Jos paistat sähköuunilla jotain, niin tarviiko uunin luukku jättää raolleen paistamisen jälkeen jotta uunin jälkilämpö siirtyy huoneeseen?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 110
Vanhimmat
Ei tarvi. Mutta tiesitkö, että "uusisuomalaiset" lämmittää asuntojaan uuninluukut yön yli auki ja uuni päällä?
En tiennyt minäkään, mutta kuulin huhun.
En nyt lähde tässä ihmisryhmiä erittelemään, mutta olen kuullut että sähköhellan levyillä on jopa otettu löylyjä kerrostalossa. Täytyyhän sitä saunoa kun Suomessa ollaan.
Mä oon tehnyt kerran yhdessä kylmässä kämpässä noin..
W.
Täältähän satelee hyviä vinkkejä.. 😯
W.
Vinkki on peräisin Hämeenlinnan Katuman lähiöstä.
Phähhäh. 😅
Juu, sitä on täälläkin päin eräät harrastaneet. 😄
Nyt olis sateenvarjolle kyttöä.
Löylyistä en niinkään tiedä, mutta tarina tietää kertoa että hellan levyt/vastukset piti vaihtaa isovanhempien muuttaessa tähän samaan asuntoon missä nyt asun. Edellinen asukas oli lämmittänyt asuntoa hellalla.
Asutko Katumalla?
Joskus asuin hetken (yhden kesän). Värikästä porukkaa ja menoa oli ainakin siihen aikaan.
En asu, vaikka samaan kaupunkiin kotipaikkani nykyään kuuluukin. Keskustasta joku nelkyt kilsaa Lahteen päin.
Ei tarvitse, mutta ei siitä haittaakaan ole jos jättää.
Minä jätän aina, ettei uuni jäähdyttyään jäisi haisemaan siinä viimeksi kypsennetylle ruualle eli tuuletan sen aina käytön jälkeen.
Olen kuullut huhua, että sähköuuni on kuparikaapelilla yhdistetty Imatran Voimaan, joten saattavat sieltä imaista jälkilämmöt salaa takaisin, jos ei luukkua jätä auki.
Olisko tässä nyt jollekin sähköinsinöörille ja termoparille markkinarakoa?
Kuparihan kyllä johtaa hyvin lämpöäkin, mutta aika huonosti lämpöeristettyjä varmaan nuo sähkökaapelit näin pakkaskelejä ajatellen.
Ei muuten tarvitse olla kerrostaloympäristössä sähköinsinööri vaan vain hiukan kerrostalokyttääjä, että tietää mihin se jälkilämpö varastetaan. Se kun on tämä energian häviämättömyys. Ei häviä talon ulkopuolelle. Yläkerran elefanttinainen varastaa ja varastoi sen kaiken energian hanuriinsa. Ja siellä se sitten tömistelee energiakriisiä odotellessa.
Me kohtuullisessa ja omakustanteisessa omakotitalolämmössä asuvat pysymme paremmin hoikkina, mutta entäs jos se energiakriisi tulee. Ei ole omaa eikä yläkerran tuhtia energiavarastoa?
Tottakai pitää, etenkin kesäkuumalla.
Onko kesäkuumalla merkitystä sillä siirtyykö lämpö uunista ympäristöönsä nopeasti vai hitaasti?
Talvella sitä jotenkin ajattelis, että parempi jos luovuttaa vähän hitaammin lämpöä ja pidempään.
Riippuu tavoitteesta, olkoonkin että jälkilämpö siirtyy siitä huolimatta jonnekin.
Jos haluat lämmön siirtyvän lähteestään toisaalle nopeasti, niin tarvitsee. Jos hitaampi siirtymä on hakusessa, ei tarvitse. Ehkä havaintosi naisyksilöllä oli tarve siirtää lämpö nopeasti pois lähteestään?
Sanoisin, että aika paljon riippuu siitä millainen ilmanvaihto/kierto huoneessa tai asunnossa on. Uunihan saattaa sijaita esim. miltei suoraan ilmanpoistoröörin alapuolella, jolloin muuta huonetta lämpimämpi ilma imaistaan sujuvasti harakoille.
