jos suomessa olisi 2 miljoonaa sähköautoa - niin joutuisiko latausvuoroa matkoilla odottaa useita tunteja sillä esim kauppakeskusten pihoilla tarvitaa useita satoja latauspisteitä sillä vuokratalojen pihoille ei varmaankaan saada kymmeniä latauspisteitä -- kannattaa odottaa sähköauton ostamista ainakin kymmenen vuotta - ja lisäksi sähköautoihin on vaikea saada peräkoukkua ja me mökkiläiset ja omakotiasujat kuljetamme usein tavaroita peräkärryssä -- tuntuu vähän huu- haalta koko sähköautoilu. -- lisäksi millainen ympäristötuho sähköautojen valtavista akkuromuista tulisi --
sähköauton lataus
Anonyymi
29183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Odotellaan sen verran, että saadaan 200 000 sähköauton kanta. Ehkä silloin tulee melkoiset jonot ja taistelut vapaista latauspaikoista, koska niitä pitää olla kymmeniä kertoja enemmän kuin polttoainepumppuja lataushitauden takia.
Tapellaanhan jo nyt niistä harvoista latauspaikoista ja jotkut pitää niitä jopa parkkipaikkoina. Vaikka latauspisteitä olisi kuinka paljon, ne eivät välttämättä toimi joko lainkaan, latauspaikka onkin käytettävissä vain rajoitetusti tai sitten autoilijalla ei ole sopparia latauspaikkaan. Noista latauspaikkojen ongelmista tuolla tien päällä voi lukea Tekniikan Maailman sähköautotestissä (ketju löytyy täältäkin). Sähköautoilija ei voi luottaa siihen että voi ladata tyhjentyneen akkunsa suunnitellussa latauspaikassa matkansa varrella. Rangea on jätettävä niin runsaasti että pystyy ajamaan pariin-kolmeen varapaikkaan (eikä ne välttämättä ole enää reitin varrella).
Ja niissä latauspaikoissakin on eroja!
Petterien mainostamat 11 tai 22 kW latauspisteet tarjovat max. 3x16 tai 3x32 A verkkovirtaa auton sisäänrakennetulle laturille. Mutta lataushybridit osaavat pääsääntöisesi syödä vain 1x16 A = 3,7 kW ja täyssähkärit 3x16 A = 11 kW. Tällöin ajokilometerjä kertyy "tankkiin" kesäisessä maantieköröttelyssä noin 20/60 km/h. Moottoritiellä ei noin pitkälle pääse (ellei tyydy ajamaan rekan "hinauksessa", mikä onkin yleinen tyyli) eikä maantielläkään pakkasessa. Eli jos pitää tankata sähköt 100 km moottoritieajoon, pitää auton olla letkuruokinnassa reilu 2 tuntia mahdollinen jonotus latauspisteelle sen päälle.
Vrt 10 min koukkaus bensa-asemalle ja tankkiin ainetta 700 km ajomatkaan. "Latausnopeus" 4200 km/h. ;-D Biokaasulla sama 1800 km/h.
Patteriauton lataus hätävara-töplelilaturilla 1,7 kW teholla = 10 km/h.
Silti on päällä kova lobbaus, että kaikki liikerakennukset pitäisi pakottaa rakentamaan latauspisteitä patteriautoille. Varmaan hirveän tarpeellisia nämä 11 kW pisteet jossain kukkakaupan ja nakkikioskin pihalla. Saa varttitunnin pysähdyksen aikaan sähköt jopa 5 km ajomatkaan...
No, onhan sitä näitä 50 kW latausasemia. Mutta syrjäisemmillä paikoilla niitä saattaa olla vain yksi ainoa huoltoaseman pihalla. Se kun on jo varattuna tai rikki... Niin, sitten tulee pitkä koukkaus tai pitää tyytyä hitaampaan vaihtoehtoon. Äkkiä tunti tai 2 lisää matka-aikaa.
Tietysti sama voi bensallakin tulla eteen - voi olla tuttu huoltoasema remontissa. Mutta >500 km toimintasäteen kanssa on helpompi pitää tankissa 50-100 km varoja seuraavalle asemalle pääsyyn lisäkilometrejä saa sitten aikanaan yli 4000 km/h.
Tosin suurin osa lataamisesta tehdään kotona, EI huoltoasemien tai vastaavien latauspaikoissa. Kaikkein järkevintähän ja taloudellisinta on ladata auto kotona.
