vuoden takaa mutta vasta tehomaatalous mahdollisti lehmien laajan pidon. Suomalaisten lihan kulutus on lisääntynyt noin nelinkertaiseksi reilussa sadassa vuodessa, kuvastanee kuinka kallista liha oli ennen.

hvp27 kirjoitti:

Riistassa on erittäin vähän rasvaa mutta siemeniä ja pähkinöitä on syöty aina. Enemmän eläinrasvaa tuli ihmisten ruokaan vasta tehomaatalouden myötä.

"siemeniä ja pähkinöitä on syöty aina"

Pähkinät/siemenet ovat aika tavalla eri asia kuin niistä erotetut/puristetut tekniset öljyt joissa ei enää ole lainkaan niitä suojaravinteita joita a.o. raaka-aineissa on.

Anonyymi kirjoitti:

"siemeniä ja pähkinöitä on syöty aina"

Pähkinät/siemenet ovat aika tavalla eri asia kuin niistä erotetut/puristetut tekniset öljyt joissa ei enää ole lainkaan niitä suojaravinteita joita a.o. raaka-aineissa on.

Lue lisää

Öljyssä on välttämättömiä rasvahappoja ja E-vitamiinia. Siemenissä ja pähkinöissä on kyllä sekä proteiinia että hivenravinteita mutta eläinrasvassa ei ole muuta kuin energiaa. Voissa on kylläkin A-vitamiinia.

hvp27 kirjoitti:

Öljyssä on välttämättömiä rasvahappoja ja E-vitamiinia. Siemenissä ja pähkinöissä on kyllä sekä proteiinia että hivenravinteita mutta eläinrasvassa ei ole muuta kuin energiaa. Voissa on kylläkin A-vitamiinia.

Lue lisää

Eläinperäisissä rasvoissa ja öljyissä on huomattavasti suojaravintoaineita,kuten öljyisissä/rasvaisissa kaloissa, kananmunassa (keltuaisessa), täysmaidossa eri eläimistä, j.n.e. Esi-isät ovat eläneet ainakin 1 … 2 miljoonaa vuotta prosessoimattomien raaka-aineiden kanssa joista monet ovat öljyisiä/rasvaisia.

"Öljyssä on välttämättömiä rasvahappoja"

Öljypitoisten _kalojen_ öljyissä on välttämättömiä rasvahappoja. Brittien NHS (Iso-Britannian virallinen terveysorganisaatio) suosittaa sivullaan:'Fat: the facts - Eatwell;nhs' seuraavasti:

"Useimmat ihmiset saavat ruokavaliostaan riittävästi omega6 rasvahappoja, mutta on suositeltavaa saada enemmän omega-3 rasvahappoja, syömällä vähintään 2 annosta kalaa viikossa, joista 1 annos on valmistettu öljyisestä kalasta. Kasviperäisten omega-3 rasvahappojen lähteillä ei uskota olevan samoja etuja sydämen terveydelle kuin kalojen rasvahapoilla."

Anonyymi kirjoitti:

Eläinperäisissä rasvoissa ja öljyissä on huomattavasti suojaravintoaineita,kuten öljyisissä/rasvaisissa kaloissa, kananmunassa (keltuaisessa), täysmaidossa eri eläimistä, j.n.e. Esi-isät ovat eläneet ainakin 1 … 2 miljoonaa vuotta prosessoimattomien raaka-aineiden kanssa joista monet ovat öljyisiä/rasvaisia.

"Öljyssä on välttämättömiä rasvahappoja"

Öljypitoisten _kalojen_ öljyissä on välttämättömiä rasvahappoja. Brittien NHS (Iso-Britannian virallinen terveysorganisaatio) suosittaa sivullaan:'Fat: the facts - Eatwell;nhs' seuraavasti:

"Useimmat ihmiset saavat ruokavaliostaan riittävästi omega6 rasvahappoja, mutta on suositeltavaa saada enemmän omega-3 rasvahappoja, syömällä vähintään 2 annosta kalaa viikossa, joista 1 annos on valmistettu öljyisestä kalasta. Kasviperäisten omega-3 rasvahappojen lähteillä ei uskota olevan samoja etuja sydämen terveydelle kuin kalojen rasvahapoilla."

Lue lisää

Kanannahan suojaravintoaineet rajoittuvat K-vitamiiniin.