Tässä maassa on muuten aika paljon kämppiä, joiden ilmanvaihtoa hoitaa katon tasolla oleva rappukohtainen imuri. Ja siten kun mummot ja vaarit tuntee vetoa ja/tai palelee, niin ne tiivistää kaikki mahdolliset reiät, joista ulkoilma pääsisi sisälle. Parhaimmillaan uusi ilma tulee sitten postiluukusta tai viemäristä ja asunto niin alipaineinen, että ulko-ovea on vaikea saada auki.
Johtuuko se siitä että on hätäinen vai siitä että on kylmissään?
Aina se on kuitenkin sama kaava, ja muutahan ei uskota :)
Itsellä tuohon nopeaan jäähdyttämiseen on ainakin (omasta mielestäni) looginen syy. Haluan uunin jäähyvän nopeasti siihen pisteeseen, jotta sen luukku ei enää ole kosketuskuuma. Itsellä kun ei ole vielä ollut niin hienoa uunia, etteikö luukku kuumuisi läpi.
Ok. Onko pikkumukuloita luukkua koskettelemassa vai mistä moinen tarve?
Samasta syystä pidä lasiluukullisen takan luukut aina auki pitäessäni tulta takassa. Jos en nyt sitten satu polttamaan räiskyviä puita, mutta niitä en muista koska olisi viimeksi ollut. Auki ollessa luukut eivät kuumu. Sitten tulen sammuttua viileämät luukut saa kuuman pesän eteen, eivätkä ne kuumu kosketuskuumiksi. Varmasti jonkun mielestä järjetön logiikka, mutta lapsi ja elukat ovat itselläni luoneet tällaisen käytännön. Paiston aikana tulee uunia vahdittua, mutta harvemmin enää kun homma on ohi. Sama takkatulen kanssa. Sitä tulee vahdittua, mutta sammunutta takkaa ei niinkään. Joku varomaton voi silti mennä länttäisemään kätensä tai kuononsa noihin, tai vaikka kompastua ja kaatua sitä vasten.
Ei saisi piruilla, mutta pakko kysyä:
Et ole vielä sähköuunilla yrittänyt paistaa luukku auki? :)
Takan luukut ovat muuten toinen mielenkiintoinen aihe. Tiedätkö miksi avotakkoja ei kukaan enää nykyään rakenna?
Pitäisikö tuohon vaivautua vastaamaan? Leivinuunin luukkuja en muuten avaa ja jäähdytä lämmityksen jälkeen. Ne ovat sen verran korkeammalla, että niihin ei kukaan pääse huomaamatta koskemaan. Avaan muuten saunankin oven aina saunomisen jälkeen. Pääsee kylpyhuone kuivumaan paremmin, eikä lattialämmön tarvii pahtaa tuhan isolla sitä varten.
Eiköhän tuo jotenkin vetoon ja palokaasuihin ja pienhiukkasiin liity. Tuskin ainakaan puhtaasti pelkkään turvallisuuseen. Omani vetää niin tolkuttoman hyvin, että tuota pikemmin ennemmin vähän rajottaa kun lisätä. Se kun melkein tyhjentää tuhkaluukun samalla siinä palaessaan.
Luukku auki poltettaessa tulisija vetää lämmintä ilmaa talosta ulos niin tehokkaasti, että se alkaa olla jo melkoista energiantuhlausta. Tästä syystä avotakat menivät tunnelman luojina pois muodista ja erilaisia lasiluukkuja tuli saataville melkein minkälaisiin tulisijoihin tahansa.
Kosteiden tilojen tuulettaminen niiden jälkilämmöllä ovi auki tai raollaan on fiksua. Mullakin on ulkosauna kertalämmitteisellä isolla kiukaalla, joten homma on todella tuttua.
No tässä ei kyllä tee moista. Tiedä sitten miten mahtaa laskelmat olla tehty. Tämä vetää poistoilmansa ihan tuolta oikeasta vetoluukusta, vaikka luukut olisivat aukikin. Sen näkee savun käytösestä, luukut eivät vaikuta siihen mitenkään. Luukkut kiinni asunnon lämmönnousu on itseasiassa selvästi hitaampaa. Testattu on. Se lämpöero ei myöskään siirry automaattisesti varaukseen. Uuni ei varaa sen nopeammin, olivat luukut auki tai kiinni. Se erotus menee siis tässä täysin harakoiden iloksi.