Jos pystyy lataamaan.
Sähköauton ostavat pystyvät lataamaan kotona. Tuskin kukaan ostaa sähköautoa, jos ei sitä pysty lataamaan kotona. Ei ainakaan tällä hetkellä.
Maan hallitus pakottaa kerrostaloyhtiötkin rakentamaan muutaman latauspaikan. Näistä muutamasta tulee "verinen taistelu" kuka saa latauspaikan.
Tuohan on aivan puutaheinää oleva väite, Kyse on latausvalmiudesta ja se pitää rakentaa kaikille kun se rakennetaan.
Ei ole olemassa tai tulemassa mitään velvoitetta rakentaa "muutamaa latauspaikkaa". Taas pelkkää valehtelua.
Markettien latauspaikkoihin tulee ostopakko. Mitä isompi kauppalasku, sen enemmän saat ladata. Alarajaksi jokin 50-100 euron ostos
Eli latauksen hinta pitää sisällyttää tuotteisiin? Aivan kuten lobbarit koko ajan yrittävät ajaa. Kaikki maksaa, muutama prosentti hyötyy.
No, silloin ihmiset vain lataavat muualla, jos ei ole ostamassa paljoa. Tämähän on ihan helppoa, varsinkin kun sähköauton voi ladata kotonakin.
Kaupungeissa kaikki eivät pysty lataamaan autoa kotona, kaikilla ei ole edes parkkipaikkaa.
Mutta tällä hetkellä sähköauton ostavat myös lataavat kotona. Taitaa olla todella harvassa ihmiset, jotka ostavat kalliin sähköauton, vaikka eivät edes pysty lataamaan sitä kotona.
Jos ei ole latausmahdollisuutta kotona (tai edes kadulla), ei ole mitään järkeä hankkia sähköautoa.
Tuollainen käytäntö on tullut jo mm. Helsingin luolaparkkeihin. Pitää tehdä ostoksia tarpeeksi ennen kuin pääsee ulos luolasta maksamatta pysäköinnistä.
Eli millä perusteella luullaan ettei polttisautoilla ole enää kysyntää?
"Jos ei ole latausmahdollisuutta kotona (tai edes kadulla), ei ole mitään järkeä hankkia sähköautoa."
Kiitos tiedosta, enpä itse tuota tajunnut.
Kuitenkin minulla tilanne on se ettei kotilatausta ole ja täysin ongelmitta kuitenkin ajelen täyssähköautolla. Näin se tapahtuu.
Kaupassa käynti pari kertaa viikossa a 30min. > auto lataukseen.
Kuntosalilla neljä kertaa viikossa a noin 1h > auto lataukseen.
Tuolla lataussyklillä ajanut vuodessa 21 000km johon kuuluu 4 yli 300km pidempää matkaa. Eli kotilataus ei minua helpottaisi yhtään enkä sitä kaipaa.
Suurin oa sähköautolla ajavista eivät käytä kodin ja työn lisäksi mitään muuta lataamista. Latausasemat ovat suurelta osin tyhjänä.
Kun latausasemien ja autojen suhde tulee pysymään samana kun molempien määrät nousevat niin tilanne ei tule muuttuman tästä miksikään.
Pitkän matkan ajamista harrastetaan kuitenkin joko ei lainkaan tai hyvin harvoin täällä ruuhkasuomessa jossa sähköautojen valtaosa on.
Jos autolla ei aja paljon niin mihin autoa ylipäätään tarvitsee? Jos totta puhutaan, ei suuri osa ruuhkasuomessa asuvista edes tarvitse autoa, vaikka heillä sellainen onkin.
Se ettei aja pitkää matkaa ei ole sama asia kun ettei aja paljon.
Kehä kolmosen sisäpuolella voi istua autossa pari tuntia päivässä mutta ajaa vain 100km.
PKS liikennesuunnittelun päätehtävä on tukea olemassaolevia rakenteita - erityisesti keskustakiinteistöjen arvon. Siksi liikennesuunnittelu edelleen pelaa 50-luvun opeilla; "kaikki tiet vievät keskustaan". Yleensä sinne keskustaan pääsee joukkoliikenteella aika kivasti (puoleen tuntiin)... omalla autolla matkan teko voi etenkin iltapäivän ruuhkassa olla paljon hitaampaa.
