Olemme seurustelleet muutamia kuukausia. Nyt minua on alkanut kiusaamaan yllättävän paljon, että mieheni tapaa lastaan exän kotona, viettää siellä viikonloppuja. Itsellänikin on lapsia ja tiedän, että lasten asiat ja hyvinvointi menee kaiken edelle. Siksi alkuun koin, että tuo järjestely on ok, koska lapsi on tässä se pääasia.
Asia on ruvennut nyt vaivaamaan minua, koska olen huomannut, miten miehen exä pyörittää koko sirkusta. Heillä on yhteishuoltajuus, mutta lapsen äiti sanelee kaiken. Hän ei anna lupaa, että saisin edes tavata mieheni lapsen. Hän päättää lapsen tapaamisista, vedättää rahaa mieheltä ja tämän äidiltä jne. Olen alkanut pohtimaan, että ehkei lapsen äiti ole pystynyt pääsemään miehestä koskaan yli heidän eronsa jälkeen, koska tämä miehen säännöllinen kyläily on kuitenkin jatkunut jo yli 4v, eli heidän erostaan lähtien.
Vietämme mieheni kanssa paljon aikaa minun luonani, lapseni pitävät miehestä paljon. Ehkä olen pikkumainen, mutta minua on alkanut suunnattomasti ärsyttämään, että minä kustannan kaiken, ruoat, asumme maalla, joten kuskaan miestä (hän on luopunut autostaan, koska itse asuu kaupungissa), jotta hän pääsee kulkemaan meille, tietysti ennemmin tai myöhemmin myös juoksevissa kuluissa (vesi yms) alkaa hänen täällä viettämänsä aika tuntumaan. Tämä saattaa kuulostaa nipottamiselta, mutta minusta tämä ei ole tasapuolista. Eikai seurustelusta kuulu aiheutua vain toiselle osapuolelle kuluja?! Harmistustani tässä lisää vielä se, että mies syytää lapsen äidille yhtenään rahaa elatusmaksujen lisäksi, täyttää säännöllisesti heidän jääkaapin, kun sinne viikonlopuiksi menee.
Onkohan tämä asetelma jo lähtökohtaisesti sellainen, ettei tästä aiheudu kuin huonoa mieltä tai sitten joudun vain sietämään kaiken?!?
Asia on ruvennut nyt vaivaamaan minua, koska olen huomannut, miten miehen exä pyörittää koko sirkusta. Heillä on yhteishuoltajuus, mutta lapsen äiti sanelee kaiken. Hän ei anna lupaa, että saisin edes tavata mieheni lapsen. Hän päättää lapsen tapaamisista, vedättää rahaa mieheltä ja tämän äidiltä jne. Olen alkanut pohtimaan, että ehkei lapsen äiti ole pystynyt pääsemään miehestä koskaan yli heidän eronsa jälkeen, koska tämä miehen säännöllinen kyläily on kuitenkin jatkunut jo yli 4v, eli heidän erostaan lähtien.
Vietämme mieheni kanssa paljon aikaa minun luonani, lapseni pitävät miehestä paljon. Ehkä olen pikkumainen, mutta minua on alkanut suunnattomasti ärsyttämään, että minä kustannan kaiken, ruoat, asumme maalla, joten kuskaan miestä (hän on luopunut autostaan, koska itse asuu kaupungissa), jotta hän pääsee kulkemaan meille, tietysti ennemmin tai myöhemmin myös juoksevissa kuluissa (vesi yms) alkaa hänen täällä viettämänsä aika tuntumaan. Tämä saattaa kuulostaa nipottamiselta, mutta minusta tämä ei ole tasapuolista. Eikai seurustelusta kuulu aiheutua vain toiselle osapuolelle kuluja?! Harmistustani tässä lisää vielä se, että mies syytää lapsen äidille yhtenään rahaa elatusmaksujen lisäksi, täyttää säännöllisesti heidän jääkaapin, kun sinne viikonlopuiksi menee.
Onkohan tämä asetelma jo lähtökohtaisesti sellainen, ettei tästä aiheudu kuin huonoa mieltä tai sitten joudun vain sietämään kaiken?!?
Vastaukset 7
Vanhimmat
siellä ne kaiken lisäksi paneskelee kaikessa rauhassa, häh häää
En lähtis tuollaiseen suhteeseen. Tai laittaisin poikki. Mä en jaksaisi, jos mies yöpyy exällä. Kuitenkin miettisin, että nussivat..
Mies kyllä sanoo, ettei lapsen äiti ole silloin paikalla
Miksi suostut moiseen?
Höpöhöpö. Mua et mustasukkaisuudesta ohjaile. Etkä mene muiden kanssa, jos yhdessä ollaan. Me keskitytään toisiimme ja on hyvä yhdessä. Ei siinä tarvita muita kumpikaan. Tai sitten erotaan reilusti ja kumpikin on vapaa menemään.
Ei kuullosta aivan terveelliseltä asetelmalta, jos toinen vanhempi määrää toisen vanhemman ja lapsen tapaamisten yksityiskohdat. Ikävä kyllä sinulla ei silti ole tuohon asiaan sananvaltaa. Niin kauan kuin mies suostuu ja on jopa täysin ok tuon järjestelyn kanssa niin se ei tule muuttumaan. Kannattaa varmaan yrittää käydä miehen kanssa asiallinen keskustelu siitä mitä mieltä hän todella on noista järjestelyistä. Onko hän rehellisesti sitä mieltä, että noin on hyvä ja tahtoo jatkaa noin. Vai kokeeko hän ehkä olevansa jotenkin pakotettu tuohon tilanteeseen. Mitä noihin kuskaamisiin ja ruoan ostamiseen ym. tulee, niin niissä sinun pitää myös katsoa peiliin. Sinähän tuon tilanteen olet alunperin tuollaiseksi mahdollistanut. Toinen osapuoli voi täysin rehellisesti olla edes tajuamatta, että tuossa olisi jotain ongelmaa sinun puoleltasi. Itse en alkaisi käymään noista mitään syvällisempää keskustelua, vaan ehdottaisin ihan suoraan jotain muita järjestelyitä. Jos sinä asut kovin hankalien kulkuyhteyksien päässä, niin kuskaamiseen joudut luultavimmin varautumaan jatkossakin. Sen sijaan yhdesssä kauppaanmeno ja se, että mies hoitaa niitä omia ostoksian ei luulisi olevan iso ongelma. Ainakaan jos hän on tosissaan tuossa teidän suhteessanne.
Meillä ihmisillä on usein ikävä tapa murehtia ja märehtiä meitä ärsyttäviä asioita vain omassa mielessämme ja purskauttaa ne ulos vasta, kun riittävän moni asia raivistuttaa tarpeeksi paljon. Itsekin syyllistyn tuohon aivan liian usein. Kannattaa avata suunsa ihan heti, kun jokin juttu alkaa mietityttää. Se ei pääse turhaan kasvamaan liian isoksi.
Hyvä ehdotus. Laita mies maksamaan osuutensa ruoista joita yhdessä syötte.