Anonyymi kirjoitti:

Eläinperäisissä rasvoissa ja öljyissä on huomattavasti suojaravintoaineita,kuten öljyisissä/rasvaisissa kaloissa, kananmunassa (keltuaisessa), täysmaidossa eri eläimistä, j.n.e. Esi-isät ovat eläneet ainakin 1 … 2 miljoonaa vuotta prosessoimattomien raaka-aineiden kanssa joista monet ovat öljyisiä/rasvaisia.

"Öljyssä on välttämättömiä rasvahappoja"

Öljypitoisten _kalojen_ öljyissä on välttämättömiä rasvahappoja. Brittien NHS (Iso-Britannian virallinen terveysorganisaatio) suosittaa sivullaan:'Fat: the facts - Eatwell;nhs' seuraavasti:

"Useimmat ihmiset saavat ruokavaliostaan riittävästi omega6 rasvahappoja, mutta on suositeltavaa saada enemmän omega-3 rasvahappoja, syömällä vähintään 2 annosta kalaa viikossa, joista 1 annos on valmistettu öljyisestä kalasta. Kasviperäisten omega-3 rasvahappojen lähteillä ei uskota olevan samoja etuja sydämen terveydelle kuin kalojen rasvahapoilla."

Lue lisää

EPA ja DHA eivät ole välttämättömiä rasvahappoja mutta hyödyllisiä. Kananmunat ovat kyllä ok mutta järkevä käyttö on luokkaa yksi kananmuna per päivä niin rasvan saankin määrään sillä ei ole merkitystä.

Sen sijaan voissa, laardissa eikä talissa ei ole juurikaan hivenaineita.

hvp27 kirjoitti:

Öljyssä on välttämättömiä rasvahappoja ja E-vitamiinia. Siemenissä ja pähkinöissä on kyllä sekä proteiinia että hivenravinteita mutta eläinrasvassa ei ole muuta kuin energiaa. Voissa on kylläkin A-vitamiinia.

Lue lisää

"...E-vitamiinia"

Öljyt ja rasvat eivät ole lainkaan järjellisiä lähteitä millekään suojaravintoaineelle. E vitamiinia saa aikuinen vuorokauden suositustarpeen esimerkiksi syömällä 71 kCal lehtikaalia tai 98 kCal vihreätä paprikaa.

hvp27 kirjoitti:

EPA ja DHA eivät ole välttämättömiä rasvahappoja mutta hyödyllisiä. Kananmunat ovat kyllä ok mutta järkevä käyttö on luokkaa yksi kananmuna per päivä niin rasvan saankin määrään sillä ei ole merkitystä.

Sen sijaan voissa, laardissa eikä talissa ei ole juurikaan hivenaineita.

Lue lisää

"EPA ja DHA eivät ole välttämättömiä rasvahappoja mutta hyödyllisiä."

Millä tavalla ne ovat hyödyllisiä laihduttajalle?

Anonyymi kirjoitti:

"EPA ja DHA eivät ole välttämättömiä rasvahappoja mutta hyödyllisiä."

Millä tavalla ne ovat hyödyllisiä laihduttajalle?

Ne ovat hyödyllisiä kenelle tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

"EPA ja DHA eivät ole välttämättömiä rasvahappoja mutta hyödyllisiä."

Millä tavalla ne ovat hyödyllisiä laihduttajalle?

SUOMALAISIA RUOKAHUIPPUJA

1. Muikku

Muikku on suomalainen herkkukala ja tuttu näky markkinoiden paistopannuissa.

Se on keskirasvainen kala, joka sisältää paljon DHA-rasvahappoa. DHA auttaa hermoston toimintaa ja ylläpitää näön tarkkuutta.

Kaikenlaisia kaloja kannattaa syödä useita kertoja viikossa, sillä niistä saa esimerkiksi laadukkaita proteiineja, tyydyttymättömiä rasvoja ja kivennäisaineita.

2. Rypsi

Rypsiöljyn rasvahappokoostumus on erinomainen, sillä siinä on paljon kertatyydyttymätöntä rasvaa, joka ei härskiinny helposti.

Välttämättömiä rasvahappoja on rypsissä sopivassa suhteessa, jolloin niistä on eniten hyötyä elimistölle. Vain kaksi ruokalusikallista rypsiöljyä päivässä riittää turvaamaan välttämättömien rasvahappojen saannin.

