Luottamusvaltuutettu on oikeudenmukainen sopijakumppani, koska edustaa kaikkia

Paikallinen sopiminen periaatteessa lisää markkinoiden sopeutumista erilaisiin suhdannejaksoihin. Niin nousu- kuin laskusuhdanteeseen. Eli onnistuessaan parantaa työllisyyttä.
Paikallinen sopiminen ei tutkimusten mukaan kuitenkaan ole ratkaisu suomea vaivaavaan rakennetyöttömyyteen. Siis omasta mielestä paikallinen sopiminen on jees jos osataan, mutta silti jää jäljelle työmarkkinoiden jämähtäneisyys.

Anonyymi kirjoitti:

Paikallinen sopiminen periaatteessa lisää markkinoiden sopeutumista erilaisiin suhdannejaksoihin. Niin nousu- kuin laskusuhdanteeseen. Eli onnistuessaan parantaa työllisyyttä.
Paikallinen sopiminen ei tutkimusten mukaan kuitenkaan ole ratkaisu suomea vaivaavaan rakennetyöttömyyteen. Siis omasta mielestä paikallinen sopiminen on jees jos osataan, mutta silti jää jäljelle työmarkkinoiden jämähtäneisyys.

Lue lisää

Paikallisen sopimisen ainoa syy on se, että työnantaja pystyy mielensä mukaan alentamaan palkkoja yksipuolisesti. Ei siinä luottamusvaltuutetun mielipiteellä ole merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Paikallisen sopimisen ainoa syy on se, että työnantaja pystyy mielensä mukaan alentamaan palkkoja yksipuolisesti. Ei siinä luottamusvaltuutetun mielipiteellä ole merkitystä.

Lue lisää

Mikä on kun kommentit ei kulje?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on kun kommentit ei kulje?

Voiko täällä kommentoida, vai eikö voi?

Anonyymi kirjoitti:

Paikallisen sopimisen ainoa syy on se, että työnantaja pystyy mielensä mukaan alentamaan palkkoja yksipuolisesti. Ei siinä luottamusvaltuutetun mielipiteellä ole merkitystä.

Lue lisää

"Paikallinen sopiminen työehdoista on työmarkkinakeskustelun kestoaihe, mutta usein käsitteen sisältö jää hämäräksi. Tarpeellisten työelämän joustojen lisäksi se toimii toisinaan savuverhona pyrkimyksille kasvattaa työnantajan määräysvaltaa palkoista ja työehdoista.

Suomalaiset työnantajajärjestöt ovat vaatineet paikallista sopimista työehdoista viimeiset nelisenkymmentä vuotta ja porvaripuolueet lähes yhtä pitkään. Vuonna 2015 Juha Sipilän hallitus otti paikallisen sopimisen lisäämisen näkyvästi tavoitteekseen pystymättä kuitenkaan merkittävästi edistämään asiaa.

Saman vuoden lopulla Elinkeinoelämän Keskusliitto muutti sääntöjään niin, ettei se seuraavan kevään jälkeen voisi enää toimia keskitettyjen työmarkkinasopimusten osapuolena. Vuoden 2016 kiky-sopimus jäi siten tällä erää viimeiseksi kaikkien toimialojen palkkoja ja työehtoja sääteleväksi kolmikantasopimukseksi.

Tuoreimpana siirtona kohti paikallista sopimista Metsäteollisuuden keskusjärjestö ilmoitti lokakuussa lopettavansa toimialakohtaisten työehtosopimusten (TES) tekemisen. Jatkossa metsäteollisuudessa sovitaan siis palkoista ja työehdoista yritys- tai tehdaskohtaisesti, mutta työntekijäpuolella Paperiliitto jatkaa paperityöntekijöiden edustajana ja vaatimusten koordinoijana kuten tähänkin asti.

Näkemykset paikallisesta sopimisesta ovat vaihdelleet paljon toimijasta ja ajankohdasta riippuen.

Paikallisen sopimisen kannattajat uskovat sen parantavan merkittävästi tuottavuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Usein jää kuitenkin hämäräksi, mitä käsitteellä oikeastaan tarkoitetaan ja mistä konkreettisista asioista pitäisi voida sopia nykyistä vapaammin paikallisesti. Näkemykset ovatkin vaihdelleet paljon toimijasta ja ajankohdasta riippuen.

Työnantajat ovat usein kaivanneet mahdollisuutta ”toisin sopimiseen” työehtosopimusten normeista poiketen ja jopa niitä heikentäen. Ay-liike taas on peräänkuuluttanut tasavertaista sopimista, jossa työnantaja ei voisi tehdä päätöksiä ilman työntekijäpuolen hyväksyntää, sekä tämän periaatteen laajentamista useampiin työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluviin asioihin.

Paikallisen sopimisen nykytila jää julkisuudessa toisinaan pimentoon. On hyvä muistaa, että 1990-luvulta lähtien monien alojen työehtosopimuksiin ja työaikalakiin on kirjattu laajoja paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Sopiminen työajoista, lomista ja vapaista onnistuu joustavasti siten, että töitä tehdään silloin kun niitä on, ja hiljaisempina aikoina ollaan vapaalla. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen työajat ovat joustavimmasta päästä."

https://politiikasta.fi/mita-paikallinen-sopiminen-on-ja-mita-sen-haluttaisiin-olevan/

Että tästä kun lukee pysyy asian oikeassa ytimessä!

Anonyymi kirjoitti:

Paikallisen sopimisen ainoa syy on se, että työnantaja pystyy mielensä mukaan alentamaan palkkoja yksipuolisesti. Ei siinä luottamusvaltuutetun mielipiteellä ole merkitystä.