Enkä muuten pidä vetoakaan täysillä, sanoivat sitten ihan mitä tahansa pienhiukkasista. Jos täysillä vedoilla joudun polttamaan kaksi pesällistä enemmän, jotta tuo varaa saman määrän lämpöä kuin pienemmällä vedolla, niin todellakin pienennän vetoa. Sanokoot uuniasiantuntijat ihan mitä tahansa. Nuohoojalla ei ole koskaan ollut mitään huomautettavaa.
Ei kun se on pipariukon henki joka saattaa joskus jäädä uuniin lorvailemaan piparien paiston jälkeen. Sitä kannattaa odotella jonkin aikaa, muutoin piparit voivat olla kitkeriä.
-flowersreally-
Pullantuoksu on siis laast siison. Nyt tuokuu koko kämppä vahvasti piparille.
Voi se olla nissesedänkin henki joka siellä lorvailee. Sedät osaa olla hankalia.
-flowersreally-
Eli pitääkö henki päästää vapaaksi vai odotella että imeytyy takaisin pipariin?
Voi leikkiä "Viimeinen pipari uunista ulos"-leikkiä.
Odotella että imeytyy takaisin pipariin.
-flowersreally-
Ei tarvitse, koska se siirtyy sen minkä siirtyy muutenkin. 😄
Kyse on ajasta... kaikki heti, vai vähän kerrallaan pidempään. 😬
Miesten vastauksia ei lasketa :)
Njaa, jos tekee vaikkapa pataruokia uunissa niin on hyvä päästää kosteus ulos.
Päätä pensaaseen vaan...🌳
Eikö se kosteus tule siitä uunin normaalista "henkireiästä" lämmön mukana?
Ei se ainakaan kaikissa vanhemmissa uuneissa kovin helposti poistu. Ainakin itselläni on ollut sellaisia uuneja. Toki sitä voi vaikka lopussa pistää kiertoilma ominaisuuden päälle. Se kun poistaa kosteutta nopeammin. Kysymys kuuluu kuitenkin miksi sen tekisi, kun luukun avaaminen vähän raolleen hoitaa homman ilman energiankulutusta?
Onko uunissa sitten lätäkkö pohjalla seuraavalla kerralla, jos kosteutta ei sieltä erikseen poista? Mä ajattelin, että uunin pinnat olisi jopa kätevä puhdistaa juuri silloin, kun se on ikään kuin höyrypesurin jäljiltä pinnoiltaan.
Kyllä siellä pohjalla voi jossain vanhemmassa uunissa ihan vettäkin olla. Toki se sieltä aikanaan kuivuu pois, mutta miksi se pitäisi jättää sinne lillumaan?
Itse muuten avaan tiskikoneenkin luukun pesun jälkeen juuri tuosta höyrynpoistosyystä. Vanhempi kone, joka toimii muuten erinomaisesti, mutta sinne jää turhan paljon vettä. Joku voi pitää ääliömäisenä toimintana, mutta onko siitä sitten muka jotakin haittaa? Jos jostain asiasta ei mitään varsinaista haittaa, niin miksi ihmeessä se häiritsisi ketään?
"mutta miksi se pitäisi jättää sinne lillumaan? "
Nyt sitten herää kysymys, onko se puhdasta vettä vai jotain seosta. Ja jos seosta, niin sitä tavataan keittiössä sanoa liaksi silloin kun se on astioiden ulkopuolella. Siksi pidän edelleen kiinni siitä, että paras idea on pyyhkiä uuni pinnoiltaan silloin, jos se jää kosteaksi.
Jos luukku auki saa materiaa siirtymään uunista huoneilmaan, niin olen aika vakuuttunut, että se materia ei osaa omatoimisesti kömpiä biojäteastiaan saati ulos.
Materiaahan se vesikin on. Uunissa voi toki olla likaakin, jos ei sitä koskaan pese. Luultavasti suurin osa meistä osaa kuitenkin erottaa veden liasta. Tai mistä sitä tietää. En mä ainakaan ala tulikuumaa uuninpohjaa millään pyyhkimään se vesi haihtuu sieltä luukun raosta itsestään. Tavallisimmin uuniin kertyvä rasvalika ei sitäpaitsi liikahda mihinkään kuumalla vedellä.