Rypsiöljy sisältää runsaasti myös E-vitamiinia sekä kasvisterolia, joka parantaa veren rasva-arvoja.

3. Härkäpapu

Härkäpavulla on erinomainen ravintosisältö. Siinä on paljon proteiinia, folaattia ja monia tärkeitä kivennäisaineita.

Papujen liukoinen kuitu luo kylläisyyden tunnetta ja edistää suoliston hyvinvointia. Kasvisaterialla on hyvä yhdistää papu täysjyväviljaan, jotta ruuasta saa tarpeeksi välttämättömiä aminohappoja.

Härkäpapurouhetta voi käyttää esimerkiksi kasvissyöjällekin sopivassa makaronilaatikossa lihan korvaajana. Siitä voi tehdä myös esimerkiksi kasvispihvejä, tai rouhetta voi lisätä smoothieen sellaisenaan.

6. Pellavan- ja hampunsiemen

Yhdestä ruokalusikallisesta pellavansiemeniä tai -rouhetta saa päivän annoksen omega-3-rasvahappoja, jotka tasapainottavat veren kolesteroliarvoja.

Pellavaa suositellaan syömään noin kaksi ruokalusikallista päivässä. Raskaana oleville ja imettäville ei suositella pellavansiementuotteita.

Öljyhampunsiemen on hyvin proteiinipitoinen. Se sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja, joten se on myös hyvä proteiinin lähde. Hampun öljypitoisuus on myös korkea.

Anonyymi kirjoitti:

SUOMALAISIA RUOKAHUIPPUJA

1. Muikku

Muikku on suomalainen herkkukala ja tuttu näky markkinoiden paistopannuissa.

Se on keskirasvainen kala, joka sisältää paljon DHA-rasvahappoa. DHA auttaa hermoston toimintaa ja ylläpitää näön tarkkuutta.

Kaikenlaisia kaloja kannattaa syödä useita kertoja viikossa, sillä niistä saa esimerkiksi laadukkaita proteiineja, tyydyttymättömiä rasvoja ja kivennäisaineita.

2. Rypsi

Rypsiöljyn rasvahappokoostumus on erinomainen, sillä siinä on paljon kertatyydyttymätöntä rasvaa, joka ei härskiinny helposti.

Välttämättömiä rasvahappoja on rypsissä sopivassa suhteessa, jolloin niistä on eniten hyötyä elimistölle. Vain kaksi ruokalusikallista rypsiöljyä päivässä riittää turvaamaan välttämättömien rasvahappojen saannin.

Rypsiöljy sisältää runsaasti myös E-vitamiinia sekä kasvisterolia, joka parantaa veren rasva-arvoja.

3. Härkäpapu

Härkäpavulla on erinomainen ravintosisältö. Siinä on paljon proteiinia, folaattia ja monia tärkeitä kivennäisaineita.

Papujen liukoinen kuitu luo kylläisyyden tunnetta ja edistää suoliston hyvinvointia. Kasvisaterialla on hyvä yhdistää papu täysjyväviljaan, jotta ruuasta saa tarpeeksi välttämättömiä aminohappoja.

Härkäpapurouhetta voi käyttää esimerkiksi kasvissyöjällekin sopivassa makaronilaatikossa lihan korvaajana. Siitä voi tehdä myös esimerkiksi kasvispihvejä, tai rouhetta voi lisätä smoothieen sellaisenaan.

6. Pellavan- ja hampunsiemen

Yhdestä ruokalusikallisesta pellavansiemeniä tai -rouhetta saa päivän annoksen omega-3-rasvahappoja, jotka tasapainottavat veren kolesteroliarvoja.

Pellavaa suositellaan syömään noin kaksi ruokalusikallista päivässä. Raskaana oleville ja imettäville ei suositella pellavansiementuotteita.

Öljyhampunsiemen on hyvin proteiinipitoinen. Se sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja, joten se on myös hyvä proteiinin lähde. Hampun öljypitoisuus on myös korkea.

Lue lisää

Kaikissa kaloissa on suojaravintoaineita, pääasiassa on niin että merenantimissä on huomattavasti enemmän kuin järvenantimissa. DHA rasvahappo ei ole suojaravintoaine, sitä tarvitsee sikiöt ja vastasyntyneet. Muikussa on 1/10 osa siitä DHA:sta jonka saa samasta määrästä haukea ja 1/6 osa siitä minkä saa samasta määrästä haukea.