Mutta poikittaisliikenne on täysi vitsi, etenkin, jos väliin osuu kaupungin raja. Tammisto - Kannelmäki. Polkupyörällä 7 km keskuspuiston läpi, omalla autolla varttitunti ja julksilla 45 min - 1 h (pahimmillaan 2 vaihtoa). Kannelmäki - Tapiola tunti julkisilla. 20 min omalla autolla.
Tulossa oleva etanajokeri ei mitään muuta. Reitin pituus 30 km, ajomatka päästä päähän tasan tunti. Autolla sama väli ½ h pahimpia ruuhkahuippuja lukuun ottamatta. Raidejokeri on hitaampi kuin bussilinja, jonka se tulee korvaamaan, Tämä on tarkoitus.
Helsinki on ottanut PKS työmatkaliikenteen panttivangikseen. Liikennevirtojen painopiste on Pasilassa ja väestön painopiste vielä tästä reilusti pohjoiseen. Silti vaihtoaseman pitää olla Helsingin keskustassa = kapealla niemellä. Vaihtoehdoista ei edes saa keskustella.
Sipoon suunnan työmatkalaisia olisi palvellut paremmin pikaraitiotie, joka kääntyy kehäteiden suuntaiseksi. Siellä ne työpaikatkin nykyään on. Nykyään useampi helsinkiläinen käy Vantaalla töissä kuin vantaalainen Helsingissä. Silti joukkoliikenne suunnitellaan vain ja ainoastaan syöttämään väkeä keskustaan. Joten metro pitää saada, koska se syöttää väkeä keskustaan ja tukee keskustan liikekiinteistöjen arvoa.
Helsinki onnistui junailemaan jo luvatun valtion rahoituksen pois Kehä III lisäkaistoilta. Raha suunnattiin Länsimetroon. Koska metro on hyvä.
Tallinnan tunnelissa monta linjausvaihtoehtoa, mm. Otaniemen kautta kulkeva reitti. No, Häslinki ilmoitti, että kaikki muut paitsi keskustan kautta kulkeva kuopataan.
Kehä II jatkonkin häslinki on onnistunut torppaamaan. Rakensivat kiireellä pari uutta asuinaluetta (mm. Honkasuo) melkolailla tyhjälle kaistaleelle Helsingin ja Vantaan rajalla. Tämän jälkeen jatko olisi pitänyt rakentaa melkein koko matkalta tunneliin -> liian kallista.
Tämän suunnittelun tuloksena poikittaisiin matkoihin kuluukin kolme varttia - tunti, vaikka matkan pituuden puolesta voisi odottaa pikemminkin vartti-½ h. Jos ei halua haaskata tuntia elämästään joka päivä, tulee aika äkkiä mieleen oman auton hankinta.
Siihen on syynsä, että koko valtakunnan vilkkain väylä on Kehä I (Manulan kohdalla) ja toiseksi vilkkain Kehä III (lentokentän ja Tuusulanväylän väli).
Ups, siis raide-jokerin reitin pituus 25 km ja keskinopeus 25 km/h. Ja tätä kehdataan mainostaa pikaraitiotienä.
HSL on ottanut tavoitteeksi että kaikki hyviksi todetut poikittaislinjat muutetaan vaihdolliksiksi. Jos valitat jonkin poikittaislinjan lopettamisesta, saat selityksen että sama matkan pääsee vaihtamalla.
Onhan tuo sentään todellinen pikaratikka normaaliratikan keskinopeuteen verrattuna, jopa 10 km/h nopeampi.
Suomeen ei tule koskaan edes 1 milj sähköautoa.
Jaa, 1,5M lopettavat mielestäsi autoilun kokonaan?
Ei kun ne jatkavat ajamista polttiksilla.
illäs ajat kun uusmyynti kielletään, bensanhinta taivaisiin ja polttis-ajokiellot kaupunkien keskustaan?
Tämä prosessi on jo menossa. Bensan hintaa on jo nostettu ja myyntiellosta ei ole muuta epäselvää kuin päivämäärä.
Polttomoottoriautoja myydään vielä silloinkin kun tänään uutena myydyt sähköautot menevät paaliin. Ituhipille pitää saada höpöheinää viljeltyä ja tänne salakuljetettua.
Ei kannata odottaa jos ajaa paljon. Sähköllä ajaminen on halvempaa.