Mutta höyry sitoo mukaansa sellaistakin likaa, mikä ei kuumaan veteen liukene. Mutta pointti oli, että se uuniin jäävä vesi kyllä poistuu sieltä aikanaan oli luukku auki tai kiinni. Jos vedestä uunin pintaan saostuva muu aines ei jää uuniin, niin sitten se jää muualle.
Pahimmillaan uunin pohjalle jäänyt materia vaan kärähtää ja haisee seuraavalla lämmityksellä. Ei se sen vaarallisempaa lopulta ole.
Haihtuessaan vesi on ihan puhdasta vesihöyryä. Se ei siis siirrä sieltä uunista mukanaan mitään muuta materiaa. Olen ihan varma, että tiedät tämän erinomaisesti. Vesihöyryn tiivistyessä uudelleen vedeksi, siihen voi sitten tarttua muitakin aineita.
Näin talviaikaan valtaosalla on hyvinkin kuiva huoneilma ja jotkut hankkivat jopa erilaisia laitteita, joilla kostuttaa huoneilmaa. sinällään siis uuninluukusta mahdollisesti tuleva vesihöyry ei ole kovin vaarallinen aine.
No nyt päästäänkin vesihöyryn sisäiseen elämään. Onko se uunissa vankilassa eikä osaa sieltä aikanaan pois, jos luukku on kiinni. Mutta jos uuninluukun jättää raolleen, niin sitten se haistaa vapaan maailman tuulet ja osaa rientää uunista ulos.
Ja jos huoneilmaa haluaa kosteuttaa haihduttamalla/höyryttämällä uunissa vettä, niin kannattaako luukku silloin pitää auki vai kiinni.
Tee empiirinen tutkimus ja kerro meille tulokset.
Mitä te hölisette? Siinä uunin yläosassa on ne reiät, joista se höyry nousee suoraan ylös tuulettimeen..
Sama juttu kun kiehutat vettä liedellä, ei sillä saa huoneen ilmaa kosteutettua, kun se höyry nousee suoraan tuulettimeen.. Erikseen pitää ostaa ilmankostutin tai diffuusori..
Niin ja kun uunin luukun avaa, niin siitä kuumasta ilmasta suurempi osa tulee huoneistoon verrattuna siihen että se nousee hitaasti suoraan tuulettimeen..
Ei se kaikissa varsinkaan vanhemmissa uuneissapoistu, jos tosiaan teet siellä uunissa esim. pataruokaa, jossa on reilusti nestettä. Optimaalisesti toki sen pitäis mennä noin, mutta kun ei kaikki ole aina optimaalista. ☺
… ja ihan liesituulettimen asennuksesta riippuu, viekö se kostean ilman ulos, vaiko kierrättää puhdistettuna huoneeseen. …
Kun ei akat enää käy emäntäkouluja, niin ei ne osaa liesituulettimiakaan asentaa...
Vakoiletko mua ja mun keittiöpuuhia 😱. Teen nimittäin just noin.
Onko uunin luukussa oleva "raolleen" asento juuri tätä varten?
Mun induktioliedestä puuttuu se..
Sulla on joku hieno hella siellä. Joudut laittamaan kapustan luukun väliin.
Öö..eikä ole. Täällä se oli paikallaan, kun kymmenisen vuotta sitten tänne muutettiin.. Milläköhän perusteella muuten uuni, jääkaappipakastin ja astianpesukone kuuluvat talon vakiokalusteisiin, mutta pyykinpesukone ei...🤔
Jos raitakalsarit koetaan henkilökohtaisemmaksi jutuksi kuin pohjaan palaneet kattilat?
Jos kämppä olisi jostain syystä kylmä, tekisin niin. Muuten saatan jättää luukun rakoselleen, jos haluan kuivattaa jälkilämmöillä jotain. Marenkeja, korppuja, luonnosta keräämiäni teeaineksia... Silloin puulasta yleensä riittää väliin.
xLiner
Laskin "nais"vastaukset.
Käsittääkseni neljä kyllää ja kolme eitä.
Tieteellisestä tarkkuudesta en mene takuuseen.
Jos kämppä on kylmä, niin kumpi on parempi, hetkellinen isompi lisälämpö vai pidempiaikainen mutta pienempi lisälämpö?
