Mistä naiset löydätte miehenne

Se on varmaan tinder jännämies.

Älä yleistä. Jos sen teet, niin sitten voi yleistää myös et kaikki maailman miehet on naisia hakkaavia kusipäitä.

Miehen pää on täynnä seksiä ja väkivaltaa.

Kylläpäs on taas mustavalkoista ajattelua. Itse ajattelen ihmistä, en sukupuolta. Miehissä ja naisissa on kusipäitä, mutta myös vastaavasti hienoja tyyppejä, riippumatta siitä, mitä haarojen välissä on.

Itseasiassa hitleristä puhuminen on vain aiheen toiseen vaihtamista.

Mies ja nainen kohtaavat silloin kun juodaan viinaa yökerhossa tai bileissä.

Nainen löytää miehen yökerhosta. Yökerhossa nainen näkee miten viinamies on mukana porukoissa ja nainen hurmaantuu viinamiehen bailaustaidoista.

t. viinamies

Ihkuimmat löytyvät raastuvassa tuomittujen joukosta . Aina joitain ihania erikoisuuksia . Ne tuovat sykettä sieluun ja jännitystä arvaamattomuuden muodossa .

Jos mä oikein ymmärsin, mies pahoinpiteli naista usean kerran. tyrkkäsi alas rappusia, kuristi kurkusta niin ett toinen menetti tajuntansa. Oli hakannut naisen päätä seinään ja istunut raskaana olevan naisen vatsan päällä. Oikeus tuomitsi 4 kk ehdollisen rangaistuksen; miehen kannalta ei siis yhtään mitään. Elämä jatkui kuten ennenkin.

Yhdessä riitatapuksessa nainen on lyönyt puukon pöytään ja uhannut miestä.
Oikeus päätti antaa sakot laittomasta uhkauksesta! ??? Siis mitä?

Suusanallinen uhkaus oli pahempi erhe; kuin jatkuva pahoinpitely? Naisen puolelta oli ainoastaan pelkkä uhkaus ja puukon lyöminen keittiön pöytään, ilmeisesti ilmoittaakseen ettei anna pahoinpidellä itseään seurauksitta.
Siitä uhkauksesta joutui maksamaan valtiolle 120€ sakkoa.

Jos oikein käsitin; pariskunta asuu/elää edelleen yhdessä.
On siinä vielä lakimiehillä selvittämistä; toinen väkivaltainen sadisti ja toinen seinähullu masokisti. Nainen olisi luultavasti jo vainaa, ellei asunnossa viimeisen pahoinpitelyn aikana olisi ollut ihmistä, joka uskalsi mennä väliin, rauhoittamaan tilannetta. Silloinkin puukko oli ollut miehen kädessä.

Onpa hyvä etten tehnyt ilmoitusta poliisille enkä nostanut syytettä mua riepottaneesta miehestä! Herra kun olisi ehdottomasti halunnut viettää intiimiyön kanssani... mä en. Riitahan siitä syntyi ja molemmin puolinen pahoinpitely, tosin mies taisi kärsiä pahemmat tappiot. Minä polkaisin tanssikenkäni korolla hänen jalkapöytänsä päälle voimalla. Multa irtosi hiuksia päästäni tukkoina ja vähäsen päänahkaa irti kallosta. Teki kipeää pitkän aikaa, mutt on parantunut jo nykyään. Mies sen sijaan nilkuttaa kuulemma edelleen ja oli aikoinaan pitkällä sairauslomalla.

En kadu sitä että puolustauduin, eikä sen äijän pysäyttämiseen mitkään puheet olisi auttaneet; sanoi antavansa mulle opetuksen ja riepotti kuin räsynukkea!
Kai oikeus olisi mulle antanut oikein vankeusrangaistuksen; miehelle aiheutuneista harmeista, pettymyksen tuottamisesta jne.
Ihmettelen vaan mikä hitto nykyään oikeusoppineita riivaa, mitä ihmeellisempiä tuomioita tullut viime vuosien aikana.

Naisia kidutetaan, myydään, alistetaan ja huijataan ja ihan oikeesti muutamia on murhattu... mutta tuomioita ei tule! Yks nainen hävisi, syyllinen kertoi tappaneensa naisen, mutt ruumista ei ole löytynyt... joten murha tuomiotakaan ei tullut.
Pyörätuoli potilas "teki itsemurhan", sillä aikaa kun harkittiin nostetaanko miestä vastaan syyte; pahoinpitelyistä ja tappouhkauksista. No ei nostettu, kun uhri päätti lopettaa itsensä puukottamalla... epäilen että, ja hyvin monta muutakin epäilee.

Onhan näitä juttuja tullut viimeaikoina esille jos jonkinlaisia, missä tuomiot ei ole sinnepäinkään mitä tavallisten ihmisten oikeustaju sanoo.
Aikuinen mies raiskaa lapsen, mutt lapsi oikeesti oli syyllinen tapahtuneeseen, koska ei sanallisesti edes kieltäytynyt aktista, ei huutanut kovaäänisesti apua, jne.
Ymmärtääköhän tuomarit ett tuollaisen kokemuksen edessä ihminen saattaa lamautua kokonaan, ja yrittävät ainoastaan kestää tulevan nöyryytyksen.

Kaikki naiset eivät ole edes opetelleet puolustamaan itseään, eivätkä yhtä itsepäisen häijyjä puolustautuessaan, kuten minä. Mulla on oikeus elää elämääni, oman mieleni mukaan, enkä mä suostu alistumaan vaikka henkimenisi jommaltakummalta, kampoihin pistän viimeiseen asti.
Tässäkin on pointtina se, etten itse aloita pahoinpitelyä, puolustaudun kyllä.

Eiköhän mun mielipiteeni tullut selväksi, kaalilaatikko on uunissa vielä ½-tuntia ja nyt mulla on sopivasti aikaa leikkiä, sen ajan, Mimmin kanssa.
Työpäivä töissä kesti vain 4½ h, illalla teen kirjallisia töitä... työvuorolistan suunnittelua... parikin versiota luultavasti numero 1 ja jollei se saa hyväksyntää on heittää heti toinen kehiin.

Yhteen tai kahteen soraääneen se ei kaadu, tehkööt kirjallisia ehdotuksiaan paremmista vaihtoehdoista.
Siinä oppii ne muutkin näkemään miten pulmallista se joskus on.
trollikka