Rypsi, kaikissa muodoisssaan on laihduttajalle kaikissa muodoissaan paha/huono. Aikuinen saa vuorokauden E-vitaminitarpeensa syömällä esim. 71 kCal lehtikaalia tai 91 kCal mangoldia, tai 98 kCal vihreää paprikaa, tai 131 kCal punaista paprikaa.

Härkäpavulla ei ole mitään merkittävää suojaravintosisältöä, se on energiaraakaaine.

Kaikki linnnunruoka/siemenet ovat laihduttajalle paha/huono.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikissa kaloissa on suojaravintoaineita, pääasiassa on niin että merenantimissä on huomattavasti enemmän kuin järvenantimissa. DHA rasvahappo ei ole suojaravintoaine, sitä tarvitsee sikiöt ja vastasyntyneet. Muikussa on 1/10 osa siitä DHA:sta jonka saa samasta määrästä haukea ja 1/6 osa siitä minkä saa samasta määrästä haukea.

Rypsi, kaikissa muodoisssaan on laihduttajalle kaikissa muodoissaan paha/huono. Aikuinen saa vuorokauden E-vitaminitarpeensa syömällä esim. 71 kCal lehtikaalia tai 91 kCal mangoldia, tai 98 kCal vihreää paprikaa, tai 131 kCal punaista paprikaa.

Härkäpavulla ei ole mitään merkittävää suojaravintosisältöä, se on energiaraakaaine.

Kaikki linnnunruoka/siemenet ovat laihduttajalle paha/huono.

Lue lisää

Kaikki siemenet hyvät. Siemenissä on 1/10 osa siitä DHA:sta jonka saa samasta määrästä haukea ja 1/6 osa siitä minkä saa samasta määrästä haukea.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki siemenet hyvät. Siemenissä on 1/10 osa siitä DHA:sta jonka saa samasta määrästä haukea ja 1/6 osa siitä minkä saa samasta määrästä haukea.

Aivan, korjaan:

aines (100g); DHA (mg)
kuha; 50.1
siika; 71.3
muikku, järvi; 300.3

Linnunruuasta, oravanruuasta tai öljyistä/rasvoita ei ole mitään hyötyä laihdutuksen kannalta, vaan vain haittaa.

Öljyisten kalojen rasvahapoista on kokemusperäistä tietoa, ne ovat terveellinen lisä ruokavaliossa, siksi Brittien terveysviranomainen NHS niitä suosittaa pieneksi osaksi ruokavaliota. Kaloissa tiedetään olevan ainakin yli 40 erilaista rasvahapooa joista vain joidenkin merkitys on tieteellisesti selvitetty. Siltikin on voimassa se että öljyistä/rasvoita ei ole mitään hyötyä laihdutuksen kannalta, vaan vain haittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, korjaan:

aines (100g); DHA (mg)
kuha; 50.1
siika; 71.3
muikku, järvi; 300.3

Linnunruuasta, oravanruuasta tai öljyistä/rasvoita ei ole mitään hyötyä laihdutuksen kannalta, vaan vain haittaa.

Öljyisten kalojen rasvahapoista on kokemusperäistä tietoa, ne ovat terveellinen lisä ruokavaliossa, siksi Brittien terveysviranomainen NHS niitä suosittaa pieneksi osaksi ruokavaliota. Kaloissa tiedetään olevan ainakin yli 40 erilaista rasvahapooa joista vain joidenkin merkitys on tieteellisesti selvitetty. Siltikin on voimassa se että öljyistä/rasvoita ei ole mitään hyötyä laihdutuksen kannalta, vaan vain haittaa.

Lue lisää

Ja sitten niitä DHA pitoisia raaka-aineista:

aines (100g); DHA (mg)
makrilli, savustettu; 3350
lohifilee, uunissa; 2620
lohi, keitetty, suolaton; 2561
lohifilee, paistettu; 2449

Tästä lähtien katson tarkemmin mitä hakumäärittelyjä milloinkin käytän.

Anonyymi kirjoitti:

Ja sitten niitä DHA pitoisia raaka-aineista:

aines (100g); DHA (mg)
makrilli, savustettu; 3350
lohifilee, uunissa; 2620
lohi, keitetty, suolaton; 2561
lohifilee, paistettu; 2449

Tästä lähtien katson tarkemmin mitä hakumäärittelyjä milloinkin käytän.