Lue lisää

Voihan sen noinkin nähdä, pessimisti ei pety.
Moni näkee toisin.

Jos vaihtoehtona on lopettaako firma ja kaikki saavat kenkää tai yhdessä pelastetaan toiminta, niin on se hyvä asia. On olemassa monta tapausta, jossa paikallista sopimista on yritetty ja asiat on työntekijöiden ja työnantajan kanssa sovittu, että näin voitaisiin jatkaa, MUTTA se ei ole kelvannut Hakaniemen ay-älyköille ja yrityksen toiminta on loppunut. Hyvää joulua.

Anonyymi kirjoitti:

Jos vaihtoehtona on lopettaako firma ja kaikki saavat kenkää tai yhdessä pelastetaan toiminta, niin on se hyvä asia. On olemassa monta tapausta, jossa paikallista sopimista on yritetty ja asiat on työntekijöiden ja työnantajan kanssa sovittu, että näin voitaisiin jatkaa, MUTTA se ei ole kelvannut Hakaniemen ay-älyköille ja yrityksen toiminta on loppunut. Hyvää joulua.

Lue lisää

"On olemassa monta tapausta" Jos noin on, niin on kai helppoa antaa sellaisista esimerkkejä? Vai onko taas vain mutua, eikä oikeaa tietoa?

Minä en ymmärrä tätä luottamusvaltuutettua, enkä sitä miten se toimisi.
Jos työpaikalla on luottamusmies niin voiko siellä olla myös luottamusvaltuutettu?
Valitaanko luottohenkilöt suljetuilla vaaleilla vai miten?
Mistä luottohenkilöt voisivat neuvotella, ketä kukin edustaa?
Paikallista sopimista ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. luottamusvaltuutettua luottamusmiesten sijaan, vaikka meillä on LAKIIN perustuva luottamumies järjestelmä ja ammattiliitoilla on neuvotteluoikues yleissitoviin työehtosopimuksiin.
Todennäköisesti halutaan romuttaa ammattiliitojen neuvotteluoikeus työehtosopimuksiin , luottamusmiehet pois työpaikoilta ja vain luottamusvaltuutetut työpaikoille.
Se on enemmän kuin ymmärrettävää koska kyllä pienenpikin firma 1 miehen myötämielisesksi ostaa.
Ps. Saa nähdä läpäiseekö tämä kirjoitus tämän saitin "demokraattisen" seulan?

Anonyymi kirjoitti:

Minä en ymmärrä tätä luottamusvaltuutettua, enkä sitä miten se toimisi.
Jos työpaikalla on luottamusmies niin voiko siellä olla myös luottamusvaltuutettu?
Valitaanko luottohenkilöt suljetuilla vaaleilla vai miten?
Mistä luottohenkilöt voisivat neuvotella, ketä kukin edustaa?
Paikallista sopimista ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. luottamusvaltuutettua luottamusmiesten sijaan, vaikka meillä on LAKIIN perustuva luottamumies järjestelmä ja ammattiliitoilla on neuvotteluoikues yleissitoviin työehtosopimuksiin.
Todennäköisesti halutaan romuttaa ammattiliitojen neuvotteluoikeus työehtosopimuksiin , luottamusmiehet pois työpaikoilta ja vain luottamusvaltuutetut työpaikoille.
Se on enemmän kuin ymmärrettävää koska kyllä pienenpikin firma 1 miehen myötämielisesksi ostaa.
Ps. Saa nähdä läpäiseekö tämä kirjoitus tämän saitin "demokraattisen" seulan?

Lue lisää

Omalla työpaikallani oli muutaman liiton välistä skismaa joka monen vaiheen jälkeen ratkesi siten että luottamusmiehistä luovuttiin ja tilalle tuli luottamusvaltuutetut.
Kaudet olivat aika lyhyitä ensin jotta nähtäisiin onko toiminta tasapuolista. Toiminta on ollut mallikelpoista, henkilöstön etuja on ajettu omasta mielestä hyvin. Toisin kuin aiemman riitelyn aikana.
Meillä luottamusvaltuutetut valittiin vaaleilla.

Niitä aloja joita työehtosopimusten yleissitovuus ei koske saatiaa nykyään olla enemmän kuin niitä joita se koskee. AKT on niitä harvoja ja avain aloja joita se ainakin vielä koskee ja hyvä niin.
Jos yleissitovuus on AKT:n heikkous se on myös sen vahuus. Taxilain uuditus näytti noin kirjaimellisesti mitä tapahtuu kun elinkeino pilataan niin, että verotuottoja ei enää ole kun ei ole tulojakaan ja kun asiakkaita ei ole niin tapellaan ja kun asiakas ON niin ryöstetään! Ihanata.
Henkiöliikenne on ei vain taxien vaan myös junien, bussien, laivojen ja lentoliikenteen osalta täysin kuralla kun korona vei asiakkaat.
Onhan työelämä muuttunut paljon. Kun olin työssä niin siihen aikaan piti lomapalkan olla tillillä sinä päivänä kun loma alkoi ei sitten joskun kun normi tilipäivä on, sama koski lopputiliä lomakorvauksineen, ne piti olla tilillä kun viimeinen työpäivä oli ohi, nykyään kommer när hinner. Koeaika oli 1kk nykyään 6kk ja niin edelleen, huonompaan suuntaan mennään joka suhteessa niin työajoissakin. ennen tehtiin 8h/päivä nykyään 12h/päivä ja kikyä kaivataan vielä tuonkin lisäksi.
Ja työnhaku nykyään on ohjelman tuotantoa, pitää olla CV:tä kuvaa, videota.. siis mitä hattua kysyi epätietoinen? Ennen koputettiin konttorin oveen ja kysyttiin töitä!