Tämähän on tietysti täyttä sovinismia (ja typerä yleistys) sanoa näin, mutta joskus vaan naisen kanssa puuhaillessa tuntuu siltä, että Spede Show on käynnissä edelleenkin:
https://www.youtube.com/watch?v=aHmhg0Fst34
Tuo Speden " naisen logiikka" perustuu Riitta Väisäseen, joka ompi ihana höpsö..
Riittaa jos vähän kuuntelee, niin ei ole vaikea ymmärtää mistä Spede ammensi.
Ei, ellei halua paistettua kissaa.
W.
Aijai, tuo vaihtoehto ei tullut mieleenikään. Eipä ole onneksi kissaa. Ne pirulaisethan kyllä kiikkuis minne tahansa.
Toki, jos haluaa lämmön siirtyvän nopeammin.
Kaasu - uunin luukkua ei saa jättää auki, se syö hapen ilmasta.
Myös kaasuhellan liekit. Sama juttu
No enpä ole koskaan sellaista omistanut, enkä kyllä ajatellut omistaakaan.
Niin tiivistä taloa Suomessa ei ole rakennettu, että söisi loppuun.
Ei tarvitse, mutta VOI jättää, jos huoneessa on viileää. Eikä lapsia missään lähimainkaan.
Onhan tässä myöskin kysymys siitä mihin sen lämmön haluaa siirtää. Tuollaista sähköuunia kun ei varsinaisesti ole suunniteltu huoneilman lämmittämiseen, niin ei sen jälkilämmön jakautumistakaan ole ihan ihan hirveästi mietitty. ainakin itselläni nuo uunit ovat aina olleet sijoitettuina sinne keittiökaappien väliin ja seinää vasten. Haluaako siis lämmön siirtyvän siitä osittain sinne keittiökaappeihin ja itseni ja naapurin väliseinään, tai vaikka talon ulkoseinään? Luulisi huoneilman olevan kannattavampi vaihtoehto, kuin vaikkapa talon ulkoseinä. Itse tosin jätän uuninluukun auki vain, jos käytän jälkilämpöä marenkien kuivattamiseen tmv.
Liedet on yleensä sijoitettu tuulettimen alle.. Sinnehän se lämpö karkaa..
Totta, ainakin silloin kun se on päällä. Kumpi muuten on sijoitettu suhteessa kumpaan? Onko liesi sijoitettu tuulettimen alle vai tuuletin lieden päälle?
Lämpö+ei+karkaa+mihinkään,+jos+asunnossa+on+lämmön+talteenotto+poistoilmasta+systeemi.
Ei telkkaria ja ihmistäkään ole suunniteltu huoneilman lämmittämiseen... mutta mitä enemmän huoneessa on ihmisiä ja sähkölaitteita, sitä lämpimämpää siellä on.
Niin että muna vai kana?
Ikiaikaisissa asumuksissa on pelkkä reikä katossa savun poistamiseen.. Mutta kuitenkin ensin on ollut " liesi" eli, tuli, joka sitten on tuotu asumukseen.. Yskitty aikansa, kunnes on hoksattu, että ilmanvaihto vois olla kiva jutska..
Aika teknistieteelliseksi alkaa mennä tämä keskustelu.
Alun perin kyse oli vain siitä, että naisen mielestä uunin jälkilämpö ei siirry asuntoon, tai menee jotenkin hukkaan, jos luukkua ei jätä paistamisen jälkeen auki/raolleen :)
Sukupuolitin ja provosoin tahallani, kun muuten täällä ei keskustelua saa aikaiseksi.
No kyllä mä tajusin että provosoit tarkoituksella.. Mutta kun se tuuletin siinä yläpuolella on, niin nappaahan se sen lämmön jos lämpö nousee pääosin niistä lieden yläosan rei'istä.. Kyllä mä muistan että meillä vanhempienkin kotona se uuninlukku jätettiin siihen auki -asentoon, kun siellä oli jotain valmistettu.. Ehkä sitten toinen syy on se, että uuni kylmenee nopeammin, jos sinne on esim jotain murusia/ rasvaa roiskunut..
No jos tapauksen teknisiin yksityiskohtiin mennään, niin tässä koko talossa ei ole minkäänlaista koneellista ilmanvaihtoa tai poistoa, ei edes sitä liesituuletinta. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon perustuva tuuletusräppänä löytyy tuosta hormista puu- ja sähköhellan yläpuolelta, mutta kiinni se on melkein aina näin talvella, ellei jotain todella sakeaa leiju ilmassa. Kyseessä siis hirsirakennus 1800 -luvulta, että kyllä tässä ilma vaihtuu ilman koneitakin :) Hellat, muurit tai piiput ei tietystikään ole ulkoseiniä vasten. Ei 1800 -luvun suomalainen niin hullu ollut, että olisi asumuksen niin suunnitellut.
No, kyseessä on ollut ihan tapa.. 🤔
Iso osa maan liesituulettimista pitäisi toimia siinä tilassa, että ilma kierrätetään aktiivihiilisuodattimen läpi takaisin sisäilmaan. Jos siis vanhassa kerrostalossa tuuttaa ilmaa hormiin, niin ne saattavat mennä hajuineen naapureille.
Voidakseen keskustella asiasta kunnolla ajatuksella, niin on oleellista tietää esim. sen uunin sijainti. Onhan tilanne täysin eri, jos kyseessä on keskelle keittiötä ns. saarekkeeseen sijoitettu uuni tai sitten sinne keittiön ulkokulmaan, ulkoseinää vasten sijotettu uuni.
Kyllä näin, mutta ei tämäkään nyt niin vakavaa ollut.
Aloituksessa puhutaan "naisen logiikasta". Kyse ei ole lainkaan logiikasta, vaan tiedosta. Tieto kasvaa lähinnä sen mukaan, mikä kiinnostaa. Suurin osa ihmisistä ei tiedä, mitä energian/aineen häviämättömyys tarkoittaa. Useimmat eivät ole siitä kiinnostuneetkaan tai edes kuulleet.
Totta turiset.
Uuni on muutenkin hyödynnettävissä lämmitykseen, jos lämpöä tarvitaan. Vaikka sitä ei suositella lieden ohjekirjassa ja vaikka se vie sikana energiaa.
Meillä oli 70-luvulla vielä keskuslämmitys hiilellä. Jos se pääsi sammumaan, talo oli tietenkin jääkylmä vanhempien töistä tullessa. Vaikka kattilaan laittoi uudet hiilet, ei siitä heti lämpöä irronnut. Siispä ensitöikseen äiti alkoi kokata oikein kunnolla. Jätti lopuksi vielä usein uunin luukun raolleen uunin ollessa päällä. Ensiapulämmitystä. Sittemmin hommattiin sähköpatteri varalle. Myöhemmin vaihdettiin lämmitysjärjestelmää.
Ruuat kylmään uuniin ja lämpö pois päältä noin vartti ennenkuin ruoka valmista. Uunilla huoneilman lämmittely ei kovin järkevää.
Uuni lämmitetään haluttuun lämpötilaan ja ruuat laitetaan kuumaan uuniin.
No ehkä jotku leivonnaiset tarkempia, mutta joku uunikasvis, pata, lasagne, broileri ei niin nöpö nuukaa
https://www.turkuenergia.fi/energiatietoa/energiansaastovinkit/energiansaastovinkit/ruuanvalmistus-ja-astianpesu/
Täällähän on näköjään oikeasti joku laihialainen vinkinjakaja :)
Täytyy joskus testata.
Kerran oli joku amerikkalainen sarja ekstreemipihistelijöistä. Nainen valmisti vieraille päivällisen, lasagnea. Se osti siihen jotain lihajämiä, jotka olivat lähinnä keltaista laardia. Sitte se teki sen siihen vuokaan, kääri tiiviisti folioon. Täytti astianpesukoneen, laitto sen lasagnen sinne samaan syssyyn. Kyllä ne vieraat söi sen, kehuivatki muistaakseni. Kerto se niille miten se oli tehty. Hauska sarja oli se, ihan tosissaan ne oli siinä.
Ja mikä ettei..
Kyllähän Suomessakin lämmitetään makkaraa saunan kiukailla..
Mulla on sellainen saunankiuas, jossa ei enää pidetä tulia kun saunotaan. (Ns. kertalämmitteinen) Hyvin paistuu makkarat tulipesässä samalla kun vettä heitellään kiville.
En nyt tiedä säästääkö siinä mitään, kun kolme tuntia siinä saa tulia pitää ja melkoisesti puuta polttaa ennen kuin on löylyvalmis. No, puut ei ainakaan maksa muuta kuin tekemisen riemun :)
Serkkupoika pihistelee astianpesukoneella sillä tavalla, että laittaa sen päälle vasta yöllä, kun sillä on joku aikasähkö tai sellainen. Yöllä sähkö siis halvempaa. Tulis vieraille myöhäinen illallinen.
"Asiantuntija muistuttaa, että tiskit on aina pestävä valvotusti."
Kun nukkuu, ei valvo...
Kumpi on muuten onnellisempi, nukkuva vai valvova?
Kunnon piheys laittaa ottamaan isompiakin riskejä.
Nykykoneiden energiansäästöohjelmat voi olla jotain 4-tuntisia. Ja sitten niissä on ainakin jossain erikseen sähköinen vuodon havaitsija. Ja vesivahingon lisäksi toinen riski on varmaan sähköviasta aiheutuva palaminen, johon sitten edes palovaroitin reagoi. Joten mä kannatan sitä nukutusti pesemistä, koska muuten pitäisi pysyä kotona pesukoneen vahtia päiväsaikaan.
Astianpesukone laitetaan päälle illalla... Se on käynyt ennen nukkumaanmenoaikaa.
Meikäläinen laittoi astianpesukoneen päälle vuosikymmen sitten... yleensä menin yläkertaan töihin ja jätin koneen päälle alakertaan. Tällä kerralla jäin jumiin telkkarin ääreen alakertaa. Sieltä tuli jotain todella kiinnostavaa. Hetken siinä katselin ja aloin ihmetellä miksi kone pitää ihmeellistä murinaa - en ehtinyt kauaa ihmetellä kun haistoin palaneen käryä. Äkkiä ryntäsin laittamaan koneen poispäältä. Tiskipöytä oli polttavan kuuma. - Kiitin onnea ja ihmettelin. Korjaaja sanoi, ettei olisi tarvittu kuin muutama sekunti enemmän, niin tulipalo olisi tullut. Paha. Koneesta ei tullut enää kalua.
Tämän episodin jälkeen en ikinä jättänyt konetta päälle yksin alakertaan.
Aah, tätä varten on parisuhteet. Akka köytetään kettingillä astianpesukoneeseen illalla 4 tunniksi. Itse pitää kuitenkin päästä välillä ulos.
Pointti tässä on se, että sulla on siellä NAINEN!
En osaa tohon oikein sanoa. Kokemusta siitä, että joku mies on tehnyt noin kyllä. Mutta tuli mieleen aloituksestasi elävästi Jari Halosen Joulubileet- elokuva, jossa miesjoukko päättää järjestää vankilasta vapautuvalle ystävälleen (Antti Reini) keskellä kesää joulun ja bileet ja tekevät kerrostalon komeroon saunan, laittamalla sinne sähkögrillin täysillä paahtamaan 😄
Juuri tuollaista sähkölaitetyperyyttä en siedä yhtään.
Ehkä tuo komedia ei sitten sulla nappaisi 😄
Ei todellakaan nappaa! Näen kyseistä "huumoria" arkielämässä tarpeeksi, kun ihmiset eivät osaa käyttää sähkölaitteita.
Aki Kaurismäen leffoissa on hyvä huumori ja tunnelma. Ja Pedro Almodovarin.
Kaurismäki ja Almodovarin huumori on omaa luokkaansa. Mutta jos et joulubileitä ole nähnyt, älä vielä tuomitse etukäteen. Se grillijuttu ei siinä ollut pääpointti. Oikeastaan siinä oli jotain samantyyppistä huumoria kun Almodovarin leffoissa.
Niin, Ei kait tämä oikeasti ole mikään sukupuolisidonnainen juttu, vaan ainoastaan loogista päättelyä. Eihän se vehkeitä kysy tuo kyky.
Oikeasti Hämeenlinnan Katumalla oli kuulemma saunottu kerrostalon keittiössä.
Onnistuu vain Suomessa, vois moni ajatella. Saunaan on pakko päästä, vaikka ei oliskaan saunaa? Sitten sellainen järkätään :)