Lue lisää

”Polyunsaturated fatty acids as modulators of fat mass and lean mass in human body composition regulation and cardiometabolic health”

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/obr.13197

Nykyään tiedetään, että kulutetun ruokavalion rasvan määrällä ja tyypillä on tärkeä merkitys aineenvaihdunnan terveydelle. Ihmisillä korkea monityydyttymättömien rasvahappojen (PUFA) saanti on liittynyt sydän- ja verisuonitautiriskin pienenemiseen, glukoosin homeostaasin parantumiseen ja kehon koostumuksen muutoksiin, joihin liittyy keskimääräisen rasvakudoksen vähenemistä ja viime aikoina laihan kehon massan lisääntymistä. On myös uusia todisteita, jotka viittaavat siihen, että kasvipohjaisten välttämättömien rasvahappojen (ePUFA) - n-6 linolihapon (LA) ja n-3 α-linoleenihapon (ALA) suurilla saannilla on suurempi vaikutus kehon koostumukseen. (rasvamassa ja vähärasvainen massa) ja glukoosihomeostaasissa kuin merestä peräisin oleva pitkäketjuinen n-3 PUFA — eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA). Lisäksi kummankin ePUFA: n (LA ja ALA) suurella saannilla voi olla myös anti-inflammatorisia vaikutuksia ihmisillä. Tämän katsauksen tarkoituksena on tuoda esiin sekä epidemiologisissa prospektiivisissa tutkimuksissa että kliinisissä interventiotutkimuksissa havaittuja todisteita PUFA: n, erityisesti ePUFA: n, roolista kehon painon ja kehon koostumuksen pitkäaikaisessa säätelyssä ja niiden vaikutuksesta kardiometaboliseen terveyttä. Siinä keskustellaan myös nykyisistä käsityksistä mekanismeista, joilla PUFA: t moduloivat rasvan ja vähärasvaisen massan muuttamalla energian saantia, termogeneesiä tai vähärasvaista osiota.

Anonyymi kirjoitti:

”Polyunsaturated fatty acids as modulators of fat mass and lean mass in human body composition regulation and cardiometabolic health”

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/obr.13197

Nykyään tiedetään, että kulutetun ruokavalion rasvan määrällä ja tyypillä on tärkeä merkitys aineenvaihdunnan terveydelle. Ihmisillä korkea monityydyttymättömien rasvahappojen (PUFA) saanti on liittynyt sydän- ja verisuonitautiriskin pienenemiseen, glukoosin homeostaasin parantumiseen ja kehon koostumuksen muutoksiin, joihin liittyy keskimääräisen rasvakudoksen vähenemistä ja viime aikoina laihan kehon massan lisääntymistä. On myös uusia todisteita, jotka viittaavat siihen, että kasvipohjaisten välttämättömien rasvahappojen (ePUFA) - n-6 linolihapon (LA) ja n-3 α-linoleenihapon (ALA) suurilla saannilla on suurempi vaikutus kehon koostumukseen. (rasvamassa ja vähärasvainen massa) ja glukoosihomeostaasissa kuin merestä peräisin oleva pitkäketjuinen n-3 PUFA — eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA). Lisäksi kummankin ePUFA: n (LA ja ALA) suurella saannilla voi olla myös anti-inflammatorisia vaikutuksia ihmisillä. Tämän katsauksen tarkoituksena on tuoda esiin sekä epidemiologisissa prospektiivisissa tutkimuksissa että kliinisissä interventiotutkimuksissa havaittuja todisteita PUFA: n, erityisesti ePUFA: n, roolista kehon painon ja kehon koostumuksen pitkäaikaisessa säätelyssä ja niiden vaikutuksesta kardiometaboliseen terveyttä. Siinä keskustellaan myös nykyisistä käsityksistä mekanismeista, joilla PUFA: t moduloivat rasvan ja vähärasvaisen massan muuttamalla energian saantia, termogeneesiä tai vähärasvaista osiota.

Lue lisää

Pihtimittaustulokset on valmiit!

Nyt paino laski päivässä 400g ,viikon tulos 5 dessä päivässä pihtimittaus 3 mm,vyötärönympärysmitta 1cm paino 2 kg.Laihtumista tulisi kuukaudessa noin 8 kiloa ERITTÄIN PALJON hiilihydraatteja sisältävällä ruualla.JOS olisin VIELÄKIN lihavampi laihtumista tulisi puolet enemmän.

Pihdit toimivat hyvin ja olo on keponen ja energinen.Liikunta vain hiihtoa 2 tuntia päivässä.Kalorit 1700.Uusi paino on nyt 63,9 kg ja vyötärönympärysmitta 81 cm pihtimitta alapuoli 9 mm ja yläpuoli 12 mm.

SUOSITTELEN.

Anonyymi kirjoitti:

”Polyunsaturated fatty acids as modulators of fat mass and lean mass in human body composition regulation and cardiometabolic health”

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/obr.13197

Nykyään tiedetään, että kulutetun ruokavalion rasvan määrällä ja tyypillä on tärkeä merkitys aineenvaihdunnan terveydelle. Ihmisillä korkea monityydyttymättömien rasvahappojen (PUFA) saanti on liittynyt sydän- ja verisuonitautiriskin pienenemiseen, glukoosin homeostaasin parantumiseen ja kehon koostumuksen muutoksiin, joihin liittyy keskimääräisen rasvakudoksen vähenemistä ja viime aikoina laihan kehon massan lisääntymistä. On myös uusia todisteita, jotka viittaavat siihen, että kasvipohjaisten välttämättömien rasvahappojen (ePUFA) - n-6 linolihapon (LA) ja n-3 α-linoleenihapon (ALA) suurilla saannilla on suurempi vaikutus kehon koostumukseen. (rasvamassa ja vähärasvainen massa) ja glukoosihomeostaasissa kuin merestä peräisin oleva pitkäketjuinen n-3 PUFA — eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA). Lisäksi kummankin ePUFA: n (LA ja ALA) suurella saannilla voi olla myös anti-inflammatorisia vaikutuksia ihmisillä. Tämän katsauksen tarkoituksena on tuoda esiin sekä epidemiologisissa prospektiivisissa tutkimuksissa että kliinisissä interventiotutkimuksissa havaittuja todisteita PUFA: n, erityisesti ePUFA: n, roolista kehon painon ja kehon koostumuksen pitkäaikaisessa säätelyssä ja niiden vaikutuksesta kardiometaboliseen terveyttä. Siinä keskustellaan myös nykyisistä käsityksistä mekanismeista, joilla PUFA: t moduloivat rasvan ja vähärasvaisen massan muuttamalla energian saantia, termogeneesiä tai vähärasvaista osiota.

Lue lisää

Sellaista viittailua ja keskustelua. Olen varma siitä että jos tuollainen tarinointi joskus todistetaan tietellisesti niin Brittien terveysviranomainen NHS muuttaa tiedostustaan m.m. sivullaan: https://www.nhs.uk/live-well/eat-well/different-fats-nutrition/ jonka otsikko on 'Fat: the facts' eli "faktat rasvoista", jossa tällä hetkellä sanotaan seuraavasti:

"Useimmat ihmiset saavat tarpeeksi omega-6:ta ruokavaliossaan, mutta on suositeltavaa saada enemmän omega-3:a, syömällä vähintään 2 annosta kalaa viikossa, joista yksi annos on valmisetettu öljyisestä kalasta. Omega-3 rasvojen kasviperäisillä lähteillä ei uskota olevan samoja etuja sydämen terveyteen kuin omega-3-rasvoilla joita saadaan kaloista."

Anonyymi kirjoitti:

Sellaista viittailua ja keskustelua. Olen varma siitä että jos tuollainen tarinointi joskus todistetaan tietellisesti niin Brittien terveysviranomainen NHS muuttaa tiedostustaan m.m. sivullaan: https://www.nhs.uk/live-well/eat-well/different-fats-nutrition/ jonka otsikko on 'Fat: the facts' eli "faktat rasvoista", jossa tällä hetkellä sanotaan seuraavasti:

"Useimmat ihmiset saavat tarpeeksi omega-6:ta ruokavaliossaan, mutta on suositeltavaa saada enemmän omega-3:a, syömällä vähintään 2 annosta kalaa viikossa, joista yksi annos on valmisetettu öljyisestä kalasta. Omega-3 rasvojen kasviperäisillä lähteillä ei uskota olevan samoja etuja sydämen terveyteen kuin omega-3-rasvoilla joita saadaan kaloista."

Lue lisää

Tuo brittiläinen pamfletti ei sisällä mielestäni ajantasaista tietoa.

Uutispalvelu Duodecim:

Omega-6-rasvahapot ja varsinkin linolihappo voivat tuoreen tutkimuskatsauksen perusteella ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja ja siksi niiden kannattaisikin kuulua kaikkien ruokavalioon. Omega-6-rasvahappoja on paljon mm. kasviöljyissä, kasvimargariineissa, pähkinöissä ja siemenissä.

Circulation-lehden julkaisemat tulokset perustuvat mittavaan 30 aikaisemman tutkimuksen ja yhteensä yli 70 000 potilaan aineistoon.

Tutkimuksissa omega-6-rasvahappojen pitoisuudet pääteltiin potilaiden verestä ja rasvakudoksesta otetuista näytteistä, ja niiden perusteella eniten linolihappoa saavat olivat selvästi pienemmässä vaarassa sairastua tai menehtyä sydän- ja verisuonitautioireisiin kuin osallistujat, joiden saanti jäi vähäiseksi. Tämä havaittiin 3–32 vuoden seurannoissa, joiden aikana todettiin yhteensä 10 000 sydänoiretta.

Arakidonihapon runsaus on joissain tutkimuksissa liitetty suurentuneisiin sydänriskeihin, mutta tämän aineiston perusteella pelot ovat olleet turhia. Arakidonihappo ei suurentanut riskejä ja saattoi suurina annoksina jopa pienentää niitä, tulokset osoittivat.

Katsauksen tulokset tukevat nykyisiä ravitsemussuosituksia ja vahvistavat näyttöä varsinkin linolihapon sydänterveellisyydestä. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös viime vuonna julkaistussa suomalaistutkimuksessa. Siinä riski menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin tai muihin sairauksiin oli noin puolet pienempi suomalaismiehillä, jotka saivat eniten linolihappoa.

Uutispalvelu Duodecim

(Circulation 2019;139:2422–2436)

https://doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.118.038908

Anonyymi kirjoitti:

Tuo brittiläinen pamfletti ei sisällä mielestäni ajantasaista tietoa.

Uutispalvelu Duodecim:

Omega-6-rasvahapot ja varsinkin linolihappo voivat tuoreen tutkimuskatsauksen perusteella ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja ja siksi niiden kannattaisikin kuulua kaikkien ruokavalioon. Omega-6-rasvahappoja on paljon mm. kasviöljyissä, kasvimargariineissa, pähkinöissä ja siemenissä.

Circulation-lehden julkaisemat tulokset perustuvat mittavaan 30 aikaisemman tutkimuksen ja yhteensä yli 70 000 potilaan aineistoon.

Tutkimuksissa omega-6-rasvahappojen pitoisuudet pääteltiin potilaiden verestä ja rasvakudoksesta otetuista näytteistä, ja niiden perusteella eniten linolihappoa saavat olivat selvästi pienemmässä vaarassa sairastua tai menehtyä sydän- ja verisuonitautioireisiin kuin osallistujat, joiden saanti jäi vähäiseksi. Tämä havaittiin 3–32 vuoden seurannoissa, joiden aikana todettiin yhteensä 10 000 sydänoiretta.

Arakidonihapon runsaus on joissain tutkimuksissa liitetty suurentuneisiin sydänriskeihin, mutta tämän aineiston perusteella pelot ovat olleet turhia. Arakidonihappo ei suurentanut riskejä ja saattoi suurina annoksina jopa pienentää niitä, tulokset osoittivat.

Katsauksen tulokset tukevat nykyisiä ravitsemussuosituksia ja vahvistavat näyttöä varsinkin linolihapon sydänterveellisyydestä. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös viime vuonna julkaistussa suomalaistutkimuksessa. Siinä riski menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin tai muihin sairauksiin oli noin puolet pienempi suomalaismiehillä, jotka saivat eniten linolihappoa.

Uutispalvelu Duodecim

(Circulation 2019;139:2422–2436)

https://doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.118.038908

Lue lisää

Sen verran korjaan itseäni, että pamfletti-sana ei ollut tässä ihan oikea; tarkoitin kepeää yleisluonteista